Lasken viidettä kertaa nettovarallisuuteni ja tutkailen varallisuuteni kehitystä omaisuusluokittain. Mitä minulle tästä näkökulmasta kuuluu? Lisäksi saan myös läksyjä, sillä en ole hetkeen pohtinut omia taloudellisia tavoitteita nettovarallisuuden näkökulmasta. Tavoitteeni on omista raha-asioistani kirjoittamalla innostaa lukijaa kääntämään katse tarkemmin myös oman talouden lukuihin.  

Kirjoitus sisältää mainoslinkkejä. Tunnistat ne *-merkistä.

Ennen varsinaisia numeroita on kuitenkin todettava, että olo on suorastaan nostalginen. Aloitin taloudellisesti tarkemman ja tavoitteellisemman elämän viisi vuotta sitten, syksyllä 2020. Tuolloin keskityin enemmän budjetointiin ja kuluttamisen tarkkailuun, toissijaisesti sijoittamiseen. Aloin myös bingettää erilaista sijoitus- raha- vaurastuminen- ja firetyssisältöä. 

Ensimmäisiä kuuntelemiani kirjoja oli Julia Thurenin jo klassikoksi muodostunut kirja *Kaikki rahasta. Tuon kirjan sivuilta oivalsin, että jos väitän itseäni taloudellisesti tiedostavaksi muikkeliksi, minun pitää olla tietoinen nettovarallisuudestani. 

Voin rehellisesti sanoa, ettei minulla ensimmäistä laskelmaa tehdessäni ollut hajua, mikä olisi kuusinumeroiseksi tietämäni laskelman ensimmäinen numero. Nyt olen jo vuosittaista laskelmaa aloittaessani sentään oikealla pallokentällä.  

Side note: Tämän blogipostauksen kansikuvassa poseeraa nettovarallisuuteni kehitykseen merkittävästi vaikutava olento. Hän käy metsäpalstallani napsimassa männyntaimieni latvukset suihinsa ja on niitä syömällä näköjään kasvanut merkittäviin mittoihin. Ikävä kyllä hänet tavattiin lintumetsällä, joten hän sai toistaiseksi jatkaa tuhotöitään rauhassa. Pic: Murulainen

Nettovarallisuus paljastaa eniten 

Tulot ja menot ovat lopulta vain pintaraapaisu henkilökohtaisesta taloudesta. Se ihan oikeasti merkittävä numero ei ole kuukausittain tilille tulevan palkan määrä, vaan se, paljonko erisorttista omaisuutta (tai velkaa) on ehtinyt kertyä.  

Eli varmuuden vuoksi vielä muistutan, että korkeapalkkainen, hienolta näyttävässä kodissa ja upealla autolla ajava ihminen voi olla nettovarallisuudella mitattuna huomattavasti köyhempi kuin vaatimattomasti asuva pienipalkkainen henkilö.  

Tämä on ihan mahtava asia: tiedätkö, se sinun pyöräilevä ja kirpputorivaatteita käyttävä kollegasi voi olla piilovarakas! Hänen jo suurilta osin maksettu kerrostaloasuntonsa on osa hänen varallisuuttaan, kun korkeampituloisella saattaa olla saldona pelkkää velkaa. 

Kaikki hieno, joka näyttää komealta ulospäin, on saatettu ostaa velalla ja esimerkiksi asunnon ja auton arvo on saattanut ostohetkestä laskea siten, että satojen tuhansien eurojen asunnosta on edelleen satoja tuhansia euroja velkaa, jopa enemmän kuin asunnon nykyarvo.  

Muistathan että ulospäin varakkaalta näyttävän henkilön varallisuus saattaa olla pyöreä nolla tai jopa miinusmerkkinen. 

Oma syysrutiini 

Lasken oman nettovarallisuuteni aina samana päivänä, 1.8. Päivän valinta on tuuria. Luin tuolloin, monta syksyä taaksepäin asiasta ensimmäistä kertaa ja siitä lähtien olen suorittanut samat laskelmat syksyisin. Tänä vuonna laskelmia on kuumottava lähteä tutkimaan, sillä muuttujia on paljon kumpaankin suuntaan. 

