Paljonko tienasin tammikuussa ja paljonko kulutin rahaa? Tänä vuonna kirjoitan omista raha-asioistani kerran kuukaudessa. Haluan kertoa pienituloisesta, mutta yltäkylläisestä elämästä ja samalla kirjoittamalla tutkailen, miten oma raha-arkeni kehittyy ja etenee.
Pysynkö budjeteissa ja mitä muuttujia matkan varrella ilmenee? Kirjoitusten alkumetrit laadin alkukuusta budjettia laatiessani. Kootut selitykset sepustan kokoon kuun lopussa ja sitten painan julkaise-nappia. Lisäksi seuraan kuukausittain, miten kokeiluni jemmata vuoden 2026 käyttövaroja passiivisiin indeksirahastoihin etenee. Saanko sijoittamalla lisätuloja vai joudunko kiristämään vyötä, kun säästöistä ei riitäkään enää elämiseen?
Käytettävissä olevat tulot tammikuu
Budjetoidessani käytän tuloinani aina edellisessä kuussa maksettua palkkaa. Teen töitä, jossa kuukausiansiot vaihtelevat. Siksi haluan budjettia tehdessäni tarkasti tietää, paljonko minulla on suurimmasta tuloerästäni käytössä. Tällä logiikalla minulla on tammikuussa käytettävissä hyvin vähäinen palkkapussi, sillä 31.12. on maksettu ainoastaan kahden viikon palkka joulukuun alun tunneista.
Palkan lisäksi saan osinkoja, bonuksia, satunnaisia blogituloja ja juomarahojakin säännöllisen epäsäännöllisesti. Nämä summat ovat pieniä ja ne budjetoin arvioina. Osan summista toki tiedän tarkastikin, osa voi kuukauden kuluessa muuttua.
tammikuun 2025 tuloarvio | |
palkka | 792,53 € |
muut tulot | 15,75 € |
Tulot yhteensä | 808,28 € |

Yhteinen luottokortti best
Vaikka olen budjetoidessa tarkka, kammoksun sitä, että millään tavalla budjetoisin, siis toisin sanoen etukäteen rajoittaisin sitä, kuinka paljon haluan kuukaudessa käyttää rahaa ruokaan. Syömme kategorisesti vaatimattomasti: suosimme peruselintarvikkeita, teemme monta asiaa itse alusta alkaen, omavaraistelemme ja olemme suunnitelmallisia. Nämä perusperiaatteet riittävät meille hyvin.
Käytämme ruokaostoksiin yhteistä luottokorttia, jolla ostetaan myös kodin yhteiseksi sovitut hankinnat. Edellisen kuukauden luottokorttilasku, joka maksetaan aina 100% kerralla pois, on seuraavan kuun ruokabudjetti.
Minä maksan vuokramme täällä Lapissa kokonaan, puolisoni maksaa polttoaineet ja muut auton akuutit kulut. Olemme yhdessä laskeneet, että huollot, vakuutukset, verot, renkaat, katsastukset ja muut säännölliset auton kulut ovat noin 140 euroa kuukaudessa, joista maksan yhdessäolokuukausiltamme puolet.
Vuokra peritään meiltä aina palkasta. Koska olen saanut vasta puolen kuun palkan, myös vuokrasta on peritty vasta kahden viikon kulut. Siksi koko budjettini on tammikuulle sekä tulojen että myös menojen osalta pikkuruinen.
Tammikuun kulubudjetti
Asuminen | 143,09 € |
Ruoka | 89,09 € |
Auto | 70,00 € |
Koti | 24,00 € |
Hyvinvointi | 59,04 € |
Puhelin | 27,00 € |
Vaatteet | 5,00 € |
Vapaa-aika | 50,00 € |
Suoratoistot | 18,25 € |
Pankki | 8,50 € |
Kulutus yht | 493,95 € |
Tammikuun ruokakulut ovat pienet, sillä ravintolahävikkiä saa syödä ilmaiseksi. Korostan, että kyse ei ole ateriaedusta, vaan siitä, että kun buffetti korjataan lounaan tai illallisen jälkeen pois, saa roskiin menevää ruokaa syödä maksutta. Joku ei halua kaikkien sorkkimaan ruokaan koskea, me emme niuristele vaan syömme hyvällä ruokahalulla kaikkea mitä jäljellä on.
