Leppoistajan Lokikirja

Leppoistajan Lokikirja

Vaatevuoden tilinpäätös 3.0

Kerran vuodessa lasken vaatteeni ja vuoden aikana vaatteisiin kulutetut eurot. Mitä vaatekaappiini kuuluu tänä vuonna ja miten oma suhtautuminen vaatteisiin on muuttunut? Ja sitten vielä se ikuisuuskysymys: mikä on sopiva määrä vaatteita?

Kirjoitus sisältää mainoslinkkejä. Tunnistat ne * merkistä.

Harjoittelen vaateasioissakin edelleen kohtuullista kuluttamista. Taitelen minimalismihaaveiden, turhamaisuuden, vaateunelmien, vastuullisuuden, mukavuudenhalun ja nuukailun ristitulessa.

Tekstiiliteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuuden ala, jonka päästöjä voisi suoraan kuluttajavalinnoilla laskea merkittävästi. Miten minä osaltani myötävaikuttaisin tähän suuntaan?

Elämä muuttuu, vaatetus muuttuu

Isoin tämän vaatevuoden muutos liittyy oman elämäntyylin muutokseen. Jäin viime vuoden loppupuolella pois töistä toimihenkilönä, jolloin merkittävä osa vaatteistani jäi huomattavan vähälle käytölle. Kaikki niin kutsutut toimistovaatteet jäivät kertaheitolla lähes tarpeettomiksi.

Meitä on pukeutujina erilaisia. Osa tykkää omassakin arjessaan pukeutua siistimmin ja virallisemmin. Jos saisin valita, käyttäisin vuoden jokaisena päivänä urheiluvaatteita ja ostaisin kaikki vaatteeni Stadiumista. Eli siistimmille kotelomekoille tai paitapuseroille ei omassa arjessani ole käyttöä satunnaisia juhlatilaisuuksia tai konserttireissuja lukuunottamatta.

Iso osa vaatteitani jäi siis elämänmuutoksen vuoksi telakalle. En ole tehnyt noille vaatteille mitään. En vielä oikein tiedä, mikä olisi viisasta. Uskon asian ratkeavan jollain tavalla aikanaan. Päätös muodostuu, kun sen aika on.

Mitä vaatteita olen tänä vuonna ostanut uutena?

Tänä vuonna kaupasta hankitut vaatteeni:

  • villakerrasto
  • lenkkarit x 2
  • vaelluskengät
  • alusvaatteita

En ole koskaan aiemmin elämässäni omistanut villakerrastoa. Se on kuitenkin osoittautunut mitä mahtavimmaksi vaatekappaleeksi. Se mahtuu reissatessa pieneen, on helppo puhdistaa tuulettamalla ja mikä tärkeintä, pitää loistavasti lämpimänä. Muita vaatteita tarvitsee vähemmän, kun asun lämpökerrointa voi säädellä tällä ohuella lisävarusteella. Loistavaa.

Vaatteita kertyy matkaan monella tapaa

Uusi pidempiä reissuja sisältävä elämäntapani on tarkoittanut myös sitä, että vaatteita kertyy matkaan aika monella tavalla ja monesta syystä. Usko tai älä: minulla on monta minulle uutta vaatetta, jotka löysin hotellihuoneita siivotessani huoneiden roskiksista. Kyllä, nyt ne ovat osa minun vaatekaappiani.

Löytäessäni puhtaasta ja muuten tyhjästä roskiksesta itselle sopivan college-puseron, vein sen aluksi moneksi yöksi pakkaseen. Sitten pesin sen kahdesti kuudessa kympissä ja silitin kuumalla raudalla vielä viimeisetkin mahdolliset tuliaiset pois.

Dyykkauscollari on ollut yksi koko vuoden lempivaatteitani, jota olen käyttänyt paljon. Mukaan tarttui myös yksi takki, farkut ja t-paitoja. En tiedä miksi hotelliasukas on halunnut jättää vaatteensa roskikseen. Ei hajuakaan. Toki roskiksiin myös jäi paljon tavaraa, joka sinne kuului. Joten ihan jokaista riepua en toki lähtenyt pelastamaan, vain itselle sopivat ja siistit saivat armon.

