Leppoistajan Lokikirja

Leppoistajan Lokikirja

Tulot ja menot syyskuu

Millaista on elää ja budjetoida Hollannissa? Tänä vuonna kirjoitan omista raha-asioistani kerran kuukaudessa. Haluan kertoa pienituloisesta, mutta yltäkylläisestä elämästä ja samalla kirjoittamalla tutkailen, miten oma raha-arkeni kehittyy ja etenee.

Pysynkö budjeteissa ja mitä muuttujia matkan varrella ilmenee? Kirjoitusten alkumetrit laadin alkukuusta budjettia laatiessani. Kootut selitykset sepustan kokoon kuun lopussa ja sitten painan julkaise-nappia.

Käytettävissä olevat tulot

Syyskuu on rahankäytön suhteen tulopuolelta peruskuukausi. Jälleen yksi 1000 euron määräaikaistalletus erääntyy käytettäväksi. Osinkopuolella on hiljaista, vain ruotsalainen kiinteistöyhtiö Cibus maksaa kuukausittaisen pikkiriikkisen osinkonsa.

Merimieskirkolta saan käyttööni kulukorvauksia, joiden määrää en vielä kokonaisuudessaan tiedä, mutta uskallan nojata kulukorvausten varaan säännölliseksi luvatun 150 euroa kuukaudessa. Tuo summa maksetaan kuluista riippumatta, muita kuluja kuittien mukaan. Tässä kuussa saatan saada osan museokorttimaksusta takaisin, mutta budjetoin varmuuden vuoksi siten, että maksan itse koko kortin.

Syyskuun rahat:

palkka0 €
osingot7 €
blogitulot0 €
muut tulot153 €
Yhteensä160 €
Säästöistä1 000 €
Käytössä1 160 €

Syyskuun kulubudjetti

Syyskuussa menee paljon rahaa ruokaan. Siirryn täällä Hollannissa yksin eläessäni maksamaan ruoat suoraan debit-kortilta, eli olen tälle kuulle budjetoinut ruokarahaa 50 euroa viikko. Minulla on vielä maksamatta elokuun ruokakuluja puolet alkukuusta, jolloin elelimme vielä puolison kanssa kahdestaan Tampereella. Yhteisessä elämässämme ostamme koko kuun ruoat yhteisellä luottokortilla ja maksamme kuun lopussa laskun puoliksi.

Muita suurempia kuluja liittyy vapaa-aikaan. Murulaiseni on tulossa minua ensimmäistä kertaa katsomaan ja varasin meille viikonloppua varten hotellin. Toinen suurempi vapaa-ajan kuluerä on museokortti. Pelkkä Rotterdamissa käyvä kortti maksaisi 65 euroa, koko Alankomaat kattavan museokortin saa 75 eurolla, joten ilman muuta lunastan valtakunnallisen kortin, onhan minulla aikomus reissata maata ristiin rastiin, kun kerran täällä olen.

Ensimmäisiä vähän ikäviä yllätyksiä liittyen rahaan täällä Hollannissa on se, kuinka kallista täällä on. Sellaista halpaa budjettiyöpymistä, jota olen esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa käyttänyt, ei täällä ole. Täältä saa makuusaliyön sillä hinnalla, jolla muualta saa halvimman hotellin. Niinpä ensimmäinen ”uusi kaupunki kerran kuukaudessa” matkani kilpistyy päiväretkeksi naapurikaupunki Haagiin.

Lähtö Rotterdamista Haagiin on sama kuin lähtisi Vantaalta Espooseen, eli varsinaisesti en hotellia reissulle tarvitsisi. Se olisi vaan ollut mukava. Mutta panostan mieluummin parisuhdeaikaan ja ehkä on ihan kohtuullista, että tällainen nuukailija on hotellissa vain kerran kuukaudessa, se varmaan riittää.

