Paljonko tienasin elokuussa ja paljonko kulutin rahaa? Tänä vuonna kirjoitan omista raha-asioistani kerran kuukaudessa. Haluan kertoa pienituloisesta, mutta yltäkylläisestä elämästä ja samalla kirjoittamalla tutkailen, miten oma raha-arkeni kehittyy ja etenee.

Pysynkö budjeteissa ja mitä muuttujia matkan varrella ilmenee? Kirjoitusten alkumetrit laadin alkukuusta budjettia laatiessani. Kootut selitykset sepustan kokoon kuun lopussa ja sitten painan julkaise-nappia.

Käytettävissä olevat tulot

Lähtökohtaisesti olen suunnitellut oman taloudenpitoni niin, että käytettävissä olisi jokaiselle palkattomalle kuukaudelle tuhannen euron säästöt. Sen pitäisi riittää siihen elämäntyyliin, jollaisen olen itselleni valinnut. Elokuu näyttää kuitenkin vetävän kesää pitkäksi ja menoja on sen verran enemmän, että heinäkuun lopussa raukeava tuhannen euron määräaikaistalletus ei minulle riitä.

Vararahastosta täytyy käydä kuopaisemassa yksi satalappunen ylimääräistä. Tämän lisäksi käytössä on Telian osingot ja jokunen euro korkotuloja. En ole aivan varma, miten Merimieskirkko, jonka vapaaehtoiseksi olen puolessa kuussa lähdössä, maksaa luvattuja kulukorvauksia. Voi olla, etten vielä saa mitään, voi olla että saan parikin sataa, en tiedä. Uskallan budjetoida kulukorvauksia tulevaksi 50 euroa, muu on sitten yllätysplussaa.

Olen tämän vuoden ollut budjettieni suhteen aika höveli, sillä tein alkuvuodesta odotettua paljon enemmän töitä ja vuoteni tulee uskoakseni olemaan vahvasti ylijäämäinen. Tiedän pärjääväni tämän vuoden pelkästään 5kk kausitöitteni tuloilla ja kaikki pääomatuloni kiertävät tältä vuodelta takaisin joko pitkäaikaisiin sijoituksiin tai säästöön ensi vuotta varten.

Tavoitteeni ei ole vaurastua. Kun kerran tein kovasti töitäkin, niin käyttelen sitten ehkä minulle aiempaa huolettomampaan tyyliin tulojani pois. Mitä niitä enää hilloamaan.

Elokuu	Tuloarvio
tulot	140,00 €
säästöistä	1 100,00 €
menot	1 111,17 €
joustovara	98,83 €
rahastoihin	30,00 €

Elokuun kulubudjetti

Elokuussa menee eniten rahaa siihen, että liikun paikasta toiseen. Aikomus on alkukuusta käydä vielä metsäpalstalla Pohjois-Pohjanmaalla ja puolessa kuussa matkustankin jo Hollantiin. Vapaa-ajan kulut ovat lahjoja, tuliaisia ja lapsille ostettuja juttuja.

	Suunnitelma
Liikkuminen	320,00 €
Vapaa-aika	294,50 €
Asuminen	281,18 €
Ruokaan	100,00 €
Koti	70,00 €
Puhelin	33,00 €
Suoratoistot	9,99 €
Pankki	2,50 €
yhteensä:	1 111,17 €
Rahastoihin	30,00 €
Jää	98,83 €

Miltä kuukausi yleisesti näyttää?

Kuukausi on kaksijakoinen: ensin mennään syvälle metsään, tietoverkkojen ulottumattomiin. Luvassa on murulaisen lomaviikko, jonka käytämme taimikonhoitotöissä metsäpalstallani. Sitten pitääkin alkaa valmistautua lähtöön ja noin puolessa kuussa on aika pakata rinkka ja suunnata kohti Hollantia. Kirjoitin reissustani enemmän jokunen viikko sitten.

