Millaisia taloudellisia tavoitteita laatii laiskan pulskea 51-vuotias, joka on jo saavuttanut itselleen riittävän määrän taloudellista vapautta?
Muut ovat aina tässä minua nopeampia: somepäivityksiä alkavan vuoden taloudellisista tavoitteista alkaa ilmestyä jo marraskuun lopulla. Olen nopeatahtinen ihminen, mutta tarvitsen enemmän aikaa. Haluan ensin laskea päättyneen vuoden kaikki numerot ja vasta sitten voin alkaa miettiä, mitä alkaneelta vuodelta haluan.
Surkutellaan ensin vähän: firettäjällä on helppoa. Matkalla kohti taloudellista riippumattomuutta määränpää on selvä ja jokainen vuosi sisältää saman tavoitteen: varallisuuden ja passiivisen tulovirran kasvattamisen joko nyt tai vähintään tulevaisuudessa.
Mutta mitä tarkoittaa raha-asioiden kunnossa pitäminen? Sitä pohdin nyt kirjoituksen verran. Mitä tuo asia tarkoittaa minulle tämän ikäisenä ja tässä taloudellisessa tilanteessa? Koitan kirjoittamalla löytää vastaukset.
Sijoitusjuttuja tuli jo mietittyä
Vuoden 2025 lopulla kirjoittelin summailua sijoitusvuodestani. Samalla kokoilin itselleni ohjenuoria vuoden 2026 sijoitustaipaleelle. Nämä eivät ehkä ole tavoitteita, enemmän ne vaikuttavat itse itselle annetuilta ohjeilta, tai katsotaan:
1. Jatkan säännöllistä kuukausisäästämistä FIRE-salkkuun. Sijoitan salkussa indeksirahastoihin. Tavoitteeni on sijoittaa salkkuun vuositasolla vähintään summa, joka vastaa 10 % kulutuksestani. Uskoakseni tällä matematiikalla uusien rahastosijoitusten alaraja on noin 1500 euroa vuoden 2026 aikana.
2. Maltan olla koskematta osakesäästötiliini. En nosta sieltä mitään, enkä lopeta sitä. Uudelleen sijoitan sinne maksetut osingot. Käytännössä tulen tällä mallilla sijoittamaan reilut 3000 euroa suoriin pörssiosakkeisiin.
3. Tarkoituksenmukaistan salkkujakoani. En kaipaa suurisuuntaisia investointeja unelmiin, vaan omaa seikkailijan arkeani. Muutaman suuren kokemuksen sijaan haluan vuosittain jotain pientä kivaa. Niinpä järjestelen Unelmasalkkuni ensi vuonna osaksi muita salkkujani, en vielä tiedä miten.
4. Luon realisointirutiinin indeksirahastojen hyödyntämiseen osana arkimenojani. Osingot ovat firettäjän helppoa kauraa, mutta koska on tutkitusti niin paljon järkevämpää sijoittaa indekseihin, minun tulee oppia hyödyntämään niitä osana toimeentuloani. En vielä tiedä miten, mutta päätän ratkaista tämän asian vuonna 2026
Ok, näistä ohjeista on napattavissa kyytiin vastaukset kysymyksiin ”paljonko haluan sijoittaa” ja ”miten haluan sijoittaa”. Jätetään nämä ohjenuorat tässä vaiheessa kyytiin jäljempänä tapahtuvaa koontia varten. Mutta ensin muotoilen vastaukset muutamaan peruskysymykseen koskien yksityishenkilön taloudellisia tavoitteita.
Miten toivon varallisuuteni kehittyvän?
Tälläkään osa-alueella en oikein osaa muodostaa tavoitteita, kunhan vain jaarittelen. Olen mielestäni aivan riittävän vauras tällä hetkellä, en tarvitse yhtään mitään lisää. Toisaalta, jos omaisuuteni arvo ei kehity positiivisesti, olen allokoinut sen väärin, sillä pitkän tähtäimen ja monen erillisen operaation yhteinen tavoite on ollut laittaa mahdollisimman suuri osa omaisuudestani töihin ja työ tarkoittaa suomeksi sanottuna arvon kasvattamista.
