Rakas päiväkirja: vaikka väitän tätä nykyä olevani (tylsä) indeksisijoittaja, on salkuissani tapahtunut kuitenkin loppukesästä kaikenlaista. Kertoilen tässä kirjoituksessa syksyn sijoituskuulumiseni ja hieman pohdiskelen tulevaa.

Muista: Olen keskivertoa huonompi sijoittaja. Älä ota minusta, niin kuin ei kenestäkään muustakaan mallia, vaan tee sijoituspäätöksesi itsenäisesti omiin arvioihisi perustuen. Olet niistä aina vastuussa kokonaan itse.

Jäätävä ajoitusmunkki

Kirjoittelin sijoituspohdintoja viimeksi heinäkuun lopussa. Tuolloin kerroin muun muassa lähteväni pitkästä aikaa osakeostoksille, hankintalistalla oli kaksi yhtiötä, Valmet ja Mercedes. Hoksasin Valmetin tulosjulkistuksen olevan samalla viikolla, kun olin päättänyt osaketta ostaa. Pohdin, pitäisikö odottaa tuleva julkistus, mutta päätin ostaa kuitenkin ennakkoon, muutamaa päivää ennen julkistusta. Jälkiviisastellen ajoitus oli sangen onnistunut.

Tulosjulkistuksessa Valmetin kurssi pomppasi reilut 20 % ylöspäin ja on pysytellyt samoissa kohonneissa lukemissa siitä lähtien. Loppuvuodeksi minulla on jäljellä enää pennosia, joten lisäostoja ei Valmetinkaan suhteen tarvitse miettiä, hyvä että tämä laukaus kohdentui hienosti, mutta rehellisyyden nimissä tässä oli kyse tuurista. Silti hienoa, että kerrankin kävi näinkin päin.

Missä ovat omat eettiset rajat?

Olen jo aiemmin kirjoittanut luopuneeni ainoasta ETF:stäni, sillä en sittenkään halunnut omistaa mitään puolustusalaan liittyvää. Viimeisin erä puolustusteollisuuden rahastoa lojui lyhyen tähtäimen salkussani, sillä se oli osa vuoden 2025 elokuussa aloitettua sijoitusbattlea, jossa sijoitimme poikani kanssa samana päivänä tuhat euroa kummatkin ja päätimme vuoden päästä katsoa, kumpi tiesi paremmin.

No, tämän tylsän draaman kaaren voitti allekirjoittanut. Kansa ei kohahda, että indeksisijoittajan rahastosalkkku voitti suhteellisen kokemattoman sijoittajan osakepoiminnat. Joka tapauksessa syyskuussa oli vihdoin mahdollista luopua lopullisesti kaikesta puolustusteollisuuteen liittyvästä. En halua rahoineni olla tämän teollisuuden alan kanssa missään tekemisissä.

Meistä jokaisella on omat eettiset rajansa, eikä niitä käy toisen arvosteleminen tai edes arvioiminen. Itse en laittaisi rahaa turkiksiin, kaivoksiin, enkä myöskään siis enää puolustusteollisuuteen, vaikka me kaikki tarvitsemme ehdottomasti kahta jälkimmäistä. Silti minä voin valita ja valitsen nyt näin. Ehkä myös Atria on poissa omalta sijoituslistaltani, en koe lihan jalostamisen olevan missään muodossa sellainen teollisuuden ala, jolla haluan olla mukana.

Myös tupakkateollisuus saa pysyä poissa salkustani. Sen sijaan alkoholin valmistamiseen voin surutta sijoittaa ja pitkään olinkin Anoran omistaja. Rahapelit ovat osaltani vielä harkinnassa. Ruotsalaisyhtiö Betsson voisi joskus myös olla osa salkkuani jollain pienellä positiolla. Toistaiseksi on kuitenkin aina löytynyt jotain parempaa ostettavaa, mutta eihän sitä tiedä.

Pikainen virhekierros kehittyviin

Puolustusteollisuudesta luopumisen jälkeen tein tänä syksynä pikavisiitin kehittyvillä markkinoilla. Minulle on moneen otteeseen kommentoitu, että kehittyvät markkinat puuttuvat salkustani. Kehittyvät markkinat ovat kasvavat markkinat ja tärkeä osa globaalisti hajautettua salkkua. Olen aina kommentoinut, että haluan pysyä rahoineni markkinoilla, joissa koen poliittista riskiä olevan vähemmän. En halua matkustaa, enkä sijoittaa maihin, joiden järjestelmään en kokonaisuudessaan luota.

Tai no, tuon kirjoitettuani täytyy sanoa, että säännöstä on vain yksi poikkeus. En tässä vaiheessa halua matkustaa Jenkkeihin, vaikka se olisi mahtava maa monen sinne suuntautuneen reissun jälkeenkin kokea aina jotain uutta. Mutta sijoitan sinne yhä edelleen.