Suomipainotteinen osakesalkkuni ei ole mitenkään erityisen pirteä. Sen sijaan rahastot ovat kehittyneet erittäin hyvin. Asunto-omaisuuden arvo on laskenut entisestään, mutta metsän arvo on kasvanut kohisten. Mitä näistä kaikista tulee yhteensä? Lisäksi myin toisen asuntoni lapselleni alehintaan, tämä yksittäinen siirto vähensi omaisuuttani 20 000 euroa. Mikä nyt on kokonaistilanne? 

Oma nettovarallisuuteni: mitä se on ja miten se kehittyy? 

Käteinen raha 

Minulla on monta pankkitiliä. Tärkein on tietenkin käyttötili, jossa säilytän aina vain yhden kuukauden talousrahat. Jos olen töissä, tilille tulee palkka. Palkkarahoista avaan myös eripituisia määräaikaisia sijoitustilejä, joista leikisti maksan itselleni palkkaa. Ne raukeavat yksi kerrallaan kuukausittain niinä jaksoina, kun en ole töissä. Tällä hetkellä tilejä on vielä raksuttamassa kolme: loka-joulukuun käyttörahat. 

Jemmatilejä minulla on kaksi: toinen on juoksevien asioiden hoitoon, eli kaikki osinkoni tulevat tuolle tilille ja säilytän siellä vara- ja säästörahoja eri tarkoituksiin. Tilin saldo vaihtelee muutamasta eurosta muutamaan tuhanteen, riippuen hiljattaisten palkka- ja osinkotulojen määrästä.  

Lisäksi minulla on jemmajemma-tili, joka on pitkäaikaissäästämisen tili vain äärimmäisiä hätätapauksia varten. Tuolla tilillä olevia rahoja en toivottavasti tarvitse koskaan, mutta tilin olemassaolo on merkittävä taloudellisen mielenrauhani kulmakivi. 

Tätä kirjoittaessa minulla on käteistä aivan järjetön määrä, mutta syy on helppo selvittää. Olen vast ikään tullut asuntokaupoilta, eli tililläni pullistelee kauppasumman verran ylimääräistä. Paljonko olisi minulle mielestäni turvallinen määrä käteistä eri tileillä? Koska minulla ei ole minkäänlaisia säännöllisiä tuloja, minulle turvallinen käteismäärä on jossain kymppitonnin hujakoissa. Tuo raha pitää siis sisällään kaikki väliaikaissäästöt, puskurin ja käyttörahat. 

Tällä hetkellä käteistä on liikaa myös siksi, että osa remonttikuluista on tältä kesältä vielä maksamatta. 

1.8.2025 minulla on käteistä rahaa 76 330 euroa. 

Koti 

Kodin arvo voi siis muuttua kumpaankin suuntaan ja joskus reilustikin. Kodin arvon laskeminen on hankalaa. Käytän itse asuntojen.hintatiedot.fi sivustoa, josta voi käydä tutkimassa toteutuneiden asuntokauppojen hinnat. 

Vaihdoimme kesällä kotia. Meinasin kirjoittaa asuntoa, mutta korjasin viime hetkellä sanamuodon kodiksi. Kaupunkiasunto on meille tekninen ratkaisu, sellaista oikeaa pysyvyyttä meille edustaa puolisoni omistama Pohjois-Tampereen vapaa-ajan asuntomme. 

Uskon uuden kotimme arvon kehittyvän positiivisesti tulevina vuosina kahdesta syystä: Tampere kasvaa kohisten ja nyt kaukaisilta tuntuvat lähiöt muuttavat lähivuosina rooliaan. Lisäksi asunnossa on tehty mittava remontti ja se on laitettu perusteellisesti uuteen uskoon. Teimme remontin kaikilta niiltä osin itse, kun se on luvallista.  

Nykyisen kotimme kauppahinta oli viime kesänä 85 000 euroa. Kymppitonnin remppabudjettia ei aivan tarvittu. Ihan viimeiset silaukset ovat vielä maksamatta, mutta kokonaisuudessaan remontin kokonaissuma jää noin 8 000 euroon. Ikävä kyllä asuntojen hinnat ovat tulleet viime kesästä vielä lisää alaspäin.  

