Tämä on vuosittainen vaatetekstini. Vaadin itseäni kirjoittamaan tämän, jotta voin jotenkin julkisesti pitää itseäni kurissa. Blogipostaus on keinoni ampua alas valehteluyrityksiäni. Olen näet jatkuvasti syyllistymäisilläni massiiviseen itsepetokseen, sillä olen erittäin usein sitä mieltä, että minulta puuttuu jokin elintärkeä vaate tai asuste. Tämä teksti taulukoineen ei tue väittämääni ja siksi se on tarpeen.

Paljonko minulla on vaatteita?

Lyhyt vastaus: edelleen paljon. Olen laskenut vaatteeni viidesti ja oma vaatematkani on kaksijakoinen: toisaalta olen kuluttajana edistynyt paljon, oikeastaan tosi paljon siitä, mitä vielä viisi vuotta sitten ajattelin. Toisaalta etenen mielestäni surkean hitaasti ja vaatetilanteeni ei muutu sitä tahtia kuin toivoisin.

Vuosittaiset vaatelaskelmani:

Vuosi	2021	2022	2023	2024	2025
t-paidat	38	27	33	27	28
pitkähihaiset aluspaidat	18	18	18	17	18
kangaspaidat	11	11	10	14	10
collarit	15	15	15	16	9
villapaidat	16	15	10	11	11
villatakit	11	11	10	4	3
liivit	2	2	2	2	1
bleiserit	4	4	4	4	3
tunikat	5	7	3	0	0
hameet	4	5	5	4	3
mekot	29	27	27	18	14
farkut	9	9	9	7	6
muut housut	11	8	5	8	8
shortsit	2	2	2	2	1
verskat tms	20	17	16	13	13
yökkärihousut	9	9	7	7	5
yökkäripaidat	8	8	5	8	11
yöpaidat	2	2	1	1	1
alushameet	2	2	2	2	2
alusvaatteet	43+35	42+34	44+23	43+23	39+22
sukat	55	46	46	43	47
sukkahousut yms	12	14	13	14	16
villasukat yms	7	7	9	9	12
Yhteensä	368	342	319	297	283
muutos		-7,07%	-6,73%	-6,90%	-4,71%

Jotain on sentään jotain

No onhan se kuitenkin paljon. Se, että minulla on tänä vuonna noin 80 vaatetta vähemmän kuin viisi vuotta sitten. 80 vaatekappaletta on järjetön määrä tavaraa. Jossain vaiheessa pidin kirjaa siitä, mitä kautta vaatetta kaapistani poistui, enää en ole ollut asiasta riittävän kiinnostunut. Vaatteita poistuu neljää kautta:

• Käytän ne minun arvioni mukaan loppuun ja heitän ne roskiin
• Laitan yksittäisiä vaatteita fb:n roskalavaryhmään ja annan pois
• Vien vaatteita Tampereen Kierrätyskeskukseen, etenkin siistimmät vien sinne
• Annan vaatteita tyttärelleni. Hän saa käyttää, antaa tai myydä. Kaikki käy.

Minkäänlaiseen yksittäiseen vaatekappaleiden myymiseen millään alustalla en jaksa tai halua vaivautua. Menen mieluummin hammaskiven poistoon kuin väännän verkossa alustavien varauksien, kaikenlaisten kysymyssäätöjen ja muun sähläyksen parissa. Annan mieluummin ilmaiseksi, varsinkaan kun en mitään kallista omista kuitenkaan.

Ostolakoilla, ei kannata moraaliposeerata somessa tai missään muuallakaan. Ei ole temppu eikä mikään, ettei hetkeen osta vaatteita. Temppu on opetella pitkällä tähtäimellä kuluttamaan kohtuullisesti. Sitä opettelen itsekin edelleen.

Myös euroissa näkyy kehitystä, vaikka vähäinen euromäärä ei siis todellakaan ole viisautta vaatehankinnoissa. Kun ostaa harkiten, pitää ostaa kunnollista ja se maksaa.

Vaatteisiin kulutetut eurot vuosittain
	€/kk	€/v
2020	52,00 €	624,00 €
2021	35,00 €	420,00 €
2022	6,17 €	74,04 €
2023	17,98 €	215,76 €
2024	33,54 €	402,48 €
2025	16,19 €	194,28 €

Mitä olen jo oppinut

1. Olen siis tajunnut, että minulla on paljon, eli liikaa vaatteita ja pyrin tämän tiedostettuani minimoimaan uutena ostamani vaatemäärän vuosittain. Käytän loppuun ja pyrin siihen, että minulla on vuosi vuodelta vähemmän vaatteita.