Perusmatikalla voisi siis ajatella, että jos suurin osa omaisuudestani on pörssissä, olisi asiallista tavoitella 7–8 prosentin kasvua nettovarallisuuteen. Kotini arvo on sen sijaan pudonnut perusteellisesta remontista huolimatta. Vanhojen asuntojen hinnat saattavat edelleen jatkaa laskuaan, vaikka alamäkeä on kestänyt jo pitkään.
Metsän arvo ei normaalisti kehity kuin 3 % vuodessa niillä leveyksillä missä palstani sijaitsee. Toisaalta puun hinnan älyvapaa kehitys on kasvattanut metsäni hintaa niin paljon, etten ole tohtinut tehdä realistisia korjauksia nettovarallisuuteeni, vaan pitänyt metsän arvon tietoisesti alle markkinahinnan tulevia laskuja pehmentääkseni.
Ja sitten on vielä lapset. Lapseni ovat sellaisessa vaiheessa elämiään, että tuen heitä mielelläni taloudellisesti. Oikeastaan voisi sanoa, että on suorastaan toivottavaa, että siirrän heille tänä vuonna reilusti rahaa. Olen näet luvannut ostaa heiltä kummaltakin opintopisteitä. Tietenkin toivon, että niitä kertyy huimaa vauhtia ja tätä kautta rahastosalkkuni kevenee.
Lisäksi tämä on vuosi, jolloin aion elää kokonaan säästöillä ja sijoituksilla. Mitä kauemmas haluan reissata, sitä enemmän salkkuni kevenee. Kakkua ei voi syödä ja säästää, pitää valita. Ehkä asetan tavoitteen liian matalalle, en tiedä. Asetan nyt kuitenkin alarajan siihen, että toivon nettovarallisuuteni kasvavan inflaatio +2 %. Käytännössä voisin ajatella, että viiden prosentin nettovarallisuuden kasvu olisi minulle sopiva raja.
Onko minulla tavoitteita liittyen säästämiseen?
Viime vuosina säästöprosenttini on ollut tarpeettoman korkea. Tänä vuonna asiaan tulee totta vie korjausliike. Kun syötän vuosibudjettini tiedot vuoden 2026 tuloarviooni, pääsen lukemiin, että säästöprosenttini tälle vuodelle olisi jäätävät -115 %. Kääk. Silti, tätähän olen halunnut: elää säästöjäni pois. Psykologisesti tämä vain tuntuu hankalalta, vaikka järki sanookin, ettei ole mitään järkeä vuosi vuoden perään hillota ylimääräistä rahaa.
Vuosittaiset säästöprosentit
| 2026 | -114,91 % |
| 2025 | 40,91 % |
| 2024 | 36,34 % |
| 2023 | 35,34 % |
| 2022 | 59,79 % |
| 2021 | 46,00 % |
Minulle olisi psykologisesti helpompaa, jos säästöprosentti, jos sellaisesta nyt voi edes puhua, olisi korkeintaan -100 % eli jos käyttäisin tänä vuonna puolet tuloja ja puolet säästöjä. Tai siis edes hitusen verran enemmän tuloja kuin säästöjä. Tässä asiassa ratkaisee oikeastaan veronpalautukset.
Ajattelen, että voisin saada jokusen satasen takaisin, mutta en uskalla olla varma. Mitään suurta pompsia en ainakaan ole saamassa, se on varmaa, eli mitään isoja miinusmerkkisiä myyntejä en ole tehnyt.
Toisaalta minun on aivan turha himmailla suunnittelemastani kulutuksesta vain saadakseni prosenttini mieltäni rauhoittavaan asentoon. Säästörintamalla tämän vuoden tavoite voisikin olla se, että käytän hyvällä mielellä niin paljon säästöjäni, että säästöprosenttini ON yli -100 %. Jopas jotakin.
Onko minulla tavoitteita liittyen kuluttamiseen?
