Mitä opettaa lapselle rahasta? Uskoakseni jokainen vanhempi miettii asiaa aika-ajoin. Kevään valmistujaiset lähestyvät ja moni lintunen valmistautuu lentämään pesästä. Itsenäistyminen on kutkuttavaa, jännittävää ja hermoja raastavaa aikaa niin nuorille kuin heidän aikuisilleenkin. Koska omat perilliseni ovat jo suhteellisen vahvasti omilla jaloillaan, voin aloittaa norsunluutornista viisastelun: näin minusta olisi parasta evästää jälkikasvu taloudellisesti.

Kirjoitus sisältää mainoslinkkejä. Tunnistat ne *-merkistä.

Tämän kirjoituksen pontimena toimivat arkihavaintomme omasta sosiaalisesta piiristä: ihan tavallisten perheiden ihan tavalliset lapset ovat lähdössä maailmalle. Osalla heistä on jo henkilökohtainen sijoittajan taival hyvällä alulla, toisille oman talouden hallinnan valmiuksia näyttää kertyneen melko niukasti.

Ja mikä hämmentävintä: lasten taloudelliset valmiudet itsenäiseen elämään näyttävät olevan aika vähän sidoksissa siihen, millaisia valmiuksia heidän vanhemmillaan on. Eli tässä tulee news flash:

Myös raha-asioissa, kuten elämässä yleensä, on aika puusilmäistä olettaa, että jälkikasvu ottaa suoraan mallia vanhemmistaan. Niin voi tapahtua. Tai sitten käy jotain päinvastaista, joko hyvässä tai pahassa.

Raha-asioiden must have lista kotoa pois muuttavalle nuorelle

1.     Kokoa vararahasto

Aikuisella, omasta taloudestaan huoltapitävällä tyypillä on toinen pankkitili vararahoille. Tästä ohjeesta ei millään selittelyllä pääse uskottavasti eroon. Ja luottokortti ei ole vararahasto. Se on kallis, pankilta otettu pikavippi, jonka lyhentäminen maksaa ärsyttävän paljon tilanteessa, jossa rahaa on muutenkin vähän.

Kotoa pois muuttavalla nuorella kannattaisi olla kolme pankkitiliä. Normiaikuinen tarvitsee niitä kaksi, nuori myös kolmannen.

Nuoren tarpeelliset tilit:

1. Jemmajemmatili, jossa on katastrofirahasto pahan päivän varalle
2. Jemmatili kesätyörahoille ja valmistujaislahjoille yms.
3. Käyttötili jokapäiväisen arjen pyörittämiseen

Nuori muuttaa yleensä kotoa pois opiskelemaan. Tuolloin tulovirrat ovat hyvin epäsäännöllisiä, eli loma-aikojen työllä pyritään yleensä kattamaan opiskelukuukausienkin menoja. On tarpeetonta ylimielisyyttä ajatella, että rahankäyttö pysyisi hallinnassa siten, että kaikki rahat makaavat vain yhdellä tilillä. Ja on hyväuskoisuutta ajatella, että vanhemmat rientävät hätiin, jos jotain katastrofaalista sattuu. Ja on vielä hölmömpää ajatella, että koska tulot ovat pienet, ei ole varaa säästää katastrofirahastoa.

Mitä pienemmillä tuloilla elää, sitä tärkeämpää on, että rahaa on jemmassa pahimman päivän varalle. Ikäviä asioita sattuu yleensä aina ryppäässä. Niitä voi sattua sekä nuorelle että hänen vanhemmilleen ja siksi jokaisella pitää olla henkilökohtainen vararahasto jemmajemmatilillä, johon ei kosketa toivottavasti koskaan, mutta se on antamassa mielenrauhaa. Sinne tuo raha toivottavasti unohtuu, ennen kuin se ikävimmällä hetkellä on avuksi. Jemmajemmatili ei saa koskaan olla tyhjillään.