Murulaisen kanssa en vielä halua lähteä merta edemmäs kalaan, vaan kun hän tulee tänne uusille kotikulmilleni, haluan kulkea hänen kanssaan omia minulle jo tuttuja hoodeja ja näyttää näitä paikkoja. Myöhemmillä reissuilla voimme jo sitten lähimatkaillakin yhdessä.

 Suunnitelma
Ruoka ja juoma308,78 €
Asuminen281,18 €
Vapaa-aika278,34 €
Sähkö50,00 €
Matkailu50,00 €
Liikkuminen40,00 €
Puhelin33,00 €
Suoratoistot9,99 €
Pankki2,50 €
Hyvinvointi0,00 €
Kulutus yht1 053,79 €
Rahastoihin38,50 €
yhteensä:1 092,29 €
SALDO67,71 €

Miltä kuukausi yleisesti näyttää?

Elo-syyskuun vaihteessa olo on vielä hieman pöllämystynyt. Olen uudessa maassa, asun uudessa yhteisössä, teen uutta työtä ja arkeni on vasta muotoutumassa kokonaan uusiin ympyröihin. Toivoakseni saapumisväsymys alkaa pikkuhiljaa laantua ja kaistaa alkaa riittää kaikesta siitä nauttimiseen, mitä ympäristö tulvii. Tietenkin myös odotan kovasti sitä, että suosikki-poicaystäväni saapuu tänne loppukuusta.

Mistä erityisesti nautin?

Haluan tämän luvun etukäteen joka kuukausi kirjoittamalla konkretisoida itsellenikin tämän hetken hyviä ja erityisiä asioita. Elämä kun välillä tuntuu valuvan hiekkana sormien välistä, vaikka se ehkä ulkopuolisesta monivaiheiselta tuntuukin. Mikä on syyskuuni kohokohta näin etukäteen ajateltuna?

Nyt en osaa kyllä sanoa. Tietenkin odotan puolisoani tänne, se on selvä. Mutta enemmän kuin vanhan tutun murulaisen näkemistä, odotan tässä kuussa sitä, että tutustun omaan lähiympäristööni: Rotterdamiin ja Hollantiin. Kotiutuminen on vielä pahasti vaiheessa ja tutustuttavaa on monella tasolla tolkuttomasti. Sitä siis odotan: sukellusta uuteen.

Hook of Holland on metromatkan päässä Rotterdamin keskustasta oleva kilometrien mittainen hiekkaranta. Rantabaareissa tarkeni hyvin istua vielä syyskuun puolessa välissä.

Pysyinkö budjetissa?

Tämän postauksen alkupuoli on kirjoitettu edeltävän kuun lopulla. Nyt on aika arvioida, miten onnistuin pysymään budjetissa.

On ollut mielenkiintoista ja välillä haastavaa koittaa järjestellä elämänsä uusille urille ihan kokonaan uudessa maassa. Suurin osa asioista on erilaisilla julkishallinnon verkkosivuilla selitetty myös englanniksi, mutta ei kaikkea. Onneksi hollantia ymmärtää auttavasti jollain todella oudolla ruotsin, saksan, ranskan ja englannin sekoituksella sen verran, että kontekstista pystyy jollain lailla haarukoimaan, mistä on kyse.

Monessa asiassa osoittautui ongelmalliseksi se, ettei minulla ole hollantilaista pankkitiliä. En voinut ostaa museokorttia verkossa enkä myöskään lunastaa hiljaisen kysynnän aikaan alennuksiin oikeuttavaa matkakorttia. En myöskään onnistunut operoimaan paikallisen lippupalvelun sivuilla, luottokorttini ei kelvannut maksuvälineeksi.

Tuben ihmeellisestä maailmasta opin, että hollantilaiset vierastavat velkaa kuin ruttoa. Siksi ilmeisesti luottokortit eivät ole hyväksytty maksuväline. Esimerkiksi paikallisessa ruokakaupassani ne eivät käy, maksu otetaan suoraan debit-puolelta asiasta erikseen kysymättä.

