On vuoden 2024 tilinpäätöksen aika. Listailen tänään eri lähteistä saamani tulot ja erittelen mihin minulta kului tänä vuonna rahaa. Pysyinkö alkuvuodesta laatimani budjetin raameissa, entä toteutuiko tavoitteeni: passiivisten tulojen osuuden kasvattaminen kulutuksestani?
Mitä tienasin?
Tulojen näkökulmasta vuoteni oli yllättävän hyvä. Ainoa pettymys olivat vuokratulot, mutta toisaalta niiden vähäisyys on paitsi oma valinta, myös osoitus laiskuruudesta tällä saralla, joten pulinat pois.
Toteutuneet nettotulot vuonna 2024
| Tulolaji | toteutunut | arvio |
| Ansiotyö | 14 091,68€ | 13 000€ |
| AOT-osingot | 5 078,68€ | 4 400€ |
| Vuokratulo | 122,35€ | 1 100€ |
| Muut tulot | 2 741,22€ | 1 000€ |
| Blogi | 111,83€ | 150€ |
| Nettotulot yhteensä / v | 22 145,76€ | 19 650€ |
| Keskiarvoiset nettotulot /kk | 1 845,48€ |
Ansiotulot tarkoittavat osaltani puolen vuoden palkkatuloja: työskentelin 3 kuukautta Lapissa hotellisiivoajana ja keväällä sekä kesällä kolme kuukautta kaupassa hyllyttäjänä. Loput vuodesta olen reissannut ja kotoillut.
Koska teen vain vähän töitä, hyötysuhteeni on optimaalinen: ennakonpidätysprosenttini on lähellä nollaa. Toki nettotuloissa on mukana myös lomakorvaukset, mutta silti tulojen suhde työn stressittömyyteen on mielestäni puhutteleva: työssäolokuukausilta nettokeskiansioni on yli 2300 euroa.
Joulukuulla tehtyjä osa-aikatöitä matkailun parissa en laske vuoden 2024 tulobudjettiin, sillä palkat maksetaan henkilöstövuokrauksessa viiveellä. Saan joulukuun töistä palkan vasta tammikuun puolessa välissä, joten osa vuoden 2024 töistä valuu vuoden 2025 ansioiksi.
Muissa tuloissa suurin yksittäinen pompsi on veronpalautukset. Saan vuosittain runsaat veronpalautukset, sillä maksan yksityistä eläkevakuutusta, joka on verovähennyskelpoinen pääomatuloista. Lisäksi voin vähentää omassa verotuksessani kaikki metsäpalstani hoitamisen kulut.
Koska metsästäni ei ole myyntituloja, katsotaan metsätilani hoito joka vuosi tappiolliseksi toiminnaksi, sillä kuluja kertyy nuoren metsän hoidosta joka vuosi. Pääomatuloista palautuu jo maksettuja veroja myös luovutustappioiden vuoksi, sillä luovuin yhdestä minulle suuremmasta osake-erästä lähes 50% tappiolla. Käytännössä veronpalautukset ovatkin osaltani takautuvasti maksettavia pääomatuloja.
Paljonko hahmottelin kuluttavani 2024?
Vuoden 2024 menoja varten hahmottelin tarvitsevani reilut 13 000 euroa. Osin laskelmani perustuu siihen, mitä vuonna 2023 kulutin ja osin laskeskelen vuosibudjettiin mukaan tulevan vuoden suunnitelmieni arvioituja kuluja. Tavoitteeni ei ole säästää, pihistellä tai kituuttaa, vaikka budjettini pieni onkin. Elän minulle mieluista, laadukasta elämää, joissa luksus muodostuu vapaudesta, kiireettömyydestä ja maksuttomista nautinnoista.
Vuoden 2024 kulubudjetti
| Budjetti 2024 | Tot. 2023 | |
| Arkikulutus | 11 130€ | 11 508,85€ |
| Reissaaminen | 2 000€ | 2 205,45€ |
| Rakennusprojektit | 0 | 393,73€ |
| Kulut vuodessa yht | 13 130€ | 14 108,01€ |
| Kulutus / kk | 1094,14€ | 1 175,67€ |
Paljonko kulutin vuonna 2024?