En voi jyvittää koko remontin hintaa asuntomme arvoon, vaikka rahaa on siis käytetty pelkkiin materiaaleihin. En ole tyytyväinen, mutta olen kärsivällinen. Kunhan markkina piristyy, tulee kotimmekin tilanne olemaan toinen. En ostanut pohjalta, mutta ostin riittävän läheltä ja nyt ei ole suunta kuin ylöspäin. 

1.8.2025 kotimme arvo on 90 000 € 

Rahastot 

Sijoitan enenevissä määrin indeksirahastoihin. Sijoitussuunnitelmassani olen määritellyt, että sijoittaisin kuukausittain summan, joka vastaa 10 prosenttia kulutuksestani.  Tulen tänä vuonna kuluttaneeksi alle 14 000 euroa ja rahastoihin tulen saamaan tuloista jemmaan noin 4000 euroa, joten säästöprosentti on tänäkin vuonna ihan hyvällä tasolla.  

Minulla on rahastoja viidessä (!!) eri salkussa. Tähän kirjoittaessa asia tuntuu vähän pölvästiltä, mutta ehkä ei sittenkään. Suurin osa rahastoistani on firesalkussani. Rahastoni ovat siellä osa eläkesuunnitelmaani. Säästän firesalkun rahastoihin joka kuukausi. 

Tämän lisäksi minulla on rahastosalkut kummallekin lapselleni. Tällä tavalla heidän avustamiseensa varatut jemmarahat saavat rauhassa kasvaa ja pysyn myös kärryillä siitä, että kumpaakin lasta on rahoitettu tasapuolisesti.  

Unelmasalkussa on aikanaan asuntokaupoissa käteen jäänyt väliraha. Halusin pitää tuon rahan erillään, sillä tuo tuotto on saatu aikaan itse tehdyllä rempalla ja erittäin rivakoin lainanlyhennyksin muista kuluista karsien. Halusin eriyttää tuon tuoton “palkintosalkuksi” jolla tehdään joskus jotain erityistä. Ehkä hankitaan metsää lisää, ehkä lähdetään Australiaan, ei tiedä. 

Ja sitten ovat vielä toimintatonnit. Tässä salkussa ovat koemielessä sijoitettuna vuoden 2026 käyttörahat, eli käytännössä vuosien 2024 ja 2025 ylijäämä. Tämän salkun elän sileäksi ensi vuonna, joten se ei ole pitkäikäinen. Toivottavasti minulla on joskus myös lastenlasteni nimikkosalkkuja, en tiedä. Suuri määrä salkkuja voi tuntua hölmöltä, minusta se on selkeää varojen allokointia. Osa säästetään, osalla nautitaan elämästä ja osalla mahdollistetaan.  

1.8.2025 minulla on rahastosijoituksia 59 222 euroa. 

Eläkevakuutus 

Miksi minulla on yksityinen eläkevakuutus? Otin sellaisen aikanaan vuosia ennen kuin aloitin sijoittamisen. Minulla oli tuolloin hitusen tuottava sivutoiminimi, mutta koin etten tarvinnut noita rahoja elämiseen. En vielä tuolloin hoksannut mitään sijoittamisesta, joten aloitin sijoittamisen eläkevakuutukseen, johon siis laitoin toiminimeni tuotot. Koitan olla ajattelematta, kuinka jälkikäteen ajatellen hölmöä oli hakata rahoja korkeakuluiseen pankin sijoitustuotteeseen.  

Eläkevakuutus on tylsä ja ehkä vähän turhakin asia elämässä: eläkkeeseen voi ihan itse säästää ja sijoittaa. Mutta eläkevakuutuksen kautta sijoitetun rahamäärän voi vähentää pääomatulojen verotuksessa. Ehkä voisin laskelmissani siirtää eläkevakuutuksen osaksi rahastoja, mutta koska haluan vilkulla tämän omaisuuserän kehitystä erikseen, niin olkoon nyt vielä tällä erää näin. Sijoitan eläkevakuutukseen vuosittain vaaditun minimisumman, reilun 800 euron kertamaksun. 

Pankin tarjoamista kalliista rahastoista olen luopunut jo joitakin vuosia sitten. Nyt eläkevakuutukseni maksut menevät passiiviseen maailma-rahastoon. 