2. Olen opetellut sietämään ensin näkyviä korjauksen jälkiä vaatteissa ja sittemmin myös näkyviä tahroja. Ennen yksi rasvatahra tai reikä saattoi aiheuttaa sen, että vaate meni roskiin. Nyt se pysyy päällä.

3. Olen myös opetellut pitämään vaatteita yhdellä käyttökerralla huomattavasti pidempään kuin aikaisemmin. Jos vaate ei ole näkyvästi likainen tai jos se ei haise, se saa jatkaa päällä huoletta niin pitkään, ettei enää pysy päivistä laskuissa. Vesipesen harvemmin ja jos mahdollista, korvaan vesipesuja tuuletuksella.

4. Olen tietoisesti tehnyt ratkaisun, että minulla on yksi juhlamekko kesään ja toinen talveen. Kyllä, mekkoja on vielä muitakin, mutta olen siis päättänyt että uusi kutsu ei tarkoita sitä, että pitää ostaa jotain uutta päällepantavaa. Sama mekko saa surutta näkyä päälläni juhlista toiseen. Jos Linnan juhlissa käytetään samoja mekkoja, on meidän muidenkin aika luopua siitä aivan järjettömästä ajatuksesta, ettei (naisten) juhla-asu saisi näkyä päällä samassa seurassa useita kertoja.

5. Huollan vaatteitani aktiivisesti. Silitän viikottain, sillä silitetty vaate kestää silittämätöntä pidempään, Martoilta opin tänä vuonna senkin, että lähes kaikki vaatteet kannattaa silittää nurjalta puolelta.

Eli kyllä, olen edennyt vaatesektorilla vuosien saatossa, se myönnettäköön.

Paitsi että nyt vituttaa

Kun on viettänyt jo useamman niukkakulutuksisen vuoden, alkaa kaapissa näkyä siitä jälkiä. Ja kun on useamman vuoden viettänyt syrjäisissä paikoissa, joissa työhommiin on työnantajan suojakamat ja vapaa-aikaa viettää joko ulkoillen tai pyjamassa, ei ole tarvinnut pitkään aikaan tutkia vaatekaappia ”sillä silmällä”, jolla sitä nyt arvioin.

Lapin kausitöissä ja Italian maaseudulla oma puvusto näyttää ihan toiselta kuin Euroopan ytimessä, keskellä suurkaupunkia.

Pakkasin tänne Rotterdamiin lähtiessäni mielestäni huolella ja harkiten. Otin kivaakin vaatetta mukaan, niin luulin. Mutta jotenkin uudessa ympäristössä ensireaktioni oli pettymys: useampikin oma tuttu vaatekappale näytti täällä kulahtaneelta, kauhtuneelta ja todellakin aikansa eläneeltä.

En ollut hoksannut, kuinka hiki on jo polttanut t-paidan selän. En ollut tajunnut, kuinka värit ovat jo kymmeniä pesuja sitten kadonneet. En ollut huomannut, kuinka kuminauhat jo törröttävät irti vyötärönauhasta.

Vapaaehtoisvuoteni aluksi heitin useammankin mukanani tuomani vaatteen roskiin. En halua enkä kehtaa enää näissä kamppeissani täällä kulkea. Meillä jokaisella on oma määritelmämme sille, mitä tarkoittaa ”loppuun kulunut” ja tietenkin määritelmä vaihtelee myös sen mukaan, onko kyse edustuspukeutumisesta vai kotikamppeista. Minun mittani tuli näissä vaatteissa täyteen.

Itsekään en osaa asiaa määritellä mitenkään konkreettisesti. Minulle vaate on loppuun kulunut, kun siinä ei ole enää itsellä hyvä olo olla. Tietenkin tätäkin taitoa pitää kehittää, esimerkiksi niiden näkyvien paikkausjälkien tai pysyvien tahrojen suhteen ja näin on tapahtunutkin. Mutta kun vaate kokonaisuudessaan tuntuu loppuun kuluneelta, heitän sen pois.

Mitä jäi jäljelle?

No minun mielestäni ei mitään. Kuluneimmat ja kauhtuneimmat saivat lähteä. Jäljelle jäi vähemmän kulunutta ja vähemmän kauhtunutta. Olen maalaistollo tuulipuvussa, mutsityylinen, ylikäytännöllinen ja valju.

Konkretisoin tarpeeni. Haluan yhdet uudet farkut. Mukanani on täällä yhdet noin 15 vuotta sitten kahdella eurolla Honkolan koulun kirpputorilta ostetut farkut, joiden lahkeen taitokset olen ratkonut auki, jotta ne olisivat minulle riittävän pitkät. Toisina housuina minulla on mustat pillifarkut, jotka nekin ovat olleet edes jollain lailla muotia noin 10 vuotta sitten.