Suurin säästö syntyi asumisesta, sillä sain paitsi vaihdettua asuntomme pienempään, mutta myös vuokrattua sen pois. Suunniteltua enemmän rahaa kului vapaaseen elämään, eli matkusteluun ja ”liikkuminen”- kategoriaan, jossa on bensoja, bussi- ja junalippuja muun muassa työreissuista Lappiin. Maksan myös puolisolleni auton kiinteitä kuluja yhteisesti sovitun laskelman mukaan 70 €/kk.
Kuluni asettuivat jopa huvittavan tarkasti laatimaani budjettiin. Koko vuoden kuluni mahtuvat 13 000 euroon ja kuukausikuluiksi muutettuna se on 1082,75€.
Loppuvuodesta olin budjetoinnin suhteen aika löysäkätinenkin, sillä huomasin vuoteni jäävän tulojen suhteen suunniteltua suuremmaksi, mutta myös menojen suhteen suunniteltua pienemmäksi. Tuhlariksi minua ei kuitenkaan kai kannata tituleerata. Kuluni pienenivät viime vuodesta hitusen vajaat 8 %
Näin kulutin vuonna 2024
| kuluerä | €/kk | €/vuosi |
| Asuminen | 307,11 € | 3 685,32 € |
| Matkailu | 176,81 € | 2 121,72 € |
| Ruoka | 133,33 € | 1 599,96 € |
| Liikkuminen | 104,36 € | 1 252,32 € |
| Vapaa-aika | 66,66 € | 799,92 € |
| Koti | 56,78 € | 681,36 € |
| Hyvinvointi | 48,34 € | 580,08 € |
| ICT | 39,45 € | 473,40 € |
| Vaatteet | 33,60 € | 403,20 € |
| Puhelin | 28,62 € | 343,44 € |
| Vakuutukset | 20,04 € | 240,48 € |
| Hyväntekeväisyys | 16,67 € | 200,00 € |
| Suoratoistot | 14,93 € | 179,16 € |
| Sähkö | 12,76 € | 153,12 € |
| Harrastukset | 12,29 € | 147,48 € |
| Ulkonäkö | 8,50 € | 102,00 € |
| Viranomaisasiat | 2,50 € | 30,00 € |
| yhteensä | 1 082,75 € | 12 993,00 € |
Paljonko sain säästöön?
Kaikkea tulojen ja yllä listatun kulutuksen erotusta en saanut käteisenä säästöön tai sijoituksiin, sillä rahaa kului alkuvuodesta myös lainojen lyhennyksiin ja korkoihin. On selvää, että ihan aikuisten oikeasti tilille jääneet rahat ovat säästöä. Yleensä säästöprosenttiin lasketaan myös lainan pääoman lyhennykset, joilla määritellään omaisuutta siirtyvän omiin nimiin. Säästöön on siis jäänyt kaikki, mitä ei ole mennyt elämiseen, reissaamiseen tai korkoihin ja pankin kuluihin.
| Vuositulot | 22 145,76 € |
| Kulutus | -12 993,00 € |
| Lainojen korot ja kulut | -1 104,89 € |
| Kulut yhteensä | -14 097,89 € |
| Säästetty | 8 047,87 € |
| Säästöprosentti | 36,34 % |
Matalapalkkaiseksi kausityöläiseksi säästöprosenttini on hätkähdyttävän hyvä, varsinkin kun en säästöjä tälle vuodelle tavoitellut lainkaan. Toki säästämistä ”helpotti” se, että alkuvuodesta lyhensin vielä lainojani, jolloin oma varallisuus karttuu automaattisesti.