On! Tämä on helppo. Olen jo useamman vuoden toteuttanut viiden vaatteen vuotta siinä hyvin onnistuen. Viime vuosi meni pieleen, ostin 10 uutta vaatetta. 9 tuli tarpeeseen, 10:s oli heräteostos, joka on toisaalta ollut erittäin mieluinen ja käytössä paljon.
Vaatevuodelle 2026 olin ajatellut asettaa kahden vaatteen vuositavoitteen, mutta otan mukaan kolmannen uuden vaatteen villiksi kortiksi. Olen jo ostanut Rotterdam-paidan, eli olen käyttänyt toisen suunnitelluista vaateostosmahdollisuuksistani. Tämä oli jo kesästä harkittu juttu, eli ei todellakaan heräteostos.
Minun täytyy huolehtia jaloistani, eli tänä vuonna tarvitsen vielä uudet lenkkarit, se on ainoa ostos jonka koko vuonna tarvitsen, kaikkea muuta minulla on yllin kyllin. Jätän kuitenkin itselleni tuon yhden mahdollisuuden johonkin kivaan.
Toiseksi minua kiinnostaa tutkia kriittisesti muita hankintojani. Haluan pidättäytyä korkeintaan yhdessä kuukausittaisessa ostoksessa, mitä se sitten lieneekään. En ole ostoksiani sen kummemmin aikaisemmin seurannut, vuodelta 2026 haluan tilastoja ostoksistani. Mainittakoon vielä, ettei köyhän ole varaa ostaa halpaa. En tavoittele eurojen säästämistä vaan kriittistä kuluttamista.
Millä meinaan elää vuonna 2026?
Vuosibudjetistani tein jokunen viikko sitten myös videon tuben puolelle. Kiteytetysti olen säästänyt ja sijoittanut kahden viime vuoden aikana kahteen paikkaan: säännöllisesti kuukausittain pitkään salkkuun ja tilanteen mukaan myös lyhyen tähtäimen vapaussalkkuun. Kaksi edellistä vuottani ovat olleet reilusti ylijäämäisiä, kuten edellä oli säästöprosenteista havaittavissa. Vuonna 2026 aion tyhjentää pajatson.
Lyhyen tähtäimen säästöjä minulla on tällä erää kahdessa paikassa: erillisessä rahastosalkussa ja sieltä jo nostetuissa talletuksissa kuukausittain raukeavina määräaikaistalletuksina. Tämä on viime vuonna hoksaamani käytäntö, johon olen edelleen todella tyytyväinen.
On aivan eri juttu lukita tilille tipahtava summa etukäteen määräaikaistalletuksen muotoon kuin siirrellä varoja omalta talletustililtä käyttötilille. Tämä on yksi tapa, jolla voin pitää raha-asioitani ruodussa. En periaatteessa voi valita paljonko kulutan, kuten ei voi normaalissa palkka-arjessakaan. Taloudellani on minun itseni sille etukäteen asettamat raamit.
Vuoden 2026 käyttörahat (1.1. tilanne)
| Määräaikaistalletukset 6 x 900 € | 5 400 € |
| Rahastosijoitukset | 4 500 € |
| Merimieskirkon ruokaraha | 1 000 € |
| AOT netto-osingot | 5 100 € |
| Käytössä yhteensä | 16 000 € |
Tammikuun aikana ensimmäinen talletustilini on jo palautunut käyttöön, eli niitä on jäljellä enää viisi. Lisäksi rahastosijoitukset viettävät tammirallia, vaikka maailmantilanne on toki vienyt kursseja myös alaspäin, joten rahastojen arvo on tätä kirjoittaessa noin 4700 euroa.
Kun yhtiöiden Q3-raportit ovat ulkona, näyttäisi AOT-salkkuni tuottavan netto-osinkoja reilut 5400 euroa, mutta mennään nyt varovaisuusperiaatteen mukaan ja lasketaan varuiksi alaspäin.
Rahatilanteeni vuodelle 2026 on mielestäni oivallinen. Tulopuolelle minulla ei ole asettaa minkäänlaisia tavoitteita, en ole aikeissa tahkota rahaa pörssissä tai sorvin ääressä. Kaikki tarvitsemani pyyt ovat jo pivossa.