Haluan yhden siistin kankaisen paidan, paitapuseron tai tunikan hieman tukevammasta kankaasta. Ja kaupunkikäyttöisen neuleen, enkä mitään ”tässä en varmasti palele” – tyyppistä ulkoiluneuletta, joita minulla on kaappi täysi.

Olokin olisi pirteämpi, olemus nuoremman ja ajanmukaisemman oloinen ja olisin lukemattomin eri tavoin paremmin edukseni. Kun vain voisin hankkia muutaman kivan pellavapaidan ja uudet farkut.

Uskon vakaasti että laulaisinkin paremmin, kun voisi kuoroharjoituksiin pukeutua vähän kivemmin.

Haaveeni eivät ole mahdottomia

Tämä auttaa usein: se, että konkretisoi yleiselle tasolle jäävän mielipahan. Ajatuksesta ”minulla ei ole mitään päällepantavaa” on työstettävissä kysymys. Mitä ihan aikuisten oikeasti haluaisit nyt kaupasta ostaa? Millä ratkaisuilla asia korjaantuisi? Lopulta meitä harmittaviin ajatuksiin on tarjolla yleensä sangen yksinkertainenkin ratkaisu. Haluaisin siis ostaa kolme uutta vaatetta.

Laskin vaatteeni elämäni ensimmäistä kertaa elokuussa. Niinpä vaatevuoteni alkaa aina syyskuusta, jolloin viisi vuotta sitten ymmärsin ensimmäistä kertaa, että minun on aloitettava ajattelemaan asioita toisin. Vaatevuoteni on siis hiljattain päättynyt. Ongelma tässä on se, että ostin edellisenä vaatevuotenani 10 uutta vaatetta, eli käytin Viiden vaatteen vuosi – määritelmän mukaisesti kahden vuoden ostokset.

Edellisen vaatevuoteni uudet ostokset

• trikoopaita
• trikoot x 2
• toppapuku
• reisitaskuhousut
• käsineet
• lenkkarit
• hoitajan paita
• huppari
• mekko

Mekko on yleispätevä ratkaisu 10kk Hollannin reissulleni ja on pakko myöntää, että ostin mekon koska en mahdu vanhaan. Otin mustan yleismekon mukaan ajatuksella, ettei koskaan tiedä mitä vuosi tuo tullessaan ja nyt jo tiedän, että mekosta tuli kuoropuku joulukonsertteihin ja työvaate muutamaan tärkeämpään tilaisuuteen. Aion porskuttaa samalla mustalla mekolla myös häät, jotka ajoittuvat Rotterdamin aikaani. Laitan päälle värikkäät asusteet ja menen täydestä.

Myönnetään: huppari ja toiset trikoot olivat tarpeettomat ostokset. Mutta kun on kaukana kaikesta ja työkengistä irtoaa iltavuorossa pohja, on aamulla lähdettävä lenkkarikaupoille. Ostin viime vuonna paljon uutta, koska en ollut sellaisissa paikoissa, joissa olisin voinut kierrellä kirpputoreja. Olimme myös 7 viikkoa roadtripillä. Muutama ostoksistani ajoittuukin reissuaikaan. Hajonnutta ei ole mahdollisuutta korjata. Ja seliseliseli

Meillä on jokaisella omat perustelumme ylikuluttamiselle, vaikka niitä ei ole meillä kenelläkään oikeus esittää.

Niinpä ajattelin, että kun nyt olen seuraavan vuoden paikallani ja ilmastonkin suhteen vähän leudommissa olosuhteissa, voin hyvin viettää vuoden ilman, että ostan mitään uutena. Minulla on kaikkea tarpeeksi. Paitsi että nyt ei ole, kun kuolen täällä häpeään koska minulla on vain kuluneita mutsivaatteita.

Olen aloittanut uuden vaateleikin!

Aion nyt kestää harmitustani ja pidättäytyä vaateostoksista. Uusi vaatevuosi avautuu jälleen 1.9.2026 ja nyt minulla on reilusti aikaa mehustella kaikilla mahtavilla hankinnoilla, joita tuolloin teen. Siihen asti kiertelen täällä kierrätyskeskuksia ja kudon ylijäämälangoista, joita sain tänne Merimieskirkolle lahjoituksena.

Ja olen myös aloittanut uuden vaateleikin, joka on tällaiselle Excel-ihmiselle hauska ja mielenkiintoinen. Ylen jutun perusteella latasin Whering-nimisen sovelluksen. Nyt minulla on siellä julkinen profiili, löydyn nimellä Anu Joutilas. Kuten mikä tahansa muotivaikuttaja, olen ottanut vaatteistani sovellukseen kuvat ja kokoilen sinne päivän asuja.