Puolisoni totesi, että luottokorttimaksaminen on palveluntuottajalle lisäkulu. Joten ehkä luottokorttien hylkiminen ei olekaan hollantilainen tapa ohjata meitä vastuulliseen rahan käyttöön vaan se onkin palveluntuottajan kustannustietoisuutta. Myös näin hollantilaisia luonnehditaan: he ovat mielestään erityisesti tarkan guldenin henkilöitä.

Mun lempparikahvila, the Tea Lab ei tästä kuvakulmasta ehkä ole ihan edukseen, mutta tykkään sen industrial meets cosy-tyylistä ja siitä, että joka istuimen alla on pistorasia.

Avasin pankkitilin Hollantiin

”Mihin pankkiin kannattaa suomalaisen avata tili Hollannissa”, kysyin tekoälyltä. Chat GPT suositteli Bunq Bankia, johon saa avattua tilin kokonaan etänä. Näinpä sitten tein, henkilötietojeni vahvistamiseen meni muutama päivä, joten aivan heti en uuden tilini kautta pystynyt operoimaan. Tilini avattua olen kassalla työskennellessäni kiinnittänyt huomiota, että totta tosiaan monella suomalaisella on täällä Bunq Bankin tili.

Kun sain pankkitilin toimimaan, sain tilini linkitettyä OVChipkaadiin, eli julkisen liikenteen alennuskorttiin. Jostain oudosta syystä täällä saa matkustaa halvalla vain, jos on maksanut siitä etukäteen. Eli lunastamalla 2,95€ kuukaudessa maksavan alennuskortin, voi ostaa julkisen liikenteen lippuja halvemmalla silloin, kun ei ole työmatkaliikennettä. Kaukojuniin voi omaa alennustaan käyttää liput etukäteen ostaessa myös kolmen matkakumppanin lippuihin.

Järjestelmä on mielenkiintoinen, eikä ole vielä kokonaan minulle avautunut. Latasin nimittäin matkakortilleni saldoa 20 euroa. Olen reissannut kortillani koko kuukauden useammankin kaupungin väliä, mutta matkakortillani on saldoa edelleen 16 euroa. Uskoakseni olen tehnyt matkoja noin 80 euron arvosta. Odotan millä metodilla saan laskun syyskuun matkoistani.

Olen pitänyt niistä jonkinlaista kirjaa, mutta koska matkojen kellonaika vaikuttaa niiden hintoihin, en ole aivan varma loppusaldosta. Joka kerta kun menen metron kulkuporteista, jännitän: vieläkö korttini näyttää vihreää valoa? Vielä toistaiseksi kaikki ovet ovat minulle auenneet, katsotaan kuinka kauan.

Taidehallin The Blue Zone- näyttelyssä oli esillä yritysten taidekokoelmista kuratoitu näyttely. Sinen väri liitetään luotettavuuteen, tasaisuuteen ja vakauteen.

Kulttuuria ja uusia kaupunkeja

Kerroin etukäteen vaikka kuinka monessa yhteydessä, että haluan kokea yhden kulttuurielämyksen viikossa ja yhden uuden kaupungin kuukaudessa. Syyskuussa kävinkin kahdessa konsertissa ja tutustuin Taidehallin kahteen näyttelyyn. Kulttuuri on kuitenkin jäänyt syyskuussa sivuun. Kaksi asiaa on ollut ihanampaa: kahvilat ja kuoro.

Olen perusteellisesti ihastunut erilaisissa kahviloissa istuskeluun. Kahvin ja jonkinlaisen paakkelssin saa noin kympillä. Jos haluaa juoda pienen oluen ja napostella ranskalaiset, sekin onnistuu 9-11 euron hintaan. Istun siis kahviloissa läppärini kanssa ja kirjoitan tai editoin. Tai sitten vaan istun ja ihmettelen.