Toisella Lapin reissullani valmiiksi kalustetun asuntoni vuoteen peitto oli minulle liian vilpoinen. Olin varustautunut liian heppoisella yöpuvulla ja palelin öisin. Pelastuksekseni koitui paikallisen kirpputorin ”ota tästä ilmaiseksi” – kasa oven vieressä, josta löysin itselleni kovin mieluisen pitkähihaisen raitapaidan uudeksi yöpuvuksi. Tuo paita on nyt uudella reissullani mukana ainoana yöpukunani, sillä se singahti suoraan suosikiksi.

Täällä Italiassa, josta tätä juttua kirjoitan, hoksasin vasta perille saavuttuani, että pihatöissä vaatteet ovat kovalla koetuksella. Melkein jokaisessa puussa ja pensaassa on todella pitkiä ja karkeita piikkejä, tai jos ei niitä, niin jotain tarttuvaa takiaisen sorttista kuitenkin. Huivini on jo ratkennut ja farkuissakin on useampi reikä.

En halunnut enempää rikkoa mukanani tuomiani vaatteita, joten onneksi löysin lähikylästä hyväntekeväisyyskirpparin, josta hain neljä uutta paitaa viidellä eurolla.

Kaikenlaista siis sattuu ja tapahtuu. Jos jokaisessa tilanteessa kiinnittäisin huomiota vain omistamieni vaatteiden määrään, olisin joutunut

  • jättämään hyvää tavaraa roskiin
  • palellut
  • rikkonut turhaan monella tapaa hyviä ja pitkään käyttökelpoisia vaatteita.

Arkijärkeä siis kannattaa käyttää.

Kolme kirpparikäyntiä vuoden aikana

Tästä olen ehkä vaatevuodessani tyytyväisin. Uusien vaatteiden ostamattomuus on helpohko päätös toteuttaa, mutta aivan liian helppoa on solahtaa tutkailemaan, mitä kirpparilöytöjä voisi olla tarjolla.

Lapin ja Italian jo tunnustettujen reissujen lisäksi kävin kotikaupungissani yhden kirpparireissun. Myönnetään. Jokaisella kirpparireissulla lähdin etsimään ja ostamaan yhtä vaatekappaletta, mutta mukaan tarttui käynniltä aina muutama muukin löytö.

En osaa sanoa, pitäisikö näistä muutaman euron heräteostoista harjoitella pois. Se asia on ratkaisematta, yhtä lailla kuin toimihenkilövaatetuksenikin kohtalo. En tiedä.

Paljonko olen käyttänyt rahaa vaatteisiin?

Ehkä mullistavin ostokseni oli tänä vuonna on ollut *vaatelaastari, jota käytin ensimmäistä kertaa. Reilun 13 euron hinta tuntuu ehkä kalliilta, mutta laastarilla paikkaa uudelleen käyttökuntoon todella kätevästi erityisesti hintavia talviurheilu- ja muita ulkovaatteita, joten se on todellakin hintansa väärti.

Samalla *vaatelaastari on hyvä muistutus siitä, että ensisijaisesti ei kannata tuijottaa sitä, että pysyy budjetissa tai ei kuluttaisi rahaa vaatteisiin. Laastariin käytetyt eurot maksavat itsensä takaisin moneen, moneen kertaan.

Vaatteisiin käytetyt eurot vuonna 2023:

Uudet vaatteet177,75 €
Kirpparihankinnat24,00 €
Vaatelaastari13,95 €
Yhteensä215,70 €

Miten rahankäyttöni vaatteisiin on muuttunut?

Kävin kaivelemassa vanhat taulukkoni liittyen kuukausibudjetointiin.

Vaatteisiin kulutetut eurot vuosittain:

Vuosi€/kk€/v
202052,00 €624,00 €
202135,00 €420,00 €
20226,17 €74,04 €
202317,98 €215,76 €

Vuoden 2020 summa vaatteisiin kulutettua rahaa on nykyperspektiivistäni pökerryttävä. En varmasti ollut mitenkään onnellisempi tai elämäni ei ollut mukavampaa, vaikka ostoksia tulikin tehtyä paljon enemmän kun nykyisessä elämäntilanteessa. Tämän vuoden yksittäinen suuri ostos olivat vaelluskengät, josta syystä vuosibudjetti nousi merkittävästi. Havainto on silti kirkas:

Vaateostosten vähentäminen ei todellakaan millään tavalla korreloi elämänlaatuun. Uskaltaisin väittää, että asia voi olla jopa päinvastainen. Kun voi hyvin, kiinnittyy huomio vaateostoksia olennaisempiin asioihin.