Paljonko kuvittelen kuluttavani?
Vuoden 2026 kulubudjettini on kaksijakoinen: se koostuu arkea varten hahmottelemastani menokokonaisuudesta ja reissukassasta. Vuodelle ei ole suunnitteilla remontteja, rakentamista, muuttoa, isoja hankintoja tai mitään erityistä. Tai niin siis todellakin toivon. Vuoden kulubudjettini on yhteensä 14 300, joka sekin on muodosteltu ylöspäin pyöristellen. Käytännössä pyöristelin arvioimani kulut 5 % joka kuukaudelta ylöspäin, joten marginaalia pitäisi olla turvallisesti.
Tässä on arvioni siitä, miten kuvittelen arjessa kuluttavani vuonna 2026:
| Keskiarvoiset kuukausikulut | |
| Asuminen | 300 € |
| Ruoka ja juoma | 150 € |
| Liikkuminen | 100 € |
| Koti | 10 € |
| ICT | 30 € |
| Hyvinvointi | 70 € |
| Puhelin | 40 € |
| Vaatteet | 10 € |
| Vapaa-aika | 80 € |
| Suoratoistot | 10 € |
| Vakuutukset | 10 € |
| Sähkö | 30 € |
| Harrastukset | 15 € |
| Virrastoasiat | 10 € |
| Yhteensä, kk | 865 € |
| Yhteensä, v | 10 380 € |
| Pyöristys | 11 000 € |
Vaikka arkimenot ovat suurin osa budjetista, se on kuitenkin se helpompi osuus. Asumisen kuluissa tai ruokamenoissa ei vuositasolla tapahdu mitään dramaattista. Reissubudjettia mietin sen sijaan alkaneelle vuodelle pitkään. Tai ehkä en budjettia, vaan reissusuunnitelmaa.
Olen vielä puoli vuotta Euroopan ytimessä, josta pääsee junalla ja alle satasella ihan jokaiseen isoon pääkaupunkiin ja mietin pitkään, millaisen reissuhimmelin haluan keväälle rakentaa. Tuntui, että haluan ihan joka paikkaan.
Lopulta päädyin kevään suhteen aika karsittuun versioon. Tolkuton määrä matkustamista vie siitä ilon ja lopulta ajatus junamatkasta Pariisiin on kiehtovampi kuin itse toteutus: miksi haluaisin kalliiseen ruuhkaiseen kaupunkiin, jonka asukkaat eivät ole kuuluja ystävällisyydestään?
Päädyin neljään vuonna 2026 toteutuvaan matkaan. Reissubudjettini on seuraavanlainen:
| Ajankohta | Kohde | Budjetti |
| Tammikuu | Dubai | 1300€ |
| Huhtikuu | UK | 500€ |
| Kesäkuu | Roadtrip Alankomaat, Tanska ja Ruotsi | 500€ |
| Loka-marraskuu | Reppureissu Eurooppaan | 1000€ |
| Yhteensä | 3300€ |
Lisäksi vähän niin kuin matkailulta tuntuu se, että saan luokseni Rotterdamiin perhettä ja ystäviä useaan otteeseen. Minusta on mukavaa suunnitella päiväohjelmia aina vähän porukan mukaan. Panostan tähän yhteiseen aikaan myös taloudellisesti.
Kuukausikulut heittelevät paljon
Kun arkikulut ja reissusuunnitelmani ynnäilee, pääsen summaan 14 300 euroa. Se on turvallisen paljon vähemmän, kuin ajattelen minulla olevan käytössä. En kuitenkaan halua nostaa kulubudjettiani siten, että laittaisin tänä vuonna sileäksi kaikki kahden edellisvuoden säästöt.
Mielestäni on tosi nurinkurinen tapa ajatella omia raha-asioitaan siten, että ensin määritellään paljonko rahaa on ja sitten ikään kuin itsestäänselvyytenä laitetaan kaikki palamaan. Minä saan tällä kulubudjetilla ihan kaiken mitä tarvitsen. En kiristä vyötä tai ankeile, vaikka en kaikkia rahoja aio kuluttakaan.