Kuukausi on kutkuttava monella tapaa. Rakastan lomaviikkojamme metsäpalstalla: arki keskittyy fyysiseen työhön ja tulilla istumiseen sekä yhdessäoloon. Kun häiriötekijöitä ei ole, elämä pakottaa keskittymään hetkeen, vaikka se kliseistä onkin.

Ja sitten sieltä pöpeliköstä lähdetään Euroopan ytimeen, tietenkin taas maata pitkin. Suorastaan harmittaa, kun en nyt mitenkään erityisemmin seikkaile. Liput on säntillisesti ostettu etukäteen: lautta Turusta Tukholmaan, sitten junalla Hampuriin. Hampurissa yötä ja sitten junalla seuraavana päivänä Hollantiin. Ei mitään jännitystä matkassa, kun tätä vertaa heinäkuseen reilikokemukseeni.

Vähän ehkä kuumottaa yö hostellin makuusalissa Hampurissa. Viime reissullani rohkaistuin ekaa kertaa ulkomailla makuusaleihin ja nyt en sitten sieltä enää yksin matkatessani lähdekään. Sen verran vielä rajaan, etten mene unisex-saleihin vaan haluan nukkua vain naisten kesken. En ehkä muuten, mutta toivoakseni naisissa on vähemmän kuorsaajia.

Mistä erityisesti nautin?

Tämä otsikko on valmiina kuukausibudjetteja käsittelevässä tekstipohjassani. Elokuun osalta pysähdyn miettimään. Ja vastaus on nopea: kaikesta. Elokuu tuntuu etukäteen niin mahdottoman kivalta kuukaudelta, ettei siitä tarvitse rahankäytön tai minkään muunkaan osalta erikseen kaivella mitään kohokohtia. Olen suorastaan suomalaisen epäileväinen: voiko kuukausi olla niin ihana, kun se etukäteissuunnitelmien valossa näyttää?

Pysyinkö budjetissa?

Tämän postauksen alkupuoli on kirjoitettu edeltävän kuun lopulla. Nyt on aika arvioida, miten onnistuin pysymään budjetissa. Paljonko rahaa lopulta kului, paljonko sitä on nyt jemmatilillä käytettäväksi tämän vuoden vapaakuukausina ja mikä on toimintatonnieni tilanne rahastoissa, joista kirjoitin alkuvuodesta.

Tuloissa yllätyksiä tuli suuntaan ja toiseen. En vielä saanut Merimieskirkon kulukorvauksia lainkaan. Mikäli vapaaehtoisjakso alkaa puolesta kuusta, maksetaan vajaan kuukauden ruokarahat vasta kun alkaa ensimmäinen kokonainen vapaaehtoiskuukausi. Saan siis Merimieskirkon tuloja vasta syyskuun puolella. Myös matkoja korvataan, mutta nekin rahat tulevat tililleni myöhemmin.

Mainittakoon että jos olisin lentänyt, Merimieskirkko olisi suoraan ostanut minulle lentoliput, eli minun ei olisi tarvinnut käyttää omaa rahaa lainkaan. Halusin edetä kohteeseen omaehtoisesti, ja maata pitkin matkustaminen on aina halpoja lentolippuja hintavampaa, joten laitoin kululaskuiksi Merimieskirkon taloushallintoon junamatkani Tukholmasta Rotterdamiin, nuo kulut vastaavat suurin piirtein yhdensuuntaisen lentolipun hintaa.

Saan joka vuosi rehvakkaat palautukset

Maksamatta jääneet kulukorvaukset eivät suuremmin harmittaneet, sillä sain pyytämättä ja yllättäen veronpalautukset jo tässä kuussa, tililleni tupsahti 1580 euroa. Toki tiesin, että saan reilut palautukset, kyseessä on metsälainan korkovähennykset, joita saan vielä vuoden 2024 alkupuolelta.

Metsän ostamista varten nostettu laina on verottajan näkökulmasta tulonhankkimislainaa, jonka korko on 100% vähennyskelpoinen. Lisäksi voin henkilöverotuksessani vähentää muun muassa matkakulut metsäpalstaani hoitamaan, joten palautukset ovat vuosittain olleet melko suuret. Muita palautusta korottaneita seikkoja ovat maksamani yksityinen eläkevakuutus, jonka summan voi vähentää pääomatuloista.