Paljonko minulla on vaatteita?

No niin. Taulukot on jälleen laadittu. Excel kulki mukanani kodin ja kesämökin vaatekaapit, pyykkinarut ja likavaatekorit. Kaikki on laskettu.

Vaatemääräni vuosittain:

Vuosi202120222023
t-paidat382733
pitkähihaiset trikoopaidat181818
kangaspaidat111110
collarit151515
villapaidat161510
villatakit111110
liivit222
bleiserit444
tunikat573
hameet455
juhlamekot131313
kesämekot533
työmekot111111
farkut999
muut housut1185
shortsit222
verskat tms201716
yökkärihousut997
yökkäripaidat885
yöpaidat221
alushameet222
alusvaatteet43+3542+3444+23
sukat554646
sukkahousut ja tightsit121413
villasukat ja säärystimet779
Vaatteita yhteensä368342319

Huomaan vaatemääräni vähentyneen nyt kahtena vuonna peräjälkeen suurin piirtein samaa tahtia. Olen kehitykseen suhteellisen tyytyväinen. Olen käyttänyt niitä loppuun ja lisäksi vein kaikista epämukavimmat toimistovaatteeni kotikaupunkini kierrätyskeskukseen.

Mikä on sopiva määrä vaatteita?

Tämä on yksi asia, jossa olen rohkaistunut. Ensimmäisen kerran vaatteeni laskettuani päädyin siihen, että vaatteiden sopiva kokonaismäärä olisi minulle 250. Nyt takanani on reilun vuoden verran reissuelämää hyvin vaatimattoman garderoobin kanssa (Artikkelin kansikuvassa on kaikki kahden kuukauden reissuun ottamani vaatteet. Hyvin riitti.)

Olen valmis pudottamaan lukua. Käyn taulukkoni rivi riviltä läpi ja pohdin jokaisen sarakkeen erikseen. Monetko sukat ihminen tarvitsee? Entä montako t-paitaa on sopiva määrä?

Päädyn 120 vaatteen loppusummaan. Käytännössä määrittelen, että vaatevarastolla pitää säällä kuin säällä pärjätä reilut kaksi viikkoa ilman, että täytyy pestä pyykkiä.

Haluan pystyä pukeutumaan arkeen, juhlaan, kylmään, lämpimään, erätulille ja mökkeilemään. Ja haluan pystyä vaihtelemaan väriskaalaa ja tyyliä. Minusta ei koskaan tule yhden vakaan tyylisuunnan naista, se vaan on myönnettävä.

Uudet vaaterutiinit vaativat harjoitusta

Vaateasioita reflektoidessani huomaan kuin varkain kehittyneeni viime vuodesta. En enää pidä harvempia pesukertoja jotenkin kiusallisena asiana. Tuuletettu vaate on minulle usein vesipestyä vaatetta mieluisempi päällepantava. Olen malttanut luopua uskostani veden ja saippuan kaikkivoipaisuuteen vaatteiden puhdistajana.

Olen oppinut suhtautumaan neutraalisti näkyviin korjausjälkiin, joita alkaa kieltämättä olla aika suuressa osassa trikoovaatteitani. En enää koe niitä vaatimattoman kuluttamisen ja nuukailun huutomerkeiksi. Järkevä ja kestävä käytös siis arkipäiväistyy, ihanaa.

Suhteeni pysyviin tahroihin on sen sijaan vielä ristiriitainen. En enää laita pois vaatteita, joissa on jokin pysyvä jälki. Mutta en silti ihan vilpittömästi voi sanoa, etteivätkö tahrat minua haittaisi.

Näkyvä paikka tai korjausjälki ei haittaa vaatteessa pätkääkään. Pysyvä tahra sen sijaan herättää vielä minussa epävarman ja epämukavan tunteen. Work in progress.

3 asiaa jotka olen tänä vuonna oppinut vaatteista

En enää käytä kierrätyslaatikoita. Olen aiemmin surutta pussittanut vähän huonoja vaatteitani tai lapsilta pieneksi jääneitä juttuja Uffin laatikoihin. Nyt olen katsonut riittävän monta dokumenttia siitä, kuinka poloisia riepujani kuskaillaan ympäri maapalloa ja kuinka ne muodostuvat tekstiilisaasteeksi kolmansiin maihin. En siis kehtaa enää mitään kierrättää noihin ah- niin helppoihin laatikoihin.