Alla on listattuna edellisten vuosieni säästöprosentit. Vuosina -21 ja -22 sain vielä ”oikeaa” palkkaa, joka näkyy säästöprosentissa. Tuolloin laskin säästöprosentin myös ”ankarammin”, eli arvioin säästöjä huomioiden vain varsinaisen palkkatulon. Vapaana harhailijana lasken tuloikseni myös pääomatuloja.
| Säästöprosentti | |
| 2024 | 36,34 % |
| 2023 | 35,34 % |
| 2022 | 59,79 % |
| 2021 | 46,00 % |
Heh, vuonna 2025 tavoitteeni onkin pienentää säästöprosenttia, sillä tässä taloudellisessa tilanteessa ja iässä minulle riittää huomattavasti vähempikin kuin se, että reilu kolmannes nettotuloistani jäisi säästöön.
Se varsinainen taloudellinen tavoite
Keskeisin pitkän tähtäimen taloudellinen tavoitteeni on nostaa passiivisten tulojen osuutta menoistani. Koska hoksasin firettämisen vasta 46-vuotiaana, tavoitteeni ei suinkaan ole taloudellisesti täysin vapaa elämä riippumatossa palmun alla. Tavoittelen rentoa elämää, jossa työn ja vapaa-ajan suhde on minulle tavallista arkirumbaa mieluisempi ja haluan pärjätä vähävastuisilla, mieluiten fyysisillä töillä, joissa tiedän voivani hyvin.
Lisäksi olen vakaasti sitä mieltä, että työikäinen henkilö voi parhaiten, kun käy töissä. Töitä ei tarvitse tehdä koko vuotta eikä kokoaikaisesti, mutta ihminen on mukavuudenhaluinen opportunisti, joka tarvitsee ulkopuolista patistelua velvoitteiden muodossa, jotta pysyy parhaassa mahdollisessa vireessä.
Jännitän ihan järkyttävästi joka vuosi monta kertaa, kun otan uuden keikka- kausi- tai sijaishomman. Stressaan ja panikoin, että osaanko, pystynkö ja opinko? Ja sitten olen töistäni tolkuttoman väsynyt. Kaikki tämä muodostaa lopulta yhtälön, jossa minulla on hyvä ja voimaantunut olo: olen jälleen oppinut uutta, voittanut itseni ja maallinen tomumajanikin on tullut piiskatuksi vähän parempaan kuntoon: juuri näin haluan elää.
Vaikka aina jännitänkin töiden aloitusta, voittaa lopulta toiminnallisuus ja huolettomuus alkujännityksen. Juuri tällainen elämä sopii minulle hyvin. Koen elämäni rikkaaksi, runsaaksi ja monipuoliseksi, enkä kaipaa lisäeuroja elämässäni mihinkään.
Ei ole olemassa passiivisia tuloja
Passiivisten tulojen käsite on mielestäni vääristynyt ja ongelmallinen, sillä ajattelen, ettei niitä ole olemassakaan. Paitsi ehkä jollain vanhan rahan suvun henkilöllä, jonka tilille tupsahtaa osinkoja tai rahastotuloja ilman, että hän itse millään lailla osallistuu perheen omaisuuden hoitoon. Meiltä muilta vaaditaan tavalla tai toisella aktiivisuutta ihan kaikkiin tuloihin.
Mutta koska parempaakaan termiä ei ole käytössä, listailen alle ne tulot, joita olen saanut palkkatyön ulkopuolelta. Tässä laskelmassa huomioin kaikki osinkoni, myös OST:lle maksetut, joille teen itse kuvitteellisen ennakonpidätyksen. Koska olen tänä vuonna alkanut aktiivisemmin sijoittaa firetysmielessä myös rahastoihin, nostan tässä laskuharjoituksessa niistä neljän prosentin vuosituottoa.
Eli leikin tilannetta, jossa nostaisin käyttööni kaiken, mitä palkkatyön ulkopuolelta tililleni nyt kertyy ja arvioin, pärjäisinkö sillä? Tai siis kuinka kaukana olen siitä, että sillä pärjäisin?
