Lasken tänä syksynä neljättä kertaa nettovarallisuuteni ja tutkailen varallisuuteni kehitystä omaisuusluokittain. Mitä minulle tästä näkökulmasta kuuluu? Olenko tehnyt viisaita valintoja vai sössinyt mahdollisuuteni taloudelliseen vapauteen?

Numerot näkyviin elämäntyylin takaa

Tavoitteeni on omista raha-asioistani kirjoittamalla innostaa lukijaa kääntämään katse tarkemmin myös oman talouden lukuihin. Haluan myös toimia läpinäkyvästi. Jos kirjoittaa rahasta tai kuluttamisesta, pitää minusta taustoittaa homma pohjia myöten, muuten kirjoittaminen ei ole uskottavalla pohjalla. Tulot ja menot ovat lopulta vain pintaraapaisu henkilökohtaisesta taloudesta. Se ihan oikeasti merkittävä numero ei ole kuukausittain tilille tulevan palkan määrä, vaan se, paljonko erisorttista omaisuutta (tai velkaa) on ehtinyt kertyä.

Tänä vuonna nettovarallisuuslaskelman ja tekstin laatiminen harmittaa. Olen jopa lykännyt tekstin tekoa, sillä asioiden kirjoittaminen näkyviin on lopullinen hetki kohdata tosiasiat: varallisuuteni on vuodessa kehittynyt surkeasti. Tai siis se ei ole kehittynyt, vaan vähentynyt. Olen nyt, elokuussa 2024 vähemmän varoissani kuin vuosi sitten.

Oma nettovarallisuuteni: mitä se on ja miten se kehittyy?

Vuodet 2021 ja 2022 sijoitin ja säästin erittäin aktiivisesti ja lyhensin myös lainojani hyvin napakkaa tahtia. Vuonna 2023 lopetin aktiivisen säästämisen ja palkkarahoista sijoittamisen. Sijoitin ainoastaan kolmanneksen osinkotulojani, en enää lainkaan nk. uutta rahaa. Lainoja lyhensin edelleen aktiivisesti, joten säästämistä tapahtui sitä kautta. Tänä vuonna asunto on myyty ja lainat on maksettu pois, joten lyhennysten kautta tapahtuva ”pakkosäästäminenkin” on pudonnut kuvioista.

Puolisoni muotoili tämän vuoden rahapolitiikkani: hänen mukaansa elän kädestä suuhun. Eli käytännössä kulutan kaiken minkä tienaan, enkä laita siitä mitään sivuun. No, kai tämä voidaan kädestä suuhun elämiseksi määritellä, mutta ehkäpä tuo sanonta on sittenkin varattu hieman toisenlaisen raha-arjen kuvaajaksi, kuin oma taloudellinen tilanteeni on.

Mutta kun en siis enää lainkaan säästä enkä juurikaan sijoita, miten käy omaisuudelle? Lähdetään laskemaan.

Netto-omaisuus 1/8: käteinen raha

Minulla on monta pankkitiliä. Tärkein on tietenkin käyttötili, jossa säilytän aina vain yhden kuukauden talousrahat. Jos olen töissä, tilille tulee palkka. Jos en ole töissä, siirrän tilille jemmatililtä tarvittavan kuukausisumman.

Jemmatilejä minulla on kaksi: toinen on juoksevien asioiden hoitoon, eli kaikki osinkoni tulevat tuolle tilille ja säilytän siellä vara- ja säästörahoja eri tarkoituksiin. Tilin saldo vaihtelee muutamasta eurosta muutamaan tuhanteen, riippuen hiljattaisten palkka- ja osinkotulojen määrästä.

Lisäksi minulla on jemmajemma-tili, joka on pitkäaikaissäästämisen tili vain äärimmäisiä hätätapauksia varten. Tuolla tilillä on säästössä 10 000 euroa, eli käytännössä rahat lähes vuoden mittaiseen toimeentuloon, jos jotain äkillistä tapahtuisi ja muut tulonlähteet ehtyisivät kaikki.

