Leppoistaja

Leppoistajan lokikirja

Tekstiilituskaa: miten kulutan kohtuudella vaatteisiin?

Tämä teksti on kuvaus harjoituksistani ostaa vaatteita järkevästi. Se on kiusallisen yksityiskohtainen ja yliseikkaperäinen vuositilinpäätös kaikesta siitä, mitä olen vuonna 2021 oppinut vaatehankinnoistani. Koska olen kirjoittanut tarinaani vaihe vaiheelta, tekstilläni on kolme loppua. Olin mielestäni oivallisella polulla, kunnes en ollutkaan.

Sanotaan nyt vielä varmuuden vuoksi, että haluan näyttää nätiltä. Haluan pukeutua kauniisti ja naisellisesti, kivoihin väreihin, kuoseihin ja materiaaleihin. Kyllä, ulkonäöllä on minulle merkitystä. Etsin tasapainoa järjen ja tunteiden välillä, niin vaateostoksissa kuin muussakin elämässä.

Ostolakko ei ole kestävä ratkaisu

Älä osta mitään – kampanjat ja henkilökohtaiset ostolakot ovat yksi tapa käsitellä vaatetulvan aiheuttamaa angstia. Toki minäkin olen pitänyt ”älä osta mitään” – vuoden. Se toteutui vuonna 2007 opintovapaani aikana. Vaateostoksista pidättäytyminen oli helpohko tapa karsia menoja. Syyt olivat tuolloin ainoastaan taloudelliset.

Ehdoton ostokielto ei kuitenkaan ole pitkän tähtäimen ratkaisu suhteessa hyödykkeisiin, joita käytetään ja kulutetaan joka päivä. Se voi silti olla hyvä vieroituskuuri matkalla ajatteluun, jossa ei tarvitse uusia vaatteita joko virkistykseksi, palkinnoksi tai lohdutukseksi.

Työelämästä irrottautumista suunnitellessani minun on ollut tärkeää arvioida välttämättömiä kulujani. Budjettini pitää mitoittaa siten, että se kattaa kaikki tarvittavat hankinnat, myös sen, että päivitän vaatekaappiani.

Mikä on riittävä määrä vaateostoja vuodessa?

Arvioin vuoden 2021 alussa ensimmäistä kertaa etukäteen, paljonko ostaisin koko vuoden aikana vaatteita ja paljonko kuluttaisin hankintoihin rahaa. Päädyin suunnitelmaan, jossa ostaisin vaatteita kerran kuukaudessa. Tämä ei tarkoita joka kuista retkeä ostoskeskukseen, vaan sitä, että uusisin säännöllisesti jokapäiväisiä käyttövaatteita. Sukat kuluvat, ulkona kastuu ja työssä pitää näyttää siistiltä.

Ostosuunnitelmalla pitäisin yllä vaatevarastoa, joka uusintuu koko ajan tasaisesti. Myös hinnoittelin tulevat hankintani itselleni valmiiksi. Halusin etukäteen laskea arvion koko vuoden hankinnoista, jotta saisin selville keskiarvoisen kuukausikulutuksen.

Lisäksi tuotekohtainen hinnoittelu yllyttää minua ostamaan kalliimpaa. Olen luontainen pihistelijä. Jos päätän tehdä ostoksia harvakseltaan, on tärkeää, että ostan riittävän laadukkaita tuotteita. Ajattelin, että jatkossakin joka vuosi pitää ostaa samoja perusjuttuja, esimerkiksi sukkia ja alusvaatteita, kuluvathan ne eniten. Mutta joka vuosi ei tarvita esimerkiksi uutta villakangastakkia. Vuosittainen ostoslistani sisältäisi siis sekä vaihtuvia artikkeleita että käytössä eniten kuluvat vuosittaiset vakiohankinnat.

Rahablogeissa tai kulutusta käsittelevillä instatileillä moni pitää harmillisina erityisesti juhliin liittyviä vaatehankintoja. Paineet uuden ostamiseen tulevat yllättäen ja hintalappu on usein suuri. Se juna on osaltani jo mennyt. Olen opetellut ja totutellut siihen, että minulla on muutama ajaton ja rakas juhlamekko, menen ne päälläni mielelläni aina uusiin juhliin. Suosittelen. Ja aina on juhlissa kivaa.