Jemmatili taas on säilöntäpaikka epäsäännöllisille tuloille. Välillä sen saldo kasvaa, ennen lomia siellä saattaa enää olla vain roposia jäljellä. Jemmatililtä siirretään etukäteen suunnitellusti varoja käyttötilille. Säännöstellen käytetyt säästöt mahdollistavat opiskeluun keskittymisen ja antavat opiskelupaineiden keskellä mielenrauhaa.

Side note: Myös aikuisilla on tässä korjattavaa

Oikei, myönnetään. Myös aikuisilla on vararahojen suhteen korjattavaa. Siis ihan tosi paljon korjattavaa. Kolmannes suomalaisista elää ja porskuttaa arkeaan ilman minkäänlaisia säästöjä, niin kertoo Danske Bankin tutkimus viime vuodelta. Jotain, jota ei osaa itsekään, ei voi toiselle opettaa. Vararahojen kerryttäminen ei ole tulotasosta kiinni. Danske Bankin tutkimuksen mukaan 40 prosentilla keskituloisista henkilöistä on säästöjä tai sijoituksia alle 1000 euroa.

Tietenkin jokainen saa elää niin kuin haluaa. Mutta kun sama tutkimus kertoo, että yli 30% suomalaisista on huolissaan taloudellisesta tilanteestaan vähintään viikottain, ellei päivittäin, herää kysymys, eikö se keskituloinen voisi aloittaa kuukausisäästämisen passiiviseen indeksirahastoon vaikka 20 eurolla ja näin hiljakseen kasvattaa puskurirahastoaan, varsinkin kun suurin yksittäinen huolenaihe on tutkimuksen mukaan äkilliset talouden kulut?

2.     Käytä rahaa joka on jo olemassa

Hui, mitä palopuheita olemmekaan pitäneet perillisillemme osamaksuista ja pikavipeistä varoitellen. Itse olen linjannut lapsukaisilleni, että vain auton tai asunnon saa ostaa (osittain) velaksi. Kaikki muu pitää olla säästettynä etukäteen. Käyttöelektroniikka, myydään sitä millaisilla houkuttelevilla kytkyillä hyvänsä, ei ehdottomastikaan kuulu asioihin, jotka voi ostaa osamaksulla.

Ja suorastaan pelsepuupin keksinnöiksi ja varmaksi tieksi kadotukseen olemme linjanneet turvautumisen pikavippeihin. Olemme vannottaneet, varmistaneet, selittäneet ja perustelleet tätä aina kun edes jonkinlainen aasinsilta missään keskustelussa on tähän mahdollistunut.

Viime vuoden tilastojen mukaan maksuhäiriöisiä kuluttajia oli suomessa yli 360 000. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 900 alle 20-vuotiasta oli saanut ensimmäisen maksuhäiriömerkintänsä. Luottojen, lainojen ja osamaksujen käyttämättömyys ei tietenkään takaa 100% sitä, ettei maksuhäiriömerkintöjä synny, asia ei ole niin yksioikoinen. Vaikka siis yksi asia ei välttämättä johda toiseen, ei silti pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Se vain nyt on niin, että jos jotain tässä elämässä haluaa, niin sen eteen pitää ensin tehdä töitä tai jonkinlaisia valintoja ja hankinnat tehdään sitten, kun ne on kyvykäs itse, omista rahoistaan maksamaan.

Side note nro 2: Aikuisilla on tässäkin asiassa korjattavaa

Joo, myönnetään. Tuudittautuminen siihen, että voi hemmotella itseään jollain uudella ja kivalla, jonka pieni kuukausittainen osamaksuerä tuntuu harmittomalta kuluerältä, ei suinkaan ole mikään nuorille varattu helmasynti. Jaksan ihmetellä sitä, kuinka minun mielestäni fiksut ihmiset turvautuvat tähän perusteluun. Miten nuorista voi kasvattaa aikuisia fiksumpia? En tiedä. Ei hajuakaan.