Tilastoijaa ja budjetoijaa naurattaa: sovellukseen luodaan jokaisesta vaatteesta tiedot hinnasta, ostopäivästä ja muista yksityiskohdista, joita käyttäjä itse voi oman mielenkiinnon mukaan lisätä. Kun omat vaatteet on kuvattu sovellukseen, sieltä voi itsensä pukea joka päivä kuin paperinuken.

Minä loin vaatteilleni kolme eri ”statusta”: uutena ostetut, kirpparivaatteet ja ilmaisvaatteet. Kunhan pikkuhiljaa saan garderoobiani taltioitua sovellukseen, haluan seurata, mihin suuntaan vaatteiden painopiste siirtyy. Kovin pitkälle en tietenkään tänä ensimmäisenä vuonna pääse.

Mukanani on täällä 54 sisävaatetta alusvaatteet mukaan lukien, eli 20% vaatteistani. Kaikki muu äärimmäisen tarpeellinen odottaa minua kotona vuoden käyttämättömänä.

Lämmin suositus!

Sovellus laskee asuillesi hintaa, vaatekaappisi hintaa ja myös sitä, kuinka monta kertaa lopulta vaatteitasi käytät. Jos ajatus vaatteittesi kuvaamisesta tuntuu työläältä, vastaus on selvä: sinulla on niitä liikaa. No, tietenkään en ole itsekään vielä kuvannut kuin aina ne vaatteet, joita jokaisena päivänä pidän, eli olen itse edennyt noin 10 prosenttia lopullisesta tavoitteestani.

En minäkään ole kaikkia vaatteitani vielä sovellukseen kuvannut. Räpsin niinä aamuina vaatekuvia, kun otan kaapista jotain, jota ei vielä sovelluksessa ole. Huomaanpahan sitäkin kautta, mitkä vaatteet jäävät käyttämättä.

Kuvaan minkäänlaista häpeää tuntematta jokaisen kotipäivänikin asun ja dokumentoin sen, kuinka harvoin vaihdan vaatteita. Haluan omasta pukeutumisestani dataa ja haluan toimia myös arkipäiväistämässä sitä, miten pukeutumisesta viestitään: jokainen asu tai päivä ei ole hohdokas.

Erityisen mielenkiintoista on seurata sitä, miten vaatekaappini euromääräinen arvo kehittyy. Tai siis ei siellä mitään sijoituksia muhi, ei tietenkään. Mutta kun kuvaan vaatteitani yksi kerrallaan sovellukseen, syötän niille myös hintoja sen mukaan kun niitä muistan. Jo pelkästään loppusumman katselu saa miettimään: en tosiaankaan halua käyttää enää yhtäkään lisäeuroa, vaikka vaatimaton olen kulutukseni suhteen ollutkin.

Olisipa hauskaa saada Sinut mukaan: luo profiili ja aloita leikkiminen! Mitä tavallisempi ja arkisempi pukeutuja koet olevasi, sitä tärkeämpää olisi, että olet julkisella profiililla mukana.

Ja vielä: sovelluksessa voit käydä stailaamassa muita! Eli koska profiilini on julkinen, voit käydä luomassa jokaisesta kolmesta vaatekappaleestani siellä uuden asukokonaisuuden, jota voi ehdottaa vaatekaapin omistajalle. Briljanttia ja hauskaa ja tällaiset jutut ovat mielestäni onnen omiaan viemään huomiota pois shoppailusta.

Oma vaatekaappi voi toisen silmin näyttäytyä ihan uudessa valossa. Näin sovelluksen kehittäjä kertoo, että tarkoitus on herätellä hyödyntämään oman vaatekaapin sisältöä paremmin ja että sovellus pyrkii olemaan tässä apuna. Olen samaa mieltä.

Miten saat rajoitettua shoppailuasi?

Minun yksinkertainen vastaukseni on edelleen, että laskemalla vaatteesi. Minulta on usein vuosittaisten postausteni yhteydessä kysytty, miksi en laske ulkovaatteitani, kenkiäni, laukkujani, mitä milloinkin. Vastaukseni on, että pidän kirjaa niistä asioista, joiden kuluttamisessa tarvitsen itseltäni kuria.

Jos tiedät, että käsilaukut ovat kompastuskivesi, saattaa olla järkevää muodostaa käsilaukuistasi numero, jonka tallennat jonnekin riittävän näkyville. Minä en ole laukkuihmisiä, mutta jotakin kivaa uutta päällepantavaa olisi sen sijaan mahdottoman mukava saada. Tai kuvaa laukkusi Wheringiin ja tallenna päivistäsi vain se, mitä laukkua milloinkin käytät.

Stailaamisiin!

**********

Olen 50-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.

ps:

Tästä aloitin vuonna 2021

Vuoden 2022 tekstin löydät täältä

Tuska ei helpottanut myöskään vuonna 2023

Tässä vuoden 2024 ajatukset