Tämän vuoden käteis-oivallukseni ovat Nordean määräaikaiset sijoitustilit, jonne olen paketoinut eri kuukausina erääntyväksi sekä palkattomien kuukausien toimintatonneja, mutta myös remonttibudjetin asuntoamme varten, joka ostettiin tänä kesänä, mutta menee remonttiin vasta ensi vuonna.

Pvm	Käteinen raha
1.8.2021	14 500€
1.8.2022	8 274€
1.8.2023	24 266€
1.8.2024	27 209€

Netto-omaisuus 2/8: asunto 1

En ole asuntosijoittaja, vaan omistan mutkallisen elämänmatkan vuoksi kaksi asuntoa.  Ymmärrän että moni käyttää asunnon ostohintaa nettovarallisuuslaskelmassaan ilman, että lähtee pohtimaan asunnon nykyarvoa.

Asunnon arvo voi heilahdella paljonkin. Koti voi olla muuttotappiopaikkakunnalla, jossa arvo laskee merkittävästi. Tai se voi olla paraatipaikalla sijaitseva, 20 vuotta sitten ostettu asunto, jonka arvo on noussut kohisten.

Kodin arvo voi siis muuttua kumpaankin suuntaan ja joskus reilustikin. Kodin arvon laskeminen on hankalaa. Käytän itse asuntojen.hintatiedot.fi sivustoa, josta voi käydä tutkimassa toteutuneiden asuntokauppojen hinnat.

Teetin asunnostani verottajaa ja pankkia varten virallisen hinta-arvion elokuussa 2023. Asia liittyy omaisuuden mahdolliseen siirtoon lapsilleni. Hinta-arvio ei siis ole hintapyyntö, vaan se on realistinen arvio omaisuuden käyvästä arvosta. Ymmärrän, että verottajaa varten käypiä arvoja joskus venytellään omatunto paukkuen alaspäin, mutta koska toinen lapsi saa aikanaan alennusta tämän asunnon ostohinnasta ja toinen saman verran korvausta käteisenä, oli tärkeää että arvio tehdään realistisesti hintaa mihinkään suuntaan venyttämättä.

Arvio yllätti minut positiivisesti. Asunto-osakeyhtiössä on tehty erittäin järkeviä energiaremontteja, joka on ylläpitänyt asunnon arvoa hyvin epäsuotuisassa markkinassa. Viime vuoden hinta-arviosta olen ikävä kyllä joutunut nyt nipistämään pois. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat Tampereella laskeneet vuoden aikana 6%.

pvm	asunto1
1.8.2021	95 000€
1.8.2022	95 000€
1.8.2023	104 000€
1.8.2024	97 000€

Netto-omaisuus 3/8 asunto 2

Vaihdoimme kesällä kotia. Meinasin kirjoittaa asuntoa, mutta korjasin viime hetkellä sanamuodon kodiksi. Kaupunkiasunto on meille tekninen ratkaisu, sellaista oikeaa pysyvyyttä meille edustaa puolisoni omistama Pohjois-Tampereen vapaa-ajan asuntomme.

Vanha kotimme meni kaupaksi 184 000 euron hintaan ja uusi asunto ostettiin tarkoituksellisesti sekä vähän kauempaa että yhden huoneen pienemmässä koossa. Uskon uuden kotimme arvon kehittyvän positiivisesti tulevina vuosina kahdesta syystä: Tampere kasvaa kohisten ja nyt kaukaisilta tuntuvat lähiöt muuttavat lähivuosina rooliaan.

Lisäksi aiomme toteuttaa ensi kesänä mittavan remontin, jolloin uskon asunnon arvon kasvavan siihen käytettyjä materiaaleja enemmän, varsinkin kun (tottuneina remontoijina) teemme kaiken itse. Tällä erää ajattelen, että kunhan kaksi vuotta asumista tulee täyteen, ostamme seuraavan peruskuntoisen kaksion, mutta se on toisen kirjoituksen aihe se.

