Kumpi on pitkäjänteisesti sijoittavan, taloudellista liikkumavaraa tavoittelevan sijoittajan näkökulmasta parempi ratkaisu: arvo-osuustilille sijoittaminen vai osakesäästötili? Spoiler allert: ei hajuakaan. Toisaalta minulla on asiasta jo jonkin verran kokemusta ja myös mielipiteitä. Niistä kerron tänään.

Disclaimer: mitään tässä kirjoituksessa, kuten missään muuallakaan tässä blogissa ei pidä käsittää sijoitusneuvonnaksi. Kerron vain omista kokemuksistani ja niiden perusteella muodostuneista mielipiteistäni. Olet itse vastuussa omista raharatkaisuistasi.

Tämä kirjoitus lähti liikkeelle toiseen blogitekstiin tulleesta kommentista. Lähdin vastaamaan hänen kommenttiinsa kommentilla, mutta hoksasin että haluan kirjoittaa asiasta niin laveasti, että se ansaitsee oman postauksensa. Kiitokset siis Ässälle tästä ideasta. Hänen kysymyksensä sai minut pohtimaan asiaa laajemminkin.

Lähden tässä kirjoituksessa olettamasta, että lukija tietää pääpiirteissään OST:n ja AOT:n erot. Voit käydä verestämässä muistia tästä Nordnetin tiivistelmästä. Ja pohdin siis tässä, kummalla tilillä kannattaa pitää suorat osakeomistukset.

Olen tilihortoilija

Kun lähdin pohtimaan omia tiliratkaisujani, ne vaikuttavat melkoiselta hortoilulta, täytyy myöntää. Jos asian haluaa määritellä jotenkin optimistisesti, niin sanottakoon vaikka niin, että olen oppinut matkan varrella uutta ja tämä on saanut minut muuttamaan toimintaani.

Toisaalta olen siis viisastunut matkan varrella, toisaalta en millään voinut tietää, minne sijoittaminen minua vie. Sijoittaminen ei ole johdonmukainen käyrä johonkin suuntaan, tai ainakaan se ei sitä ole ollut minulle. Aloitin sijoittamisen pelkästään ajatuksena varautua hyvän päivän varalle ja pystyäkseni matkustamaan isolla porukalla vuosittain.

Sijoittamisen tavoitteeni ovat muuttuneet matkan varrella ja siksi myös suhteeni sijoittamisen eri muotoihin muuttuu koko ajan. Tästä kokemuksesta ja näkökulmasta suhtaudun hieman varauksella minua vuosikymmeniä nuorempien ihmisten suurelta vaikuttavaan varmuuteen siitä, millaista he kuvittelevat elämän ja sijoittamisen minun iässäni olevan. Me muutumme ja maailma muuttuu. Ja yksi ensimmäisiä iän myötä karsiutuvia asioita on varmuus eritysesti tulevaisuudesta.

AOT:llä alkuun

Aloitin sijoittamisen vuonna 2012 eli aikana, jolloin meillä oli käytössä vain arvo-osuustilit. Ensimäisen arvo-osuustilin avasin Nordnetiin. Tuolloin Nordnetin muusta markkinasta poikkeava ominaisuus oli se, että siellä arvopaperien säilytys oli maksutonta. (!!) Kun kotipankkini Nordea halpuutti olennaisesti sijoittamista, avasin seuraavan AOT:n Nordeaan ja nykyisin ostan osakkeita pelkästään Nordean kautta.

Nordnetin osakkeeni ovat lypsylehmiä, joiden osingot nostan tililtä pois, mutta uusia osakeostoja en tuolle tilille enää tee. Nordeassa vo tehdä ostoja vaikka vain muutamalla kympillä ja jokaisesta ostosta menee vain 1 % palkkio.

Kun vuonna 2020 avautui mahdollisuus avata osakesäästötili, avasin sen saman tien Nordeaan. En realisoinut mitään AOT:n puolella osakesäästötiliä kasvattaakseni, siirsin vain normaalin kuukausittaisen sijoittamiseni kokonaan osakesäästötilin puolelle.