3.     Opeta arjen taloudellisuutta

Suurimmatkaan säästöt tai paraskaan vararahasto ei auta, jos arjen yksinkertaiset talousvalinnat ja -taidot eivät ole hallussa. Omat lapseni jaksavat muistella, että esikouluikäisistä asti heille on opetettu kauppareissuilla, että ruokaostoksilla tulee valinnat tehdä kilohintoja tutkaillen.

Jos ei osaa tehdä mitään itse, kaikki tulee kalliiksi.

Lapsi ei voi säästää ruokamenoissa, jos hän ei osaa itse tehdä ruokaa. Eli jos kotona on tottunut marssimaan valmiiseen pöytään, on wolttauskynnys huomattavan matala. Jos ei osaa pestä pyykkiä asianmukaisissa lämpötiloissa, tarvitsee uusia vaatteita aika usein. Jos koti- tai matkavakuutus on jäänyt ottamatta, voi luvassa olla ikäviä yllätyksiä.

On harmillista ja harhaanjohtavaa, että ajatus lasten taloudellisesta tukemisesta mustavalkoistuu siihen, paljonko lasten sijoitustileille on ollut mahdollisuus siirtää rahaa. Osalla vanhemmista on siihen mahdollisuus, osalla ei. Sen sijaan kaikilla meillä on mahdollisuus tehdä lasten kanssa ruokaa, osallistaa heidät kodinhoitoon ja avata heille pikkuhiljaa aikuisen elämän taloudellisia velvollisuuksia. Tuo toiminta ei kysy varallisuus- tai tulotasoa.

Kädentaitojen lisäksi on syytä opastaa virallisemmissa asioissa. Nuori säästyy mahdollisesti erittäin suurilta ikävyyksiltä, kun vakuutusturva on kunnossa. Lupaan ja vannon, että kukaan kotoa pois muuttava ei ilman painostusta hoida vakuutuksiaan kuntoon.

Vakuuttamiseen käytetty raha on nuoren mielestä täyttä tuhlausta johonkin ilottomaan ja byrokraattiseen. Kun kodin rahapaletista myös vakuutuslaskuineen on puhuttu jo etukäteen, tämäkin asia voi hoitua helpommin. *POP vakuutuksen kautta saat nuoren kanssa helposti ja kansantajuisesti hoidettua hänelle sopivan taloudellisen turvan.

4.     Houkuttele sijoittamaan

Puolisoni teki äskettäin tuskallisen laskelman. Vaikka laskelma tehtiin kaikki luvut alaspäin pyöristäen, oli tulos silti riittävän ikävä: jos hän olisi laittanut kaikki aikanaan erilaisiin tupakkatuotteisiin käyttämänsä rahat sijoituksiin, olisi hänellä nyt kätösissään noin 80 000 euroa. Jälkiviisastelu on mahtavaa, eikä se välttämättä lisää omaa mielenterveyttä. Eikä kukaan teini-ikäinen innostu sijoittamisesta siksi, että hänellä olisi mahdollisesti lisää varallisuutta keski-iässä. Viisikymppisen elämähän on ollut ohi jo noin 20 vuotta.

Jos nuori ei asiaan ottaannu, siihen on hankala motivoida. Tiedän tämän omasta kokemuksestani. Jospa vanhemmuus olisikin niin yksinkertaista, että kertoo hyvän toimintatavan ja näyttää mitä kaikkea hedelmällistä siitä seuraa. Sitten nuori kiittäisi kauniisti ja toimisi hyvien neuvojen mukaan. Niin helppoa ei kasvattaminen, erityisesti lasten kasvattaminen tietenkään ole.

Edes oma esimerkkini ei ole saanut lapsiani kaikilta osin innostumaan sijoittamisesta. Jatkan joka tapauksessa käännytystyötä varovaisesti asetelluin ja harkitusti ajoitetuin painostustuokioin. Onneksi nuori polvi on tässä asiassa meitä fiksumpia ja tutkitusti yhä useampi nuori sijoittaa. Säännöllinen kuukausisäästäminen passiivisiin indeksirahastoihin alkaa olla aika arkipäiväistä. Jaksan ihmetellä ja iloita tästä. Omista nuoruuden ja aikuisuudenkin päivistä on edetty valovuosia.