Toki siivosin myös salkkuani ja tein luovutustappioita. Tarkemmin ajatellen olen tiliöinyt veronpalautukseni aivan tyhmästi. Ne eivät ole muuta tuloa, kuten Excelini kertoo, vaan oikeastaan kokonaisuudessaan verottajalla lainassa käynyttä pääomatuloa, joka maksetaan vasta takautuvasti.

Side note: tappiolla myyminen harmittaa, tietenkin. Mutta olen tästä oppimastani taidosta erityisen tyytyväinen. Kliseisen sanonnan mukaan amatööri myy voitolla olevat osakkeet ja ammattilainen tappiolliset. Koska miinusmerkkinen myynti kirpaisee, niihin pitää totutella. Kenelläkään ei ole sellaista salkkua, jossa olisi vain voitollisia osakkeita ja yhtiöitä, joilla on mahtavat tulevaisuuden näkymät. Välillä pitää hypätä kelkasta.

Menojakin oli odotettua enemmän

Alkukuusta joustoihin varaamani 98 euroa ei riittänyt, vaan kuluja oli 165 euroa ennakoitua enemmän. Tämä johtui oikeastaan siitä, etten oikein osaa käyttäytyä hollantilaisissa keskustan ruokakaupoissa. Ja sitten lopulta päätin, etten edes yritä.

Meillä on tapana puolisoni kanssa maksaa ruoka- ja talouskulut yhteisellä luottokortilla, jonka laskun maksamme seuraavassa kuussa puoliksi pois. Tällöin ei tarvitse siirrellä rahaa millekään erilliselle tilille eikä toisaalta ole väliä, kumpi kassalla maksaa tai kumpi käy kaupassa. Kulut on helppo puolittaa ja budjetoida seuraavassa kuussa.

Täällä Rotterdamissa on keskustan ruokakaupoissa vain itsepalvelukassoja, joiden yhdelläkään maksupäätteellä en ole ehtinyt valita luotto-ominaisuutta maksukortista, veloitus on tehty automaattisesti debit-puolelta. Siksi olenkin elokuussa maksanut heinäkuun ruokalaskun ja elokuun ruokakulut suoraan, siltä osin kuin olen ollut Hollannissa. Asia on minun puolestani ihan ok, eikä aiheuta budjettiini suurempia kupruja.

Toki tämän vuoden ruokakulut ovat sitten yhteensä 13 kuukauden ajalta, kun siirryn kesken vuotta maksamaan ruokakulut ei-takautuvasta systeemistä debit-systeemiin, mutta niin tilastoniilo en ole, että tuo minua haittaisi. Korkeammat ruokakulut ajoittuvat elo- ja syyskuulle, joissa kummassakin maksan puolitoistakuukautta, sitten homma taas tasoittuu.

Elokuun toteutuneet kulut

	Suunnitelma	toteutui
Liikkuminen	320,00 €	287,00 €
Vapaa-aika	294,50 €	314,72 €
Asuminen	281,18 €	281,18 €
Ruokaan	100,00 €	190,01 €
Koti	70,00 €	82,64
Puhelin	33,00 €	32,04 €
Suoratoistot	9,99 €	9,99 €
Pankki	2,50 €	2,50 €
Vaatteet	0,00 €	26,92 €
Harrastukset	0,00 €	21,45 €
Hyvinvointi	0,00 €	27,47 €
yhteensä:	1 111,17 €	1 275,92 €
Rahastoihin	30,00 €	30,00 €
Jää	98,83 €	1 469,06 €

Vielä riittää ihmeteltävää

Olin etukäteen ajatellut, että haluan Rotterdamissa kerran viikossa kulttuuria ja kerran kuukaudessa uuden kaupungin. Noh, uusi kaupunki on tietenkin elokuulta ollut itse Rotterdam. Kulttuuririentoihin ei vielä ole ollut paloa. Jotenkin olo on ollut niin pakahtunut kaikesta uudesta, mitä ihan pelkkä kaupunkikuva tarjoaa, joten viihdykkeeksi ovat riittäneet pitkät kävelylenkit. Lähtövalmisteluista ja itse matkasta tänne Rotikseen tein myös tubevideon.