Alla vuoden alussa laatimani arvio vuoden 2021 vaatehankinnoista

Vuoden -21 hankinnat, yksi ostos kuukaudessa  
mitäkplhinta
villapaita1100
villakangastakki1200
sukkia550
sukkahousuja tms250
rintsikoita3100
pitkähihainen trikoopaita120
neuletakki1100
kengät180
kaulahuivi150
housut180
hihaton paita120
alushousuja5100
Vaatekulut vuodessa 950
Vaatekulut/ kk 79 €

Noin tonnilla vuodessa pitäisi näköjään saada vaivatta riittävästi kunnollisia ja laadukkaita vaatteita. Lisäksi asetin jokaisen vaatehankintani ehdoksi, että ennen uuden ostamista tulee vastaava tuote todeta käyttö- tai korjauskelvottomaksi omasta vaatekaapista. Paita paidasta ja huivi huivista siis.

Pohtimalla hankintani etukäteen vältyn kaikelta ”pitäisköhän ostaa”- vatvomiselta. Listan noudattaminen on ollut erittäin vapauttavaa ja helppoa. Se on tehnyt tehtävänsä, eli poistanut ostojahkailun

Kaikki ei mennyt ihan suunnitellusti

Vuoden aikana minun on pitänyt tehdä listaani kaksi muutosta: olin päättänyt ostaa syksyllä uuden villakangastakin. En kuitenkaan ehtinyt pikkupakkasiin asti, kun työmatkoja pyöräillessäni käyttämäni vettä kestävä (10v vanha) tuulipuku menetti vedenpitävät ominaisuutensa ja minun piti ostaa uusi.

Ulkoilupuku syrjäytti listaltani suurin piirtein saman hintaiseksi arvioimani ja ulkoiluun liittyneen ennakkovalintani. Lisäksi huomasin, että käytin yöpuvun paitoina joukkoa pahasti venyneitä, haalistuneita ja vähän tahraisiakin jämäpaitoja, joista ei tullut yhtään hyvä mieli. Päätin arvostaa untani kolmella uudella yöpuvun paidalla ja siksi luovuin ennakkolistani yhdestä artikkelista, uudesta neuleesta.

Lisähaaveita ilmeni pitkin vuotta

Kaikenlaisia uusia vaatetoiveita ilmeni pitkin vuotta ja aloinkin kuljettaa kuukausitaulukoissani mukana myös harkintalistaa seuraavalle vuodelle. Vuoden 2021 lopulla toivelistani näyttää tältä:

Vuoden -22 vaateostosten toivelista 
mitähinta
laadukas ulkotakki pihatöihin150 €
kypärämyssy työmatkoja varten30 €
siisti neulepaita töihin100 €
siisti paitapusero töihin60 €
työmekko100 €
collari60 €
villakangastakki200 €
lököhousut50 €
sukkahousuja 50 €
kengät, ne joita eniten tarvitaan80 €
rintsikoita70 €
alushousuja50 €
Vaatekulut vuodessa1000
Vaatekulut/kk84 €

Vähän jumppailen summia päästäkseni haluamaani lopputulokseen. En suostu käyttämään yli tonnia vuodessa vaatteisiin. Pakkomielle kai tämäkin. Kuukausittainen reilu 80€ näyttäisi minusta ihan hyvältä summalta. Ei liikaa, mutta riittävästi, jotta mikään ei liiaksi nuhjaannu.

Etenin listani kanssa alkusyksyyn asti suorittaen sekä suunnittelemiani vaateostoksia ja pohtien seuraavan vuoden hankintoja. Tähän olin ajatellut päättää kirjoitukseni. Olin mielestäni löytänyt oivallisen systeemin sopivaan tapaan ostaa vaatteita harkitsevasti.

Sitten törmäsin juttuun Katri Kalliosta, joka kertoi ylen jutussa omistavansa vain 50 vaatetta. Juttu koitui minulle turmioksi.

kiusallisia tunnustuksia

Ylen jutun innoittamana päädyin laskemaan vaatteeni. Kyllä: suoritin retale retaleelta systemaattisen kotietsinnän. Läppäri kulki mukanani excell tilasto auki, listailin ja kategorisoin joka ikisen vaatteeni.