Jotenkin nyt kuitenkin ajattelin, että ollakseni fiksu ja asiallinen sijoitusmuikki, minunkin tulisi lähteä myös kehittyville markkinoille ja loppukesästä ehdin sekä pitkässä että lyhyessä salkussa omistaa myös kehittyviä markkinoita, tarkemmin sanottuna Nordnetin Kehittyvät markkinat– rahastoa. Olin kuitenkin tehnyt kotiläksyni huonosti ja visiittini kehittyviin jäi lyhyeksi.

Jokainen yleisimmistä kehittyvien markkinoiden rahastosta omistaa samaa Taiwanilaisyhtiötä, Nordnetin Kehittyvät markkinat – rahastossa tuon yhtiön paino on jopa 15 prosenttia. Sijoitan rahastoihin nimenomaan hyvän hajautuksen vuoksi ja tuollainen paino yhdessä yhtiössä, varsinkin kun kyseessä ei ole mikään vahvasti näkemyksellinen aktiivinen erityisrahasto, tuntui tarkemmin ajatellen minulle liian suurelta.

Kun lisäksi on kyse yhtiöstä, jonka tuotteet liittyvät teollisuuteen, jonka kuumenemishuolien vuoksi olisin tällä hetkellä varovainen sijoittamaan enää lisää jenkkeihin, huomasin joutuneeni ojasta allikkoon. Palasin siis myös kehittyviltä markkinoilta häntä koipien välissä kipin kapin takaisin kotiin.

Vastaukseni on nyt lukittu

Firesalkussa on ja pysyy vain neljä rahastoa. Koen, että tämä on minulle riittävä hajautus, enkä lähde enää säätämään mihinkään muualle.

Minkäänlaista säännöllistä kuukausisäästösopimusta minulla ei ole. Ainoa rahastosäästötavoitteeni on säästää pitkään salkkuun 10% vuosikulutuksestani, eli käytännössä tänä vuonna yhteensä noin 1500 euroa. Kuukausisumma on vaihdellut alkuvuoden 20 eurosta loppuvuoden 200 euroon.

Mitään lukittuja painotuksiakaan minulla ei ole. Jenkit epäilyttää minua koko ajan, mutta silti jatkan säännöllistä sijoittamista myös sinne.

Täysimittainen sähläys sallittu

Sen sijaan lyhyen tähtäimen toimintatonnit– salkussa saan sählätä niin paljon kuin ikinä vain haluan, onhan tässä salkussa kyse vain 1-2 vuoden sijoitushorisontilla säästössä olevista kausityörahoista, jotka on suhteellisen lyhyellä aikajänteellä tarkoitus käyttää elämiseen. Jos tämä salkku kyykkää pahasti, joutuu takaisin töihin, eli pilalle menee ehkä seuraavat kuukaudet, jos negatiivisesti haluaa ajatella. Pitkän tähtäimen suunnitelmat ja eritysesti vanhuuden turva eivät hälstäämisestäni sen sijaan kärsi.

Toimintatonnit – salkkuni on nyt kaksi vuotta vanha lähes päivälleen. Vuosi sitten tein salkun sisällöstä tubevideon, seuraavan kerran käsittelin tuon salkun tilannetta vuoden vaihteessa toisella videolla, kun myin salkusta reilusti rahastoja.

Lyhyen tähtäimen salkussani on nyt pääomaa 5600 euroa, eli omalla kulutustasollani elämisen kulut noin puoleksi vuodeksi. Tilanne on mielestäni hyvä. Nyt kesätyöjakson aikana olen taas pystynyt kasvattamaan tätä salkkua, siihen tulotonta alkuvuotta varten tehtyjen isojen realisointien jälkeen.

Korearahaston kanssa olen toisella kierroksella. Ostin sitä keväällä ja ehdin mukaan kuumimpaan nousuun ja jättäydyin pois matkasta kurssin noustua salkussani monta kymmentä prosenttia. Ostin rahastoa uudelleen sen laskettua ja nyt uskoakseni jatkan lisäilyä pikkuhiljaa.

Tämän salkun seuraava tehtävä on luullakseni elättää minua sydäntalvi, jos en lähde Lappiin. Juuri nyt tuntuu, että haluaisin mieluummin olla vuodenvaihteen kotona ja lähteä kausitöihin vasta keväthangille. Ostot ovat tässä salkussa aina paljon helpompia kuin myynnit. On vielä suhteellisen epämukavaa koittaa ajoittaa markkinaa ja miettiä, mikä rahasto olisi sillä tavalla ”huipulla”, että nyt kannattaisi hypätä kyydistä pois.

Näiden ratkaisujen tekeminen stressasi minua erittäin huolella viime syksynä, kun myyntipäätöksiä piti tehdä koko kevään osalta, sillä salkun ensisijainen tarkoitus oli kannatella minua vapaaehtoisjakson yli.

Nyt toisella kierroksella ei enää jännitä niin paljon, mutta silti myynnit ovat edelleen isommassa mittakaavassa epämukavia. Niihin pitänee silti tottua, ja jos näin ei tapahdu, pitää lyhyen tähtäimen rahat hillota pankkitileille ja koska en sitäkään tahdo, niin se on vain otettava lusikka kauniiseen käteen. Kyllä on sijoittajapoloisen elämä niin vaikeaa.