Elokuussa tapahtui jotain erityisen yllättävää, eli ostin kaupasta uuden vaatteen täysin heräteostoksena. Olin murehtinut, että tarvitsisin Hollantiin mukaan mustan mekon. Ihan vaan siksi, etten vuoden aikana tiedä, millaisiin tilaisuuksiin minun tarvitsee vapaaehtoistyöntekijänä osallistua. Musta on varma valinta kaikkeen mahdolliseen, jos ymmärrät mitä tarkoitan. Vanha musta mekkoni kiristää, löysin S-marketin alennusrekistä uuden ja ostin pois.

Viiden vaatteen vuoteni on mennyt aika huolella kuralle tänä vuonna. Siihen on monta hyvää syytä, joten asia ei nyt minua huolestuta. Kirjoitan erikseen syksymmällä koko vaatevuoteni tilinpäätöksen.

Mutta jos ruoasta ja vaatteista mennään isompaan kuvaan, niin kyllä: elokuu oli juuri niin erityisen hieno kuukausi, kuin uskalsin toivoa ja ehkä enemmänkin. Kotiutuminen Rotterdamiin on sujunut hyvin, kaupunki, Merimieskirkko, työt ja kollegat ovat olleet pelkästään positiivinen kokemus. Myös tästä kirjoitan toki erikseen vielä monen monta kertaa.

Hermo meni Intiaan

Seuraan kuukausitain myös toimintatonnieni  kohtaloa. Sijoitin vuoden 2024 ylijäämän erilliseen rahastosalkkuun odottamaan vuotta 2026. En halunnut säilöä isoa summaa taas matalakorkoiseksi muuttuneilla talletustileillä. Salkussa on Suomea, Jenkkejä, maailmaa ja Eurooppaa. Intian suhteen menetin tässä kuussa hermoni. Vuosi sitten sijoitettu 1000 euroa kotiutui 930 eurona, en halunnut enää jäädä katselemaan mihin suuntaan tämä markkina lähtee kehittymään. Hajautin tuon reilut 900 Eurooppaan, Jenkkeihin ja Suomeen.

Tavoittelen toimintatonnit-salkullani 5 prosentin vuosittaista nettotuottoa, eli vuonna 2024 sijoitetut 8000 euroa pitäisi kotiutua vuonna 2026 vajaana 9000 eurona elämiseen tarkoitettua rahaa. Tässä vaiheessa saldo seilailee jossain 8500 euron tuntumassa, eli en ole tavoitteessa, mutta en miinuksellakaan. Rahastosijoitukseni ovat tuottaneet paremmin kuin korkeakorkoisinkaan talletustili, joten kaikki on ensi vuoden suhteen riittävän hyvin.

Mutta jos pysytään vielä hetki arvioimassa tätä vuotta, niin elokuun loppuun mennessä olen kuluttanut yhteensä vajaat 9200 euroa koko vuonna. Summa on mielestäni erittäin maltillinen, vaikka olenkin matkustanut, ostanut lahjoja ja muutenkin mielestäni elänyt taloudellisesti löyhäkätisesti. Voinen siis väittää, että olen aika hyvin osannut minimoida kuluni ja taloudellinen tilanteeni näyttää rauhalliselta ja turvalliselta.

Mitä seuraavaksi?

Tätä kirjoittaessa, elokuun viimeisenä päivänä, on ulkona vielä leppoinen t-paitakeli ja kesälomakausi on täällä vasta lähestymässä päätöstään. Oma katseeni alkaa arjen totuttautumisen jälkeen jo hiukan suuntautua ulospäin, eli ensimmäiset seuraavan kuukauden hankintani ovat museokortti ja alennuskortti junayhtiön off-peak-lippuihin. Kiva syksy tästä alkaa!

**********

Olen 50-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.