”Uusi” kotimme on rakennettu vuonna 1972. Sitä on valmistumisesta lähtien asunut sama ikäneito, jonka sisarentyttäreltä asunnon ostin vuonna 2024. 😊

pvm	asunto2
1.8.2021	151 000€
1.8.2022	191 000€
1.8.2023	180 000€
1.8.2024	85 000€

Netto-omaisuus 4/8: rahastot

Sijoitan enenevissä määrin indeksirahastoihin. Sijoitussuunnitelmani mukaisesti laitan rahastoihin joka kuukausi 5% siitä summasta, jonka kulutan. Ajatukseni on aloittaa 4% rahastonostot noin 10 vuoden päästä, eli rahasto-omaisuus on oma varhennettu ja osittainen vanhuusläkkeeni, jota alan nostaa täytettyäni 60v. Olen laittanut rahastoihin vuoden aikana lisärahaa enemmän kuin rahastosalkkuni arvo on noussut.

Rahastoissa on tällä hetkellä myös asuntoni myynnistä jäänyttä välirahaa, eli rahastojen arvon nousu ei ole varsinaista nousua, vaan uutta, sijoitettua rahaa.

pvm	rahastot
1.8.2021	8 121€
1.8.2022	12 501€
1.8.2023	13 103€
1.8.2024	33 990€

Netto-omaisuus 5/8: eläkevakuutus

Miksi minulla on yksityinen eläkevakuutus? Otin sellaisen aikanaan vuosia ennen kuin aloitin sijoittamisen. Minulla oli tuolloin hitusen tuottava sivutoiminimi, mutta koin etten tarvinnut noita rahoja elämiseen. En vielä tuolloin hoksannut mitään sijoittamisesta, joten pankkitädin neuvojen mukaan aloitin sijoittamisen eläkevakuutukseen, johon siis laitoin toiminimeni tuotot. Koitan olla ajattelematta, kuinka jälkikäteen ajatellen hölmöä oli hakata rahoja korkeakuluiseen pankin sijoitustuotteeseen, mutta se siitä.

Eläkevakuutus on tylsä ja ehkä vähän turhakin asia elämässä: eläkkeeseen voi ihan itse säästää ja sijoittaa. Mutta eläkevakuutuksen kautta sijoitetun rahamäärän voi vähentää pääomatulojen verotuksessa. Ehkä voisin laskelmissani siirtää eläkevakuutuksen osaksi rahastoja, mutta koska haluan vilkulla tämän omaisuuserän kehitystä erikseen, niin olkoon nyt vielä tällä erää näin. Sijoitan eläkevakuutukseen vuosittain vaaditun minimisumman, reilun 800 euron kertamaksun.

Pankin tarjoamista kalliista rahastoista osana eläkevakuutusta olen sentään ymmärtänyt luopua ja siirtynyt matalakustannuksisiin maailma-rahastoihin. Suomi-painoa on ensimmäisten vuosien sijoituksista.

pvm	eläkevakuutus
1.8.2021	14 600€
1.8.2022	14 549€
1.8.2023	13 533€
1.8.2024	15 725€

Netto-omaisuus 6/8: osakkeet

Hui, miten masentavilta luvut näyttävätkään. Suomi-painotteinen salkkuni makaa surkeissa pohjamudissa, jota lisäsijoituksetkaan eivät näytä piristävän. On selvää, että arvon kehityksen näkökulmasta salkkuni suoritus on surkea. Syitä on kaksi: Helsingin pörssillä on takanaan surkeat ajat, joiden syitä ei enää tarvitse eritellä.

Toiseksi tiedostan omistavani laiskanpulskeita yhtiöitä, jotka maksavat tuloksestaan merkittävän osan ulos osinkoina. Tuolloin arvonnousua jää syntymättä. Tämä on tietoinen omistamiseni strategia, eli ymmärrän ettei kummassakin sarakkeessa: osinkotuotossa ja arvonnousussa voi olla suuria lukemia. Mutta silti tietenkin toivoisin, että osakesijoitusteni arvo lähtisi pikkuhiljaa kehittymään positiivisempaan suuntaan.

pvm	osakesalkku
1.8.2021	127 000 €
1.8.2022	117 241 €
1.8.2023	121 124 €
1.8.2024	122 633€