1.8.2025 elävakuutusrahastoni arvo oli 18 330 euroa.  

Osakkeet 

Olen laiska ja turvallisuushakuinen osakesijoittaja, ostan kaikkea minulle arjessani tuttua. Osakesalkkuni on aivan liian Suomipainotteinen ollakseen järkevästi hajautettu ja kehittyäkseen optimaalisesti. Mutta se on mikä on ja toisaalta se täyttää erinomaisesti nykyisen tavoitteeni, eli tuottaa 7 % (brutto-)osinkorvirtaa, jonka varassa jo suurilta osin elän. 

Osaksalkkuni tavoite ei ole nousta arvossaan. Salkkuni tavoite on tuottaa vakaata ja pikkuhiljaa nousevaa kassavirtaa ja tästä näkökulmasta kaikki on hyvin. Olen itse asiassa yllättynyt, osakesalkkuni arvo on vuodessa noussut 16 000 euroa, vaikka kaikki tuntuukin polkevan paikallaan tai menevän jopa alaspäin. 

1.8.2025 osakesalkkuni arvo on 138 883 € 

Metsä 

Metsätilojen hinnat ovat nousseet viime aikoina reilusti. Myös puun hinta on noussut paljon. Näin kirjoitin vuosi sitten. Nyt voin sanoa, että metsätilojen hinnat ovat nousseet edelleen ja puun hinta on noussut aivan älyttömästi. Sanon suoraan, etten uskalla nostaa metsäni hintaa varallisuuslaskelmassani niin paljon, kuin metsäni puun arvo on viime vuoden aikana noussut. 

Lisäksi osa metsästäni on nuorta, joten se kasvaa vielä vauhdilla. Olemme tehneet palstalla hoitotoimia ja aukiot ovat muuttuneet suurelta osin taimikoiksi. Päätän olla varovainen. Vaikka puun hinta on kohonnut entisestään viime vuodesta, teen tässä laskelmassa metsätilalleni nyt vain varovaisen arvonnoston. Voihan tilanne toki kääntyäkin, vaikka se ei nyt todennäköiseltä näytäkään. Jos rajat aukeavat ja Venäjältä voidaan taas tuoda puuta, laskee puun hinta Suomessa heti.  

1.8.2025 metsäpalstani arvo on noin 52 000 €. 

Netto-omaisuuden kehitys vuosittain 

Korostan, ettei ole oikeaa tai hyvää määrää omaisuutta. Meistä jokainen lähtee elämään yksilöllisistä lähtökohdista ja kohtaa polullaan erilaisia asioita, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tärkeämpää kuin se, että kuinka suuri netto-omaisuutesi on, on merkitystä sillä, että tiedät, mikä se on. Ja tärkeää on, että se kehittyy positiiviseen suuntaan.  

Tietenkin netto-omaisuus voi myös vähentyä ihan toivotustikin. Olen itse jo siinä iässä, että siirrän mielelläni omaisuuttani eteenpäin, eli köyhdyn, jos nyt tuo ihan sopimaton sana tähän asiayhteyteen sallitaan, omasta halusta ja vapaaehtoisesti.  

Näin oma nettovarallisuuteni on viime vuosina kehittynyt: 

	1.8.2021	1.8.2022	1.8.2023	1.8.2024	1.8.2025
käteinen	14 500	8 274	24 266	27 209	76 330
asunto1	95 000	95 000	104 000	97 000
asunto2	151 000	191 000	180 000	85 000	90 000
rahastot	8 121	12 501	13 103	33 990	59 222
eläkevak.	14 600	14 549	13 533	15 725	18 330
osakkeet	127 000	117 241	121 124	122 633	138 883
asuntolaina	-56 000	-42 900	-36 130
metsälaina		-47 000	-44 400
metsä		36 000	44 000	47 000	52 000
Yhteensä	354 221 €	384 665	419 496	428 557	434 765
muutos		8,59 %	9,05 %	2,16 %	1,45 %

Miltä nyt tuntuu? 

No ihan hyvältä. Nettovarallisuuteni on kasvanut vuodessa reilut 6000 euroa. prosenteissa se ei ole paljon, inflaatiokorjattuna netto-omaisuuteni kehitys on negatiivinen. Se ei ole paljon, mutta se on riittävät lopputulos. Laskelman tulos yllätti itse asiassa etumerkillään.