Kodin kuluissa on Lapin kausityöasuntoomme ostetut uudet tyynyt, hyvinvointi-sarakkeeseen on budjetoitu näöntarkastus, luontaistuotteita ja jo ruokakauppaostosten yhteydessä hankittuja kosteusrasvoja. Vapaa-ajan 50 euroa ovat suunnitelma ravintolakäynnistä ystävän kanssa ja lahjapaketin lähetys syntymäpäiväsankarille, sen sisältö on jo kudottu etukäteen.
Vaatekuluissa on ulkotöitämme varten hankitut hanskat, oli kivempi ostaa ihan omat ja itselle sopivat kuin etsiä varusvarastosta päällepantavaa. Sieltä löytyi toki työtakki ja apua kerrospukeutumiseen.

Pienet tulot ja superpienet menot
Onhan se nyt aika vaatimatonta, että kuukauden nettotulot jäävät alle tonniin. Tuo asia ei haittaa, sillä rahaa näyttäisi kuluvan minimaalisesti. Vaikka yhtäkään kulutuspäätöstä ei pidä tehdä sen vuoksi, että kuukauden kulusarakkeen saisi pyöristeltyä johonkin tiettyyn numeroon, niin kieltämättä kuumottaisi niitata eetteriin kuukausi, jolloin mukava elämä mahtuisi alle 500 euroon.
Alle viidensadan euron kuukausibudjettiini on siis tosiaan varattu rahaa myös ravintolakäyntiin, lahjaan ystävälle ja itsehoitoon monella tapaa, joten mistään ”leikkaan kaikki kulut nyt minimiin”- budjetista ei ole kyse, vaan ihan vastuullisen elämän rahankäytöstä, jossa kaikkea on sopivasti.
Jemmaan ja jemmajemmaan
Mielestäni noin 10% budjetista pitää jättää ”löysiä”, sillä koskaan ei tiedä, mitä menoja kesken hyvinkään suunniteltua kuukautta ilmenee. Minun joustonvarani tammikuulle on reilut 60€. Sen verran jätän siis alkukuusta budjetoimatta. Jos ja kun yllättäviä menoja tulee, tuon verran rahaa on käytettävissä ilman mitään erikoisjärjestelyitä.
Vapausrahastossani, eli vapaakuukausia varten säästössä, on vuoden alussa 387 euroa. Tuolla summalla ei vielä pitkälle pötkitä, mutta asia ei tässä vaiheessa huoleta minua: näin raha-arkeni etenee. Koska olen talvikuukaudet töissä, on juuri tässä vaiheessa vuoden kiertoa kaikki vararahat kulutettu loppuun ja on aika alkaa kerätä uusia.
Jemmarahastoni karttuu uskoakseni kesäkuulle asti ja kuluu sitten hiljalleen loppuun seuraavaan vuodenvaihteeseen mennessä. Jemmatilille, eli jäljempänä tänä vuonna käytettäväksi, näyttäisi tästä kuusta jäävän 200€. Satasen laitan pitkän tähtäimen sijoituksiin indeksirahastoihin.

Mistä erityisesti nautin tammikuussa?
Tiedän, että minulla on tammikuussa aika vähän töitä. Mietin, miten haluaisin vapaa-aikaan käyttää.
Milloin tai mitä tehdessäni olen ihan erityisen onnellinen?
Vastaus tuohon kysymykseen vaihtelee vuodenajan mukaan. Syksyisin olen ehdottomasti onnellisin metsässä, kesäsäällä kutsuvat erilaiset seikkailut ja keväällä puutarhatyöt ja ulkona auringosta nauttiminen. Mutta mikään ei ole ihanampaa, kuin saada talven pimeimpinä ja kylmimpinä aikoina kotoilla sydämensä kyllyydestä. Mieluisinta tekemistä minulle ovat neulominen, podcastien ja äänikirjojen kuuntelu, leipominen ja pitkät ja hitaat kävelylenkit.
Loputtomiin kotoilu ei tietenkään inspaa, eli kaikkeen kyllästyy aikanaan. Mutta kuukauden verran kulutan antaumuksella puikot kädessä samaa sohvan nurkkaa ja kuuntelen kulttuuria, tietokirjoja, ajankohtaisohjelmia ja selfhelppiä. Ah, ihanaa.