Kahviloitakin sykähdyttävämpää on ollut uudelleen löytynyt lauluharrastus. Usko tai älä, naapurikaupunki Haagissa toimii suomalainen naiskuoro Taika. Käy linkin kautta katsomassa Instan video, miten kauniisti soi viime lauantaina Finlandia. En itse ollut vielä keikalla, kun takana oli vasta kahdet harjoitukset.

Olen mielestäni varma ja kokenut kuorosopraano, mutta nyt olen itseäni niin paljon taitavammassa ja nuoremmassa seurassa, että haastetta riittää. Rotterdamista on Haagiin 45 minuutin metromatka ja uusi harrastus tuo uuden verkoston ihmisiä ja uuden näkökulman tähän Hollannin vuoteen.

Vanhan sataman laivoissa ihan oikeasti eletään ja asutaan.

Sikahalpa ja sykähdyttävä syyskuu

Rahan näkökulmasta selvisin syyskuusta todella vähällä. Ruoka on täällä huomattavasti halvempaa kuin olin ennakoinut. Tein ekan kuukauden ruokaostoksista ja -kuluista tubevideon, selvisin alle 130 euron ostoksilla, Suomessa ruokakuukauteni olisi maksanut noin 150 euroa.

Vasta lokakuun puolella hoksasin, että Merimieskirkko oli tosiaankin maksanut puolet museokortistani, joten kun matkakulut jyvittyvät osaksi lokakuun budjettia, näyttää kulusarake pitkästä aikaa kolminumeroiselta: selvisin alle tonnilla!

Syyskuun lopulliset tulot ja menot

Syyskuutoteutunutsuunnitelma
tulot1 111,13 €1 160,00 €
menot972,47 €1 053,79 €
joustovara100,16 €67,71 €
rahastoihin38,50 €38,50 

Kuukausittain käyttämättä jääneet rahat siirrän jemmatilille. Hätävarakassani elää siellä omaa elämäänsä pienentyen ja kasvaen aina tilanteen mukaan.

Mitä kuuluu toimintatonneille?

Ensi vuoteni säästöt, eli ”toimintatonnit”- salkku on kasvanut viimeisellä tuhatlappusella sitten viime näkemän. Sijoitin elokuiset veronpalautukset kasvamaan ensi vuotta ajatellen. Tilanne on tällä erää hyvä. Yhdeksän sijoitettua tuhatlappusta ovat nyt 9 600 euron arvoisia.  

Viimeisin tuhat euroa on sijoitettu neljään eri rahastoon. Osin nämä neljä uutta ovat päällekkäisiä vanhojen kanssa. Niiden pointti on se, että sijoitimme perilliseni kanssa samana päivänä saman summan rahaa ja katsomme vuoden päästä: ensi syksynä, kumpi on onnistunut paremmin.

Koska vuodenvaihde lähestyy ja jemmarahasto pankkitilillä alkaa olla tyhjä, olen myös alkanut miettiä tapaa, jolla rahastosalkkuani alan realisoida. Tällä erää ajattelen, että myyn huonoiten tuottanutta pois, eli luopuisin aktiivisesta maailmarahastostani, eli Skagen Globalista ensimmäiseksi. Joku myyntipäätös on joulukuun viimeisinä päivinä tehtävä, että tammikuussa on tilillä käyttörahoja.

Tilanne on siis nyt tämän kokeiluni suhteen hyvä, toki kaikki ehtii vielä monta kertaa muuttuakin, katsotaan.

Mitä seuraavaksi?

Syksy jatkuu jollain lailla tavallisempaan tahtiin. Enää mikään ei ole niin pökerryttävän uutta, arjessa alkaa olla rutiineja ja tunnen elämän tasoittuneen niihin uomiin, joissa se saa olla ensi kesään. Päivät lyhenevät täälläkin, vaikka lämmintä on edelleen. Takkia ei tänään, 1.10. vielä ulkona tarvinnut, lämpöä oli yli parikymmentä astetta. Levollisin mielin lokakuuhun.

**********

2 kommenttia artikkeliin ”Tulot ja menot syyskuu”

Jätä kommentti