Oliko Stora hyvä vai huono valinta?

Kirjoitin alkuvuodesta, että keskitän tänä vuonna OST-osinkoni Storaan. Onko tämä ollut hyvä vai huono valinta? Storan osavuosikatsaukset eivät ole aiheuttaneet riemuhuutoja, päinvastoin. Kurssi on tullut vuoden aikana alas noin 5 %. Oma keskihintani on hitusen plussan puolella, vaikka en ole mitään ajoituksia koittanutkaan tehdä, vaan ostanut aina uuden pikkuerän, kun tilille on osinkoja kertynyt.

Storassa odottelen tulevaisuuden jakautumista, jossa yhtiön omistamat ruotsalaismetsät erotetaan omaksi yhtiökseen. Toivoakseni olen tuolloin osa vapautuvaa arvonnousua.

Jatkanko vielä loppuvuoden osinkokauden Storan kanssa? Ehkä en ihan kokonaan. Ostan varmaan vielä vähän lisää Valmetia enkä varmaan malta olla täydentämättä vähän varainhoidon firmojakin, vaikka finanssisektori ylisuurella painolla salkussani onkin.

Harmittaa että jäin kyydistä

Jos jokin harmitus pitää salkustani määritellä, niin haluaisin tällä hetkellä omistaa Nokian Renkaita, mutta ikävä kyllä tämä ei ole enää tilanne. En tarkkaan muista, missä ajankohdassa yhtiöstä lopulta kokonaan luovuin. Mutta karkeasti määritellen omistin yhtiötä noin 10 vuotta ja  keskihintani osakkeelle oli jossain huolella yli 20 euroa. Eli matkustin mukana vuosi tolkulla tilanteessa, jossa possani arvo oli vain pieni osa sen alkuperäisestä arvosta.

Yhtiön osakekurssi on tänä vuonna kehittynyt komeasti ja olisi ollut hienoa olla edelleen kyydissä. Ikävä kyllä näin ei ole.

Salkkuni paras suorittaja

Tjaah. En tiedä. Kirjoitin tämän otsikon blogipohjaan, kuten aina etukäteen teen. On helpompi aloittaa kirjoittaminen, kun itselleen määrittelee etukäteen ne kysymykset, joihin haluaa löytää vastaukset. Tähän kysymykseen minulla ei kuitenkaan ole vastausta. Kaikki porskuttaa eteenpäin tasaisen tavallisesti. Kolmen osakesalkkuni YTD on tätä kirjoittaessa + 8,86 pelkkänä arvon nousuna ja osinkotuottoprosentti on 7,69. Eli kun kokonaistuottoprosentti on reilut 16.

Onko tarkkiksella ketään?

Minulla oli aikanaan kumpaakin pörssin halpakauppayhtiötä, eli Tokmannia ja Puuiloa. Päätin panostaa siihen väärään, eli Tokmanniin. AOT:n puolelta olen kaikki jo myynyt, sillä verohuojennus todellakin helpottaa tappiollisia myyntejä. OST:n puolella olen yhä edelleen salaa hautonut -50 % tuotolla onnettomia Tokmannin osakkeitani ja lykännyt lopullisia ratkaisuja toivoen ihmettä ja peläten pahinta. Ehkä edelleen jatkan omistajana, kun en osaa oikein muitakaan ratkaisuja tehdä.

Millä ajatuksilla eteenpäin?

Rauhallisesti, tylsästi ja tavallisesti. Jatkan säntillistä kuukausisijoitamista pitkään salkkuun ja tilanteen mukaan lyhyen rahastosalkun kartuttamista. Koitan malttaa pysyä pois osakemarkkinoilta, mutta tiedän jo, että jos enemmän käteistä on kerralla käytössä, en malta.

Kaikki on sijoittamisen puolesta minulla erittäin hyvin, mutta ehkä tärkein sijoittamiseni tunnusluku on tältä vuodelta ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen miinusmerkkinen. Tärkein talouteni tunnusluku on passiivisten tulojen osuus kulutuksestani. Se on kasvanut vuosittain siitä lähtien, kun oivalsin tuota asiaa alkaa seuraamaan.

Vuonna 2025 passiiviset tuloni kattoivat 71 % menoistani, tänä vuonna tilanne ottaa hitusen takapakkia ja pääsen enää 68 prosenttiin. Vaikka osinkotulot ovat nousseet kivasti ja rahastojen arvot kehittyneet hyvin, olen humpustellut aiempaa enemmän eikä tämä voi tietenkään taloudellisena realiteettina jatkua kovin pitkään.

Vai olisiko sittenkin niin, että tuo kolmen prosentin lasku laitetaan kausivaihtelujen piiriin? En tiedä. Tätä asiaa joka tapauksessa taloudessani nyt eniten pohdin. Lopullisen arvion paikka on vuoden vaihteessa, jolloin täytyy pohtia millaisia asioita omassa taloudessani lähivuosina tavoittelen.

Palataan.

**********

Olen 51-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.