Tutkin vaatekaapit mökillä ja kotona, nostelin puolipitoiset retkupinot ja pengoin likavaaatekorit mökillä ja kotona. Pyykkitelineenkin kävin inventoimassa. Mies puisteli päätään, mutta oli kohteliaasti hiljaa.

 Alla listaus kaikista omistamistani vaatteista:

yöpaidat2
pyjamapaidat8
pyjamahousut9
villatakit11
villasukat7
villapaidat16
verskat ja trikoot20
työmekot11
tunikat5
t-paidat38
sukkahousut12
sukat55
shortsit2
rintaliivit35
pitkähihaiset trikoopaidat18
muut housut11
liivit2
kesämekot5
kangaspaidat11
juhlamekot13
hameet4
farkut9
collarit15
bleiserit4
alushousut43
alushameet2
Vaatteita yhteensä368

Tästä on kaikki kohtuus kaukana.

Ensimmäinen reaktioni oli tyrmistys: miksi keskityin siihen mitä ostan, enkä ollut lainkaan arvioinut, mitä minulla jo on? Luulin omistavani vähän vaatteita, olenhan ollut jo vuosia todella tarkka kulutuksestani.

En ole himoshoppaaja, en ole shoppaaja ollenkaan. Eikä komeroni ole mikään ylipursuileva sumppu, vaan aika särmässä kuosissa oleva setti.

Tämä ei ole sitä miltä tämä näyttää!

Syöksyn keksimään puolustuspuheita: minulla on paljon tyttäreni vanhoja vaatteita, joita hän kiikuttaa minulle aina kaappeja siivotessaan. Lisäksi teen vaatteita itse ja ostan kirpputorilta. Käytän vaatteita pitkään, moni vaatteeni on yli 10 vuotta vanha.

Vaikka vaatteet olisi hankittu kuinka eettisesti ja kierrätetysti ja diy ja mitä mitä mitä, ei se poista sitä tosiasiaa, että minulla on liikaa vaatteita. Olen luvuistani häpeissäni.

Rahan käytön haltuun ottamisessa auttaa alkuun se, että selvittää tarkasti mihin rahaa kuluu. Myös vaateasioissa tarkat laskelmat ovat minulle hyvä alku.

Paljonko on tarpeeksi vaatteita?

Rakkaat taulukkoni tulevat jälleen avukseni. Tinkaan vastauksia myös mieheltäni. Hän ei varsinaisesti ilahdu siitä, että joutuu lauantaisaunan lauteilla miettimään, montako paria sukkia hänen pitäisi mielestään omistaa.

En aivan ole mieheni linjoilla. Hänen mielestään 20 paria sukkia ja seitsemän t-paitaa on perusjampalle sopiva määrä. Kyllä minä vähän enemmän haluan. Alla listaukseni mielestäni minulle sopivasta vaatemäärästä.

 nyt, kpltavoite, kplliikaa, kpl
yöpaidat220
pyjamapaidat880
pyjamahousut981
villatakit1165
villasukat752
villapaidat16106
verskat tms201010
työmekot11101
tunikat550
t-paidat382018
sukkahousut1248
sukat553025
shortsit220
rintaliivit35305
pitkäh. trikoopaidat18108
muut housut11101
liivit220
kesämekot550
kangaspaidat11101
juhlamekot13103
hameet440
farkut954
collarit1587
bleiserit440
alushousut433013
alushameet220

Päädyn siihen, että 250 vaatekappaletta on minulle sopiva määrä. Mieltymykseni tasalukuihin saa minut pyörittelemään yksittäiset luvut kohti sopivaa lopputulosta. Ihannelukuni sisältää pelkästään sisätiloissa pidettävät vaatteet. Omistan siis 118 ylimääräistä vaatekappaletta.

Tai en ylimääräistä. Ylimääräiset voisin myydä. Näillä vaatteilla on enää käyttöarvoa, ei muuta. Mutta minulla on 147% niistä vaatteista, joita voin parhaallakaan tahdolla väittää eri säissä, olosuhteissa ja tilanteissa tarvitsevani.

Mitä firettäjä oppi vaatebudjetista?