”Hylkäsin” siis jo toista kertaa vanhan salkkuni. Ensin jäi pölyttymään Nordnetin, sitten Nordean AOT, OST sai kaiken huomioni. Vielä tässä vaiheessa ajattelin sijoittavani aktiivisesti pitkään, vähintään pari vuosikymmentä.

Ympäri käydään, yhteen tullaan

Vain muutama vuosi, tai itse asiassa vain joitakin kuukausia OST:n avaamisen jälkeen aloin tarkemmin laskeskella tulojani, menojani ja salkkuni tuottoa. Ja hoksasin, että voin asettaa sijoittamiselleni aivan toisenlaisia tavoitteita, kuin olin koskaan kuvitellut. Merkittävä määrä taloudellista vapautta olisi ulottuvillani suhteellisen pian, jos pelaisin korttini oikein.

No, arvaahan mikä tili minulla nyt, tällä hetkellä pölyttyy? No tietenkin OST. En ole laittanut osakesäästötilille uutta rahaa kertaakaan sen jälkeen kun jäin pois vakituisista töistä. Ainoa OST aktiviteettini on sinne kertyneiden osinkojen uudelleensijoittaminen.

Parin-kolmen vuoden aikana olen uskoakseni tehnyt OST:llä vain kourallisen uudelleen allokointeja, mutten ole tiliin enää kummemmin koskenut. Se on tällä hetkellä säästötilin korvike, jonka tuotot saavat karttua tilillä minun niihin koskematta.

En sinänsä vierasta OST:tä tuottojen nostamista, vaikka verotusaste tuolloin korkeampi onkin. Jos olen tilanteessa, jossa tarvitsen lisää kassavirtaa, voin kahmaista sitä myös OST:n puolelta asiasta harmistumatta. Mutta en tee niin kahdesta syystä. Se ei vielä ole järkevää ja se ei nyt ole tarpeellista.

Miksi en koske osakesäästötiliin?

OST:n alkuaikoina oli paljon erilaisia kirjoituksia ja tuottoesimerkkejä siitä, kumpi tili kannattaa paremmin milläkin aikahorisontilla. Muistan lukeneeni esimerkkejä, että vajaa 15 vuotta OST:llä ilman veroseuraamuksia kasvanutta rahaa on korkeammallakin veroprosentilla enemmän kuin AOT:n tuotto.

Olen itse vertaillut omia tuottojani ja mikäli salkkuni tuottaa entiseen tapaan, voin yhdeksäntenä vuonna, eli 2029 nostaa OST:lta hyvillä mielin osinkoja. Korkoa korolle ilmiö on tuolloin ehtinyt kasvattaa kassavirtaa tilin sisällä siten, että vaikka nostoista maksaa enemmän veroja kuin AOT:n osingoista, saan tililtäni enemmän käteen. Odottelen siis rauhassa ja sijoittelen osinkojani hyvillä mielin.

Odottelen rauhassa myös siksi, etten tällä hetkellä tarvitse OST tuloja mihinkään. Työni ja vapaa-aikani on tällä erää hyvin tasapainossa ja olen erittäin tyytyväinen elintasooni. Olen löytänyt kivan ja inspiroivan tavan yhdistää tienaaminen ja seikkailu Lapin kausitöissä. Tämän vuoden neljä työkuukautta pitää minut leivässä koko vuoden, juuri näin on nyt hyvä.

Jos jotain sattuu, tilanne pitää arvioida uudestaan. Mutta tällä erää ajattelen, että työelämä on niin kivaa ja jännittävää, että haluan tehdä töitä mahdollisimman pitkään, enkä suinkaan halua kokonaan pois työelämästä. Voihan olla, että tilanne on toinen vuonna 2029, katsotaan.

OST sopii nuorelle monella tapaa

Tällä hetkellä ajattelen, että OST on lasten ja nuorten salkku ja AOT on aikuisten salkku. Pitkäjänteisesti lapselle sijoittaessa verottomuus muuttaa osakepoimijan tuoton kulmakerrointa pitkällä tähtäimellä olennaisesti. Varsinkin kun oletan, että lapsille ostetaan arvo-osakkeita.