Nuori voi siis saada kipinän sijoittamiseen kotoa tai kavereilta. Joka tapauksessa se tulee joltain, joka jo sijoittaa, on kyseessä sitten IRL-tuttu tai vaikka somen esikuva. Sellainen aikuinen ei voi rohkaista sijoittamaan, joka ei itse sijoita. Jos siis asia on vielä omaltakin kohdalta hoitamatta, voisi yhteinen aloitus toimia hyvin.

Miten omat lapsemme pärjäävät taloudellisesti?

Omat lapsemme eivät todellakaan ole mitään henkilökohtaisen taloudenpidon mallioppilaita. Heidän aikuistumisen matkaansa on mahtunut kaikenlaisia kupruja, joista osa liittyy myös raha-asioihin. Uskoakseni jokainen heistä on mokaillut isommin ja pienemmin, tavalla tai toisella. He ovat erilaisia persoonia ja enemmän kuin kotoa saatu rahakasvatus, toteutuvat heidän talousasioissaan yksilökohtaiset luonne- ja temperamenttierot.

Ehkä ainut yhteinen asia, joka tuntuu heihin kotoa tarttuneen, on ajatus kohtuudesta ja maltillisuudesta. Nk. ”ökyilyhaaveita” ei tunnu olevan kenelläkään. Rahaa käytetään omien preferenssien mukaan: kulinaristit tekevät ravintolareissuja, eläinrakkaat ostavat jälleen uuden lemmikin, palavasti harrastavat uusia välineitä ja se sosiaalisin järjestää juhlat. Jokunen heistä sijoittaa, toiset eivät. ASP-tili alkaa varmaan olla kaikilla.

En ikinä sijoittaisi lapselleni euroakaan

Kuuntelin hiljattain Rahapodin jakson, jossa Nordnetin talousasiantuntija Jasmin Hamid kertoi 4- ja 6-vuotiaiden lasten äidin itsevarmuudella, miten hän uskoo lasten omiin nimiin sijoittamisen olevan hyvä vaihtoehto. Vihkimällä lapsensa jo varhain sijoitusten maailmaan, hän uskoo jälkikasvunsa osaavan hoitaa täysi-ikäistyttyään sijoituksiaan vastuullisesti.

En voisi olla enempää eri mieltä, vaikka meillä fiksut ja ihanat lapset onkin. Vaaditaan vain muutama hetken mielijohde, riita vanhempien kanssa, kavereiden saama mahtava idea tai onneton rakkaus. Lapsi täysi-ikäistyy keskellä mahdollisesti vielä erittäin myrskyisää murrosikää. Vain sellainen aikuinen, jolta puuttuu täydellisesti kokemus tuosta elämänvaiheesta, voi kuvitella omaavansa nuoreensa joka hetki edes millään tasolla riittävät vaikutusmahdollisuudet.

Muista: sijoittaessasi sinun täytyy olla valmis menettämään sijoittamasi pääoma. Se on ihan erityisen totta, kun sijoitat lastesi nimiin.

Heräsin sijoittamaan vasta kun lapseni olivat jo alakoulun viimeisillä luokilla ja yläkoulussa. En ole siis tehnyt tietoista valintaa olla sijoittamatta heille. En tiennyt tai osannut tuolloin asiasta mitään. Jos aikanaan saan lapsenlapsia, on tietoinen ratkaisuni selvä: ei euroakaan. Voin mahdollistaa, lahjoittaa, tukea tai elättää eri tilanteissa, jos tarvis on. Mutta haluan itse valita, milloin näen että lisäraha vie elämää oikeaan suuntaan.