En aloita ostolakkoa. Jos jotain strategisesti tärkeää menee rikki niin ostan uutta. Mutta vuoteni opetti minulle, että lähivuodet kuluttelen nykyvaatteitani rauhassa pois ilman suunniteltuja, uusia ostoksia. En ihan aikuisten oikeasti tarvitse mitään.  Päätän kuitenkin, että uudet kengät hankin joka vuosi. Ihan kaupan uudet.

Miten tämä vuosi meni?

Kun pystyn hieman rauhoittumaan tuskallisten havaintojeni jäljiltä, kykenen raportoimaan koonnin tämän vuoden vaateostoksistani ajalta ennen vaatetodellisuuteni paljastumista.  

Tunnustukset ensin: olen tänä vuonna tehnyt myös kaksi heräteostosta. Olen ostanut kirpparilta kaksi virallisen ”ostoslistani” hankintaa. Löysin mielestäni erittäin laadukkaat, ehkä käyttämättömätkin vaatteet. Mutta mukaani tarttui kummallakin kerralla myös suunnittelemattomia asioita: toisella mekko (4€) ja toisella kangaspaita (4€).

Puolustelin hankintojani sillä, että alitin jokatapauksessa budjettini ja ostin mielestäni laatua. Annan itselleni synninpäästön: vuosi, jolloin on heräteostanut kahdeksalla eurolla vaatteita, on ehkä kuitenkin hyvä vuosi. Näin marraskuulla uskallan jo vaatevuoteni taputella: ei ole pelkoa että (varsinkaan löydösteni jälkeen) loppuvuodesta enää kaupoille harhautuisin.

Vaatehankinnat 2021 
sukat20,00 €
hihaton trikoopaita22,40 €
trikoopaita pitkähiha5,00 €
housut15,00 €
mekko4,00 €
ulkoilupuku184,94 €
pusero4,00 €
kengät45,00 €
hamesukkia49,00 €
yökkäripaitoja x326,00 €
kaulahuivi40,00 €
Yhteensä415,34 €
vaatemenot / kk34,61 €

Tämän vuoden vaateostosten kuukausikulu on siis 35 euroa. Jollekin se on kamalasti, jollekin kamalan vähän. Se on vain minun lukuni tältä vuodelta.

Jos haluat hyvää vaateinspistä niin lue tai kuuntele Laura Frimanin ihan tolkuttoman hyvä kirja: Tauko. Kirjassaan Friman kipuilee herkullisesti vaatteiden ostolakossaan. Vaikka ajattelet kirjan kertovan vaatteista, se kertoo itse asiassa ihan kaikesta muusta ja puhuttelee monella tasolla.

Loppuvinkiksi sanon, että käytä pliis aikasi paremmin, kuin alushousuja laskien.

Jälkikirjoitus: Tämä postaus oli julkaisunapin painallusta vaille valmis, kun saan seuraavan ahaa-elämyksen: ylellä oli juttu eroottisesta taiteilijasta, joka myy käytettyjä, pesemättömiä alushousujaan 50 euron kappalehintaan. Innostun heti, ja tutkailen asiaa lisää. Löydän netistä sivut: pikkuhousut.fi jonne kuka tahansa voi ilmoittautua myyjäksi. Artikkelina ovat siis käytetyt alusvaatteet ja myyntitoiminta hoidetaan täysin anonyymisti. Sivuilla on myyntikuvastona ihan joka kokoista ja näköistä kalsarin kuluttajaa.

Kuten olen yllä kirjannut, minulla on 13 ylimääräiset alushousut. Pikaisen markkinatutkimukseni ja hinnoitteluopintojeni mukaan määritän niiden hinnaksi käytettynä 60 euroa kappale. Löysin siis kertaheitolla paitsi tavan päästä eroon liiallisista (ja likaisista) vaatteistani, myös väylän lähes passiivisten tulojen hankkimiseen. Eli jos kiinnostelee, laita viestiä: joutilas@leppoistaja.fi. Maksu etukäteen ja varmasti vaivihkainen toimitus.

********************

Olen värikkäästi pukeutuva terveydenhuollon sekatyöläinen. Kirjoitan matkastani pois kokopäivätyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen avulla. Viisastelen, vaikelen ja ylianalysoin. Kirjoitan hyvästejäni työelämälle, omavaraistelen, nuukailen ja opettelen ottamaan rennosti.

Jätä kommentti