Lapsilleen sijoittavien vanhenpien lisäksi ajattelen, että sijoittamista aloittelevalle nuorellekin OST olisi parempi ratkaisu. Omaa nuorisoani on ollut helpompi motivoida sijoittamisen alkutaipaleella, kun osingot on saanut verottomana. Nuorelle 25,5% ennakonpidätys vaivalla saaduista tuotoista tuntuu suurelta osuudelta.

Lisäksi yksi erittäin tärkeä ominaisuus on se, että verotuskynnys motivoi pitämään rahat salkussa. Otatko käyttöösi 70€ vai sijoitatko satasen? On eri asia sijoittaa osinkoja, jotka ovat jo tupsahtaneet omalle pankkitilille. Houkutus tuon rahan käyttämiseen johonkin muuhun on korkeampi.

OST:lla osingot pysyvät ”turvassa” ja tulevat helpommin sijoitetuksi uudelleen. Tämä on yksi asia, jota erilaissa taulukoissa liittyen tilien eroavaisuuksiin ei mielestäni riittävästi huomioida. Lopulta sijoittaminen on numeroita vain hyvin pieneltä osin. Loppu on psykologiaa.

Aikuinen sijoittaja ei mielestäni osakesäästötiliä tarvitse, päinvastoin. Mahdollisuus luovutustappioiden verovähennyksiin on mielestäni olennainen osa henkilökohtaisen sijoittamisen tuottomatikkaa. Tappiolla pitää uskaltaa ja rohjeta myydä, tätä kivuliasta prosessia helpottaa mahdollisuus verohuojennuksiin.

Mitä enemmän olen itse uskaltautunut ostamaan muitakin kuin kotimaisia yhtiöitä, sitä huonommin perustellulta OST ainakaan ainoana sijoitustilinä tuntuu. Jotta OST:n korkeampi verotus ei tililtä nostaessa tarkoituksettomasti rankaise, pitää pystyä täysimääräisesti hyödyntämään tilin verovapaat ominaisuudet. Tämä ei ulkomaisten (osinko-)osakkeiden osalta toteudu. Esimerkiksi Ruotsista maksetuista osingoista peritään lähdevero, vaikka osingot tulisivat OST:lle.

Kumpi on firettäjälle parempi, AOT vai OST?

Mielestäni ei kumpikaan. Ei firettäjän(kään) kannata osakepoimia, koska meistä vain aniharvat ovat siinä indeksejä parempia. Jos ihan aikuisten oikeasti haluaa tavoitella taloudellista vapautta, lienee ihan jokaisen tutkimuksen mukaan perusjampan paras valinta sijoittaa matalakuluisiin rahastoihin.

Olenko itse toiminut niin? No en. Olen sijoittanut lähestulkoon pelkästään suoriin osakkeisiin ja olen moneen otteeseen perustellut päätöstäni sillä, että firettäjä tarvitsee kassavirtaa, joka on psykologisesti helpompaa ottaa osinkoina kuin myynteinä rahasto-osuuksista. Tämäkin on totta.

Erityisesti viime vuosina, kun Hesulin pörssi on polkenut pohjamudissa, olen saanut nauttia vakaasta kassavirrasta murehtimatta siitä, mikä salkkuni arvo milloinkin on ja millä kurssilla rahastoja joutuisi myymään. Osingoista muodostuva tulo on taannut taloudellista mielenrauhaa kurjassa markkinatilanteessa ja olen tästä asiasta erittäin tyytyväinen.

Mikään ei ole pelkästään huono valinta

Ajattelen, että hajauttaminen on tässäkin asiassa paras vaihtoehto ja helpointa riskien hallintaa. Ehkä tällä kokemuksella paras firettäjän salkku olisi jaettu muutaman ihan perusrahaston rahastosalkuksi ja jonkinlaiseksi osakesalkuksi, joko AOT:n tai OST:n puolella. Kumpikaan tapa osakkeiden säilyttämiseen ei ole huono valinta ja kummassakin on puolensa.