Vaikka haluan rahojen suhteen pitää ohjakset omissa käsissäni, tulen olemaan oman perheeni mahdollisten jälkipolvien suhteen ehdottoman avoin raha-asioistani. Kun pääasiallinen kasvastus- ja riitelyvastuu on vanhemmilla, voin rauhassa tutustuttaa esikoululaisen pörssikursseihin ja laittaa pikkukoululaisen näpyttelemään isoäidin kuukausibudjetin. Synttärirahaa saa, kunhan sen käytöstä esittää luotettavan suunnitelman. Tämä mummo ei tuoksu pullalle.

Hyvä raha-aikuisia kaivataan

Rakas aikuistuva nuori tai nuori aikuinen: jos arjessasi ei ole hyviä raha-aikuisia, olisipa ihanaa, jos löytäisit sellaisen. Ehkä kummista, kaverin äidistä tai vanhemmista sisaruksista, jos kotoa rahamallia ei saa. Ihan kohta on valmistumisten aika. Rahatukkojen sijaan olisi ihanaa, jos nuorille annettaisiin onnistumisen siemeniä: yhdessä ostetut ensimmäiset rahastot, avattu AOT tai OST tai vaikka budjetoinnin yhteistä harjoittelua. Tai vaikka jotain hyvää luettavaa.

Vaikka en näe järkeväksi lapsukaiselle sijoittamista, kannatan ehdottomasti sitä, että nuorelle avataan hänen kanssaan yhdessä arvo-osuustili. *Nordnetillä on menossa 20-vuotiskampanja, jossa jokainen uusi asiakas saa tililleen 20 euron arvosta rahasto-osuuksia.

Nyt on siis ihan superhyvä aika aloittaa. Kampanja on voimassa 11.5.2025 asti. Tilille ei tarvitse siirtää omaa rahaa euroakaan. Voi vain jäädä seuraamaan, miten sinne automaattisesti kesäkuun alussa kirjautuvat rahasto-osuudet alkavat kehittyä. Tämä, jos mikä, on nobrainer. Minä etenisin yhdessä nuoren kanssa. Hän laittaa kympin, minä kaksi. Sitoutuneisuus kasvaa, kun liossa on ihan oikeasti omaa rahaa.

Sijoittamiseen osake- ja pääomamarkkinoilla liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan. Historiallinen tuotto ja kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Tutustu rahastoesitteeseen ja avaintietoasiakirjaan ennen tarjouksen hyödyntämistä.

Arvaa miten saat kaksi kärpästä samalla iskulla? Kun raivaat kotia valmistujaisia varten tai pakkailet nuoren muuttokuormaa, sattunee silmiisi vähintään kohtuullinen määrä ylimääräistä tai tällä hetkellä tarpeetonta tavaraa. Laita se myyntiin *Tavara rahaksi– verkkopalveluun ja laita nuorelle pesämunaksi sijoituksiin saadut rahat. Ihan kymppi-idea, eikö? Jos sinula ei löydy myytävää, saat kalustettua lapsukaisesi asunnon tätä kautta edullisesti.

Valmistujaislahjaksi minulla on muutama kirjasuositus. Julia Thurenin *Kaikki rahasta ja *Kaikki kuluttamisesta ovat mutkatonta, pönöttämätöntä ja hyväntuulista rahavalistusta ihan kaikille. Mimmit sijoittaa- yhteisön *Sijoitusopas jota ymmärrät on myös mahtava ovenavaus korkoa korolle- maailmaan.

Uskoakseni kaikki kirjasuositukseni löytyvät myös *Finlandiakirjan sivuilta, joka on käsittämättömän kätevästi toimiva edullinen antikvariaatti netissä. Tilasin sieltä luettavaa viimeksi tänään.

**********

Olen 50-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.

ps. viimeksi viisastelin nuorten aikuisten raha-asioista antamalla perintöneuvoja.

ps. 2: Nordean ja Nordnetin palveluita vertailin oman esimerkkini kautta