Pysyinkö budjetissa?
Tämän postauksen alkupuoli on kirjoitettu joulukuun lopulla. Nyt on aika arvioida, miten onnistuin pysymään budjetissa. Paljonko rahaa lopulta kului, paljonko sitä on nyt jemmatilillä käytettäväksi tämän vuoden vapaakuukausina ja mikä on toimintatonnieni tilanne rahastoissa, joista kirjoitin alkuvuodesta.
Tammikuuhun mahtui myös rahavitutusta. Työasiani heittelivät kuukauden aikana laidasta toiseen, eli työrintamalla tuli harmittavia pettymyksiä ja mielipahaakin, mutta myös isoja positivisia yllätyksiä ja uusia alkuja. Ketutuksen keskellä minua auttoivat kaksi asiaa:
1. Budjetointi: tiesin, että rahat riittävät oivallisesti koko tammikuun ja sitä jää ilman suuria yllätyksiä säästöönkin kivasti. Budjetointi antoi minulle juuri sitä, mihin se on paras väline: taloudellista mielenrauhaa. Lisäksi pystyin jo laskemaan, että tehdyt työtuntini tulevat hyvin kattamaan helmikuun kuluni, eli saatoin jatkaa talven viettoa hyvällä mielellä.
2. Keskittyminen hyvään: onneksi olin ehtinyt hieman vatuloida sitä, mikä näin sydäntalvena olisi itselle mieluisinta ja eniten onnea tuottavaa. Kun mielipahaa tai harmitusta ilmeni muilla rintamilla, sitä pystyi hoitamaan jo itse, etukäteen valituilla lääkkeillä. Oli helpohkoa todeta, että voin sysätä ketutuksen syrjään, sillä raha-asiani ovat kunnossa ja nyt on sitten hyvä rauha keskittyä kunnolla kotoiluun.

Tammikuun toteuma
Lopulta tienasin tammikuussa joitakin kymppejä enemmän, kuin etukäteen arvioin. Menoja taas oli hitusen vähemmän kuin luulin. Rahavirtojen osalta kuukausi oli siis suunniteltu. Säästöprosentti on näin pieniin tuloihin nähden aika rehvakas, kuten alta näkyy.
tammikuu | toteutunut | suunnitelma |
tulot | 857,93 € | 808,28 € |
menot | 470,18 € | 493,95 € |
joustovara | 64,33 € | |
sijoituksiin | 50,00 € | 50,00 € |
vapausrahastoon | 337,75 € | 200,00 € |
säästö % | 45,20 % | 38,89 % |
vapausrahastossa kuun lopussa | 725,36 € |
Vapausrahasto tarkoittaa taulukossani loppuvuoden vararahastoa: kun kausityöt päättyvät hieman vapun jälkeen, pitäisi jemmatilillä olla tarpeeksi rahaa koko loppuvuodeksi. Tilille kertyy myös osinkotuloja, joista pääosa tulee maalis-toukokuun aikana ja noin kolmannes syksyllä.
Mikään ei mennyt kuten suunnittelin
Tammikuun piti siis olla kotoilukuukausi, kun töitä olisi vähän. Katin kontit, tein uskoakseni enemmän töitä kuin moneen vuoteen. Jollain lailla asia vain lipsahti siihen, että otin vastaan näin jälkikäteen ajatellen ehkä vähän liikaakin töitä. Toisaalta puoliso poti pitkää flunssaa, emmekä oikein päässeet lähtemään mihinkään. Pakkaset paukkuivat kolmessa kympissä, joten sääkään ei houkutellut ulos. Olisihan sitä voinut kotoillakin, kuten suunnittelin, mutta kun pyydettiin töihin, en raaskinut kieltäytyäkään.
Palkkoja näistä tammikuun töistä maksetaan suurimmalta osin vasta helmikuun lopussa, joten ne lihottavat maaliskuun tulosaraketta. Minulla on nyt tuloja kolmelta työnantajalta, joilla on kaikilla hieman eri käytännöt palkanmaksussa. Joka tapauksessa tilapäisen tuntityöläisen palkat tulevat aina pitkällä viiveellä.