Kun arkikulut ja reissukulut yhdistelee, heittelevät kuukausikohtaiset menoni paljon. Tein vuotta 2026 varten ensimmäistä kertaa kuukausikohtaiset könttäsummabudjetit, joiden avulla pysyisin paremmin kärryillä siitä, että isoista pompseista huolimatta pysyn edelleen budjetissani.
KK-kohtaiset budjetit:
| arvio | |
| Tammikuu | 2 100 € |
| Helmikuu | 800 € |
| Maaliskuu | 900 € |
| Huhtikuu | 1 200 € |
| Toukokuu | 1 100 € |
| Kesäkuu | 1 100 € |
| Heinäkuu | 1 700 € |
| Elokuu | 800 € |
| Syyskuu | 1 000 € |
| Lokakuu | 1 000 € |
| Marraskuu | 2 000 € |
| Joulukuu | 600 € |
| yhteensä | 14 300 € |
| kk kulut ka | 1 192 € |
Joulukuun pieni summa johtuu siitä, että kuvittelen silloin olevani Lapissa. En silloin vielä tienaa mitään, mutta toivoakseni kerrytän jo hieman ansioita, jotka sitten maksettaisiin vuoden 2027 alussa. Haluan jälleen mennä viettämään kausityötalven, se on jo nyt selvää.
Side note: kirjoitin viime viikolla haaveestani työllistyä tehtäviin, joita en tiennyt olevan olemassa. Tämä budjetti on laadittu loppuvuodesta 2025 jolloin vielä kuvittelin, että laittamani työhakemus katoaa tuhkana tuuleen, enkä kuule työnantajasta koskaan mitään tai korkeintaan kohteliaan kiitos ein jossain vaiheessa alkuvuotta.
Jos en saa töitä, jatkan elämääni tämän budjetin mukaan. Tietenkin olen hahmotellut taloudellisia realiteettejani jo hieman etukäteen erilaisia työllistymisvaihtoehtoja silmällä pitäen, mutta mennään sen sillan yli jos sinne asti päästään. Edelleen, tässä sivujuonteessa on ensisijaisesti kyse henkilökohtaisesta haasteesta ja riemastuttavasta mahdollisuudesta, sitten vasta rahasta. Tätä on taloudellinen vapaus parhaimmillaan.
Summa summarum
No niin, olen valmis listaamaan vuoden 2026 taloudelliset tavoitteet ja koska olen tasalukujen ystävä, laitoin tavoitteille myös vähän erilaiset painoarvot, jotta pääsen pyöreään sataseen.
Tässä ovat vuoden 2026 taloudelliset tavoitteeni sijoittamisen, budjetoinnin ja kuluttamisen suhteen:
| Tavoite | Paino | |
| 1 | Sijoitan pitkään salkkuuni rahastoihin vähintään 10% summasta, joka vastaa kaikkia vuoden 2026 kulujani, kuitenkin vähintään 1500 euroa. | 20 |
| 2 | Sijoitan OST:lle kaikki sinne saadut osingot, kuitenkin vähintään 3000 euroa. | 10 |
| 3 | Passiivisten tulojeni prosentuaalinen osuus vuosikuluistani kasvaa. (= Netto-osingot + 4% nettonosto rahastoista) | 20 |
| 4 | Nettovarallisuuteni kasvaa 5 %. | 10 |
| 5 | Ostan vuodessa korkeintaan kolme uutta vaatetta. | 10 |
| 6 | Ostan vuodessa korkeintaan 12 uutta tavaraa. Tämä pitää sisällään kaikki kodin tarvikkeet, harrastusvälineet, ihan kaiken. Ostan vain aineettomia lahjoja. | 10 |
| 7 | Pysyn laatimassani 14 300 euron vuosibudjetissa. | 20 |
| Yhteensä | 100 |
**********
Olen 51-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.
ps. alla olevista linkeistä pääset lukemaan eri vuosien tavoitteita