Passiiviset tuloni vuonna 2024
| netto-osingot | 7 050,04 € |
| vuokra | 122,35 € |
| blogi | 111,83 € |
| 4 % rahastoista | 437,68 € |
| passtulot yht | 7 721,90 € |
| jaettuna kk | 643,49 € |
Alun perin ajattelin, että kaikki on ruhtinaallisesti, mikäli passiiviset tuloni ylittävät 50% kulutuksestani. Nyt olen toista vuotta tilanteessa, jossa olen yli tämän maagisen rajapyykin. Ja kuten näissä asioissa yleensä käy, olen siirtänyt maaliviivaa. Tässä vaiheessa tavoittelen tilannetta, jossa passiivisten tulojen osuus menoistani kasvaisi vuosittain. Näin on vielä toistaiseksi tapahtunut.
Vuonna 2024 passiiviset tuloni kattoivat reilut 59% arkikulutuksestani. Kuten käppyrästä näkyy, vuoden 2024 kasvanut prosentti ei liity siihen, että passiiviset tuloni olisivat juurikaan kasvaneet. Passiiviset tuloni kasvoivat vain 37 euroa, eli käytännössä eivät lainkaan. Olennaisempaa on, että kulutin vuonna 2024 vähemmän kuin vuonna 2023.
Erityisiä säästöjä en tälle vuodelle tavoitellut muuta kautta kuin asunnon myynnillä, joka oli osa pitkän tähtäimen tavoitteitani kulujen ja elämäntyylin kohtuullistamisessa. Ensi vuonna on sitten seuraavan askelen aika, joka liittyy menojen kohtuullistamisen sijaan passiivisen tulovirran kasvattamiseen.
Taloudelliset tavoitteet: onnistuinko?
Vuodelle 2024 minulla oli viisi taloudellista tavoitetta.
- Haluan kuluttaa rahaa vähemmän kuin viime vuonna: onnistuin
- Haluan, että passiivisten tulojen osuus kulutuksestani kasvaa: onnistuin
- Haluan osata toimia sijoittajana siten, että osinkotuloni kasvavat sijoitussuunniltelmani mukaan: onnistuin
- Haluan, että nettovarallisuuteni kasvaa +10%: epäonnistuin
- Haluan saada kotini myytyä: onnistuin
Viidestä taloudellisesta tavoitteestani neljä onnistui, joten vuottani voi kaiketi pitää taloudellisesti onnistuneena. Minun ei tarvitse olla rikas tai edes varakas. Kaikki toimintani oman talouteni piirissä ja sijoitusmaailmassa tähtää vapauteen ja huolettomuuteen. En olisi millään voinut kuvitella, että taloudellinen tilanteeni olisi tässä iässä, tällä tavalla eläen näin levollinen ja hyvä.
Miten tästä eteenpäin?
Tammikuulla kirjoittelen alkavan vuoden budjetista ja muista taloudellisista tavoitteista. Jatkan toisaalta samojen tavoitteiden parissa, mutta osin haluan ottaa myös uutta suuntaa, josta kirjottelin jo pörssivuottani pohtiessa.
Mitään tsemppitavoitteita en enää itselleni säästö- tai sijoitusmielessä aseta. Ne varsinaiset tavoitteeni ovat elämän seikkailu- eivät sijoitusosiossa.
Huoletonta vuotta 2025!
**********
Olen 50-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.
PS: edellisten vuosien tilinpäätökset löydät täältä:
Kiitos selkeästä postauksesta ja konkreettisista luvuista, tästä sai hyvän käsityksen sun kuluneesta vuodesta näin talouden näkökulmasta. Mielenkiintoista kuulla, mitä tavoitteita asetat ensi vuodelle.
Itse en ole edes vielä uskaltanut tarkasti laskea, kuinka paljon mihinkin käytän kuukaudessa rahaa. Jos vaikka tänä vuonna tekisin edes sen 😀
Kiitos palautteesta! Ole itsellesi lempeä. Mitään kamalaahan ei tapahdu, jos omat luvut laskee. Kaikki rahahan on jo joka tapauksessa kulunut, joten enää on mahdollisuus oppia jotain tai unohtaa. Jos raha-asiat ei yhtään kiinnosta, toki unohtaminenkin voi olla ihan hyvä juttu, kuinka vaan. Se onkin ihan tosi mielenkiintoinen juttu pohtia, minkälaisia tunteita omien raha-asioiden tarkastelu herättää ja miksi.