On helppoa sanoa, että vaate on fiksuinta käyttää loppuun. Mutta mikä se loppu on? Yhdelle ”loppu” on venymistä, toiselle nukkaisuutta, kolmannelle eka näkyvä reikä. Neljäs käyttää niin kauan kuin vaate pysyy päällä.

En osaa muotoilla tähän tarkkaa määritelmää minulle loppuun kuluneesta vaatteesta. Paikkaan ja korjaan monen monta kertaa, sen tiedän. Pyrin niin monessa asiassa kuin suinkin olemaan kuluttajana järkevä. Vaatteessa annan tunteen päättää. Kun vaatteesta kuluneisuuden tai kunnon vuoksi tule enää hyvä fiilis, heitän sen roskiin.

En koskaan tule saavuttamaan unelmieni puvustoa. Pienilukuinen, laadukkaiden pientuottajien luonnonmateriaaleista valmistetuista vaatteista koostuva vaatekaappi jää ikuiseksi haaveeksi. Vaatekaappini on myös jatkossa näköiseni: se on täynnä hassuja ja outoja sattumuksia ja kokoelma jo aika monen vuosikymmenen ajan elettyä elämää.

En kitsastele euroakaan! Kun vaatteita ostaa harvakseltaan, kannattaa ostaa hyvää, sopivaa, mieluista, mukavaa, laadukasta, eettistä ja kestävää. Uskallan väittää tänä vuonna ostaneeni vaatteita hintaan keskittymättä ja olen siitä ylpeä.

En aseta itselleni vuosittaista vaatebudjettia. Vaatehankinnoissa hinta on maailman paskin peruste.

Uusien vaatteiden osalta haaveilen kaikesta ulkoiluun liittyvästä. Seuraavaksi teen ostoksia uskoakseni *Scandinavian Outdoorilta. Olen tosi vaikuttunut heidän korjaus- kierrätys- ja vuokrauspalveluistaan, joihin on käytetty pääomaa ja resursseja. Olisin kuvitellut ostavani sen perusteella, että tykkään väristä, materiaalista, laadusta ja niin edelleen. Mutta jatkossa haluan painottaa kulutuspäätöksissäni myös vastuullisuutta.

Mitä olen tänä vuonna oppinut itsestäni?

Kestävän ja vastuullisen kuluttamisen näkökulmasta tärkeimmät oivallukseni eivät kuitenkaan liity tahroihin ja paikkauksiin. Vaatteidenkin suhteen tärkeimmät ratkaisut tapahtuvat korvien välissä.

Keskeisin oivallukseni on, että vaatehaaveeni ovat aina oire jostain muusta. Luin tätä kirjoitusta varten edellisvuoden vaatepostaukseni, jossa listailin ostoksiani. Nyt jälkeenpäin tiedostan, että ostin (silloinkin) vaatteita tylsistymisen, väsymisen ja kyllästymisen tunteen vallassa. Tänä vuonna minulla on ollut kaksi tilannetta, jossa olen huomannut alkaneeni haaveilla uusista vaatehankinnoista.

Uusia vaatteita en tarvinnut viime vuonna, enkä tänäkään vuonna noina hetkinä, kun ostoksille lähtö on tullut inspiroivana ajatuksena mieleen. Minulla on ollut jollain lailla tylsää tai olo on ollut matalavireinen. Ja vips: mieli on tarjoillut virkistykseksi ajatuksen uusista vaatteista.

Toivon pystyväni jatkossa lukemaan itsäni tarkemmin. Sillä kun elämässä on uusia asioita, inspiraatiota ja sisältöä riittävästi, ei ajatus uusista vaatteista mahdu pääkoppaan.

Ihan oikeasti inspiroivien asioiden äärellä vaatetukselle ei uhraa ajatustakaan, vaan päällä kulkevat samat luottovaatteet päivästä ja viikosta toiseen.

Mitä vaatetavoitteita ensi vuoteen?

Uskallan kohtuullisella rintaäänellä sanoa, että vaatekuluttamiseni alkaa olla mukavalla tolalla. Jotain tavoitteita haluan kuitenkin asettaa. Olkoon niitä kaksi:

Omista vähemmän. Edelleen tämän tavoitteen voi toteuttaa polttamalla kasan omia vaatteitaan. Vaatteiden lukumäärä ei siis kerro mitään vastuullisuudesta tai järkevästä kuluttamisesta. Haluan kuitenkin pyrkiä siihen, että vaatekaappiini kulkeutuu vähemmän tavaraa, kuin sieltä loppuun käytettynä lähtee roskiin.