Uudet työt ovat olleet mukavia tai jopa erittäin mukavia. On ollut tosi kiva palata jälleen hoitajaksi ja olen päässyt osaksi mukavaa työyhteisöä. Sen vastapainoksi on ihanaa siivoilla kuulokkeet korvilla autiota yläkoulua ihan itsekseen. Ylenpalttisen työnteon lisäksi tammikuuhun mahtui kaksi isoa asiaa.

Tubea ja uusia suunnitelmia
Tein tammikuun alussa tubevideon kausityökuulumisistamme Lapissa. Olen tehnyt pienen piirin videoita satunnaisesti kesästä lähtien ilman sen kummempaa kunnianhimoa. Kausityö on yllättävän kuumottava asia ja Lappivideoni keräsikin viikossa tubessa yli 10k katsontakertaa. Sekä hämmästyin että kauhistuin. Ja sitten jatkoin tubettamista viikon videotahtia.
Minusta ei tule säännöllistä tubettajaa, eli uskon sisältökirjastoni olevan tammikuun jälkeen taas hetken tyhjillään, mutta tämä oli hauska ja intensiivinen jakso sillä rintamalla. Toinen iso, tai oikeastaan megaiso asia oli loppuvuoden suunnitelmien täsmentyminen. Kuten sanottua, tein paljon töitä. Ja laskeskelin myös säästöjeni ja tulovirtojeni mahdollistamia asioita: kuinka pitkälle pystyisin pötkimään jo säästetyllä ja kohta tienatulla rahalla?
Olen aiemmin jo maininnut, että lähden syksyllä ulkomaille. Nyt se on varmaa: lähden elokuussa Rotterdamiin Merimieskirkon vuosivapaaehtoiseksi. Asia on ollut suunnitelmissani pitkään ja olen tästä haaveestani myös kirjoittanut blogiinkin useamman kerran. Olin ajatellut olevani vajaan puolen vuoden jakson, mutta asiaa nyt harkittuani ja talousasioitani arvioituani päätin, että haen Rotterdamiin koko kaudeksi, elokuusta seuraavaan kesäkuuhun.
En vielä oikein voi uskoa sitä, että minulla on mahdollisuus viettää melkein vuosi Hollannissa. Ihan uskomatonta. Mutta tätä se teettää: säästäminen ja sijoittaminen.
Mitä kuuluu toimintatonneille?
Kirjoitin viime viikolla uudesta kokeilustani vararahojen säilytystä varten ja lupasin raportoida tilanteen etenemisestä säännöllisesti. Toimintatonnit-salkkuni sisältää siis (alku)vuoden 2026 elämiseen tarkoitetut rahat. Tällä erää tilanne on tämä:

Helmikuussa kaikki kasvaa
Koko vuoden kulubudjettini on yhteensä 12 500 €. Tammikuun osalta pysyin hyvin raameissa, tavoitteeni on kuluttaa joka kuukausi enemmän tai vähemmän alle 1000 euroa. Vaatimattoman arjen päälle saa kertyä matkakuluja, jotka lopulta tulevat nostamaan vuosikulutuksen uskoakseni lähemmäs 13 000 euroa, joka toki on pieni vuosibudjetti sekin.
Uskon, että tammikuu oli kulujen suhteen alkaneen vuoteni pienin, tätä vähemmän ei yhtenäkään tulevana kuukautena kulu rahaa. Tulot sen sijaan tulevat vaihtelemaan: vuoden aikana tienaan joko moninkertaisesti tammikuun käyttörahojen verran kuukaudessa tai sitten vain joitakin kymmeniä euroja. Budjettiexceleihin palaan jälleen maaliskuun alussa, kun helmikuu on taputeltu.
**********
Olen 50-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.
Jään mielenkiinnolla seuraamaan mahdollista seikkailuasi Rotterdamissa! 🙂 Onko sinulla aiempaa kokemusta Merimieskirkosta esim. majoittumisesta siellä tms?
Moi! Olen ollut noin tuhat vuotta sitten Merimieskirkon rippikoululeirillä, josta kiinnostukseni organisaatiota kohtaan aikanaan alkoi. Mutta en siis ole koskaan käynyt yhdessäkään toimipisteessä tms. Tämä on siis ihan kokonaan uusi juttu minulle.