Kuvittelin, että kehitys olisi tänä vuonna ollut negatiivinen, myinhän asuntoni pois 23% alennuksella, eli varallisuutta on tänä vuonna tietoisesti siirretty seuraavalle sukupolvelle. Mikä on tavoitteeni nettovarallisuuden kehittymisen suhteen? En osaa sanoa. Kun vielä säästin ja sijoitin aktiivisesti, tavoittelin 10 prosentin varallisuuden vuosittaista kasvua.  

Olen luvannut ostaa lapsiltani opintopisteitä, he ovat molemat palanneet koulun penkille. Voihan olla, että he opiskelevat kummatkin järkyttävää vauhtia seuraavan lukuvuoden ja pääsen vielä rahoittamaan toisen perilliseni asuntokauppojakin. Oman uuden kodin löytyminen on tietenkin hieno asia elämässä. Eli voi olla, että omaisuuteni pienenee toivottujen tapahtumien myötä. 

Mutta jos nämä perheasiat siirtää suunnitelmista sivuun, niin päätän tässä vaiheessa määritellä suotuisan kehityksen niin, että toivon nettovarallisuuteni kasvavan vuodessa 7-8% eli keskimääräisen pörssikehityksen verran, sillä suurin osa varallisuudestani on tätä nykyä pörssissä. Sinne siirtyvät myös tuo hullu käteisen ylipaino ihan lähiviikkoina.  

Toisaalta tiedän, etten aio tehdä töitä vuonna 2026 ja syön itse omasta rahastokuormastani, joten toivon että jäljelle jäävät omaisuuserät kirittävät salkkuni kasvua.  

Rohkeasti vaan 

Toistan taas samat nettovarallisuuskirjoitukseni loppusanat. Mitä enemmän sinua ujostuttaa laskea varallisuutesi, sitä tärkeämpi toimenpide se on. Sinun ei tarvitse kertoa lukua kenellekään, mutta aivan kuin verenpaine, hemoglobiini ja kilpirauhasarvot, myös nettovarallisuus on luku, joka on syytä selvittää aika-ajoin ihan vaan oman hyvinvoinnin tueksi. 

Voihan tietenkin olla, että varallisuutesi pienenee joko pidemmän tai lyhyemmän ajanjakson. Se voi olla aivan hyvä ratkaisu, jos olet tietoisesti päättänyt käyttää säästöjäsi tai sijoituksiasi elämiseen, unelmien toteuttamiseen tai elämän rauhoittamiseen. Mutta jos varallisuutesi on ilman tietoisia valintojasi joka vuosi pienempi, on syytä pysähtyä miettimään. Juttele kaverille, sparrailkaa yhdessä, pohtikaa vaihtoehtoja. 

Tee asiasta tapa, joka liittyy johonkin tiettyyn päivään. Vaikka vuoden loppuun tai omaan synttäriisi, kuinka vaan. Ja vaikka kasvu olisi euroissa pieni, älä välitä siitä. Jos pääset yli 10 % vuosittaiseen kasvuun, tahti on varmasti aivan hyvä ja etenet oikeaan suuntaan. 

********** 

Olen 50-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.

ps: löysin rahakirjoja selaillessani itselleni uutta kuunneltavaa. Omia lukuja summaillessa voi vähän urkkia. Haluaisitko tietää miten elää ja mitä ajattelee *Suomen rikkain promille? Hanna Kuusela ja Anu Kantola ovat kirjoittaneet asiasta jo vuonna 2019, mutta jotenkin tämä on mennyt omien korvien ja silmien ohi. Nyt menee lenkkipolkukuunteluun.

ps2: Katri Naukarin *Hienon elämän illuusio kertoo asioiden kääntöpuolesta. Vaikka olen ehkä vähän liian iäkäs kohderyhmäksi, mutta kirja muistutti silti hyvin siitä, että toisten varakkuus ja komeat olosuhteet eivät aina ole todellisuudessa sitä, mitä luulisi. Tykkäsin ja suosittelisin erityisesti nuorisolaisille.