Viiden vaatteen vuosi on hyvä ja kestävä ajattelutapa, jota haluan toteuttaa myös jatkossa. Me tarvitsemme jokainen myös uusia vaatteita enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Kaikki eivät voi ostaa kaikkea käytettynä. Viisi vaatetta vuodessa on käytännöllinen ja sopiva ohjesääntö. Sen toteuttaminen vaatii suunnittelua ja ehkä vähän luopumistakin, mutta se on erittäin hyvä ohjenuora meille kaikille.

Lisävinkkejä ja inspistä x3

Ihan mahtava ainakin minulle uudehko asia on Korjauskapunki. Heillä on sometilit fb:ssä ja instassa, josta pystyy seuraamaan järjestettäviä tapahtumia. Liikkeen idea on auttaa ja opastaa vaatehuollossa. Korjauskaupunki toimii Helsingissä.

Sustinare on tamperelainen yritys, joka huoltaa, korjaa ja uudistaa vaatteita ja asusteita. Yrityksellä on kivat sivut ja aktiiviset sometilit täynnä kivoja esimerkkejä. Olisipa mahtavaa, jos tämä yritys saisi tukuittain uusia asiakkaita.

Jos korjaamisen opettelu kiinnostaa, siihen voi perehtyä myös kirjan kanssa. *Korjaa Kauniiksi: käsikirja kodin vaatehuoltoon, löytyy myös diginä ainakin Nextorystä, joten ei muuta kuin selailemaan.

**********

Olen 49-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.

*********

Lisää vaatejuttuja:

Vuoden 2021 pohdinnat tekstiilituskasta

Vaatevuoden tilinpäätös 2022

4 kommenttia artikkeliin ”Vaatevuoden tilinpäätös 3.0”

  1. Olen aina oastanut vaatteita vähän ja tarpeeseen.
    Mutta minulla on silti aika paljon vaatteita, koska käytän vaatteet ns loppuun. Minulle loppuun käyttäminen tarkoittaa mm farkuissa sitä että ensi arkivaatteina työssä ja sitten työvaatteena puutarhassa ( tällöin ei haittaa paikatut eikä tahraiset)
    Työvaatteet kotitoimistolla ihan eri kuin työvaatteet asiakastilaisuukissa. Kotitoimistolla samat leggarit kolme vuotta mutta asiakastilaiuudessa pitää olla siisti ja istuvat vaatteet.
    Hankalinta on urheiluvaatteet. Niitä kuluu runsaasti, koska harrastan liikuntaa missä hikoilen ja paljon. Joka urheilukerran jälkeen pitää koko setti pestä, urheiluliiveistä alkaen. Ja jossain vaiheessa urheiluvaatteet tuoksuvat hielle pesun jälkeekin niin seuraava kohde on polttojäte.
    Ja sattuipa sellainenkin juttu vaatteissa että olimme menossa kummitytön rippijuhlaan, aikomuksena laittaa punainen pellavamekko päälle. Sattumalta katsoin kastekuvia, missä minulla samainen mekko, joten vaihdoin mekon toiseen.

    Vastaa
    • No mutta sehän olisi ollut ihan mahtava juttu, että 15 vuotta myöhemmin sama mekko on juhlakunnossa. Se olisi siis sopinut päälle, olet ilmeisesti pitänyt vaatteesta huolta ja ostanut aikanaan ajattoman vaatteen. Monta ansiokasta tekijää siis 🙂 Joku solmu sekin meissä ajatuksen tasolla lienee, ettei vanhassa tai samassa vaatteessa saisi esiintyä.

      Vastaa
  2. Mielenkiintoinen tutkimusmatka! Olisi paikallaan omallakin kohdalla laatia Excel-taulukko nykyisistä vaatteista ja katsoa vuoden päästä uudestaan 🙂 Kiitos inspiraatiosta!

    Vastaa
    • Kiitos palautteesta. Uskoisin että kaikista oman talouteni säästötoimista vaatteiden laskeminen on ollut vaikuttavin. Se realisoi kerralla monen monta asiaa. Joten jos yhtään innostaa, niin aloita. Vaikka vähän kerrallaan, esim. tällä viikolla farkut, ensi viikolla villapaidat tms.

      Vastaa

Jätä kommentti