Jos kurssit ovat huipussa, on mukavaa myydä rahastoja. Jos kaikki matelee pohjamudissa, on turvallisempaa tukeutua osinkoihin. Molempi siis parempi. Se, miltä tililtä ne osingot 15-20 vuoden sijoitushistorian jälkeen tulevat, ei ole olennaista.

On sittenkin olemassa yksi todella huono päätös

Mikä sijoittamisen tavoite sitten lieneekään, yksi asia on varmaa. Sijoittamisen aloittamista ei kannata lykätä sekuntiakaan sen varjolla, ettei koe tietävänsä asioista tarpeeksi osatakseen valita OST:n ja AOT:n välillä. Kummassakin tilissä on hyviä ja huonoja puolia ja ne konkretisoituvat sinulle elämän mittaisella sijoitusmatkalla tavoilla, joita et millään voi tietää etukäteen.

Vaikka olisit kuinka määrätietoinen tai päättäväinen, et voi tietää millaista elämäsi on 10 vuoden kuluttua ja millaisia taloudellisia tarpeita tai realiteetteja arkeasi silloin määrittää. Etenemme elämässämme valistuneisiin arvauksiin tukeutuen ja tehden sitten tilannekohtaisesti parhaamme.

Ainoa oikeastaan satavarmasti huono päätös sijoittamisen suhteen on se ikivanha hokema, että sen jättää aloittamatta.

Aloittamisen lisäksi kannattaa perehtyä, eli lukea, kuunnella ja jutella. Ja kolmanneksi kannattaa välttää sähläämistä ja äkkiliikkeitä. Yksi erittäin harvoin järkevä ratkaisu on omaisuuserien siirtely pankista tai tilistä toiseen. Jokainen siirto maksaa ja syö näin ollen tuottoja.

Sijoittamisen tuottojen kannalta tärkeimmät asiat ovat aivan muita kuin se, millaisen tilin valitsee. Paljon olennaisempaa on pitkäjänteisyys, maltti ja itsetuntemus.

Elämästä ei tiedä etukäteen

Minun taloudellisesti vapaampi elämäni on suurimmalta osin hyvin erilaista kuin se, jollaista sen kuvittelin vielä kokoaikaisesti töissä ollessani olevan. Elämä muuttuu, me muutumme ja on oikeastaan aika kapeakatseista ajatella, että sieltä työelämän pyörteistä pystyisi kovin varmasti arvioimaan, mitä kaikkea haluaa tehdä, nähdä ja kokea sitten kun se on mahdollista. Niinhän minäkin toki luulin ja myös tässä asiassa tunnustan olleeni väärässä.

Kuvittelin fire-elämässäni erakoituvani puuhailemaan mökille, koska se oli sitä, mitä töissä ollessa kaipasin eniten. Nyt käyn kotona käytännössä vain pesemässä pyykkiä ja mietin jo seuraavaa seikkailuani. Rohkeus kasvaa reissu reissun perään ja erilaisia mahdollisuuksia avautuu.

Juuri tällä hetkellä minulle ihan ehdottomasti paras sijoittamisen muoto ovat rahastot. Minulla on ollut tapana merkitä ylös eri salkkujeni arvot kuukausittain. Tänä vuonna hoksasin huhtikuulla, etten ollut alkuvuodesta kiinnittänyt salkkujeni arvoihin mitään huomiota.

On ihan eri asia datailla kotisohvalla osakemarkkinoiden pyörteissä työpäivän jälkeen. Täältä vapaasta elämästä käsin se tuntuu työltä, joka ei sovi hyvin monelta osin hataraan määritelmään passiivisista tuloista. En malta enää käyttää sijoittamiseen aikaa, muut asiat kutsuvat.  

En olisi kuvitellut, että näin tapahtuu, mutta tällä hetkellä elämä vilisee niin paljon uusia asioita, että sijoittamisen puolella rahastot eivät tunnu millään tavalla tylsältä, vaan ainoastaan helpolta ja vaivattomalta ratkaisulta.

**********

Olen 50-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.

ps. tässä #rahapodin jaksossa on myös tosi hyvää pohdintaa tilityyppien väliltä.