Suomalaisten sijoitusvarallisuuden määrästä ja jakautumisesta ikäluokkien ja sukupuolen välillä voit käydä lukemassa Tilastokeskuksen sivuilta. Tilasto on 3 vuotta vanha, mutta tilanne ei uskoakseni ole muuttunut mitenkään radikaalisti. Hämmentävää on lukujen pienuus. Suomalaisen osakkeita ja rahastoja sisältävä mediaanisalkku on vain joitakin tuhansia euroja. Eli hyvin vaatimattomallakin sijoitusvarallisuudella pääsee sinne ”paremmalle puolelle” sijoittavia suomalaisia.

Netto-omaisuus 7/8: velat

Tällä hetkellä olen siis velaton, ja suunnitelmissani olisi sellaisena pysyä. Vuonna 2021 minulla oli pelkästään asuntolaina, vuodesta 2022 eteenpäin myös metsälainaa. Tänä keväänä ne kummatkin maksettiin pois. Toisaalta pyörittelen myös erilaisia sijoittamisen mahdollisuuksia, jotka saattaisivat sisältää velan ottoa, jos joku pankki tällaiselle haihattelijalle rahaa myöntäisi. Tästä syystä velkataulukko saa vielä jäädä osaksi laskelmaa.

pvm	lainat
1.8.2021	-56 000€
1.8.2022	-89 900€
1.8.2023	-80 530€
1.8.2024	0

Netto-omaisuus 8/8: metsä

Omaisuuden arvon määrittäminen on aina hankalaa, jos käsitellään muuta kuin käteistä rahaa tai muita suoraan rahassa mitattavia hyödykkeitä. Metsätilojen hinnat ovat nousseet viime aikoina reilusti. Myös puun hinta on noussut paljon. Lisäksi olemme tehneet palstalla hoitotoimia ja aukiot ovat muuttuneet suurelta osin taimikoiksi. Ja onhan metsätilalle noussut pieni nukkuma- ja varustesuojakin, joka lisää tilan arvoa virkistyskäytön näkökulmasta.

Tutkin tilastoista tilani kuitu- ja tukkipuun määrät ja annan niille hinnat alueellani toteutuneiden puukauppojen mukaan. Leveysasteilla, jossa puustoni on, sen määritellään kasvavan arvoa 3% vuodessa pelkästään siis ihan vaan kasvamalla. Lisäksi metsässäni oleva puu on arvokkaampaa nyt kuin vuosi sitten.

Päätän olla varovainen. Vaikka puun hinta on kohonnut entisestään viime vuodesta, teen tässä laskelmassa metsätilalleni nyt vain kolmen prosentin arvonnoston.

pvm	metsätila
1.8.2021	–
1.8.2022	36 000€
1.8.2023	44 000€
1.8.2024	47 000€

Vuoden 2024 nettovarallisuuslaskelma

Jaarittelut ja selittelyt sikseen, on yhteenlaskun aika:

käteinen raha	27 209 €
asunto1	97 000 €
asunto2	85 000 €
rahastot	33 990 €
eläkevakuutus	15 725 €
osakkeet	122 633 €
metsä	47 000 €
Yhteensä	428 557 €

Suomalaisten yksityishenkilöiden nettovarallisuudesta on hankala löytää vertailulukuja, tilastot näyttävät keskittyvän kotitalouksien varallisuuteen, joka on monesta syystä ymmärrettävää. Viimeisimpiä lukuja voi käydä tutkimassa tästä Taloussanomien artikkelista. Suomalaisen keskiverto-omaisuus on jossain 180k€:n hujakoilla, mediaani taas on noin 80 000€.

Nettovarallisuuteni on siis vahvasti varakkaammalla puolella ja kun puolisoni varallisuuden ynnäilee omaani, olemme kotitaloutena heittämällä netto-omaisuuksien ylimmässä desiilissä, eli varakkaimmassa 10 prosentissa. Tuo ei kerro siitä, että olisimme mitenkään erityisen varakkaita. Se kertoo siitä, että maassamme varallisuutta on sangen vähän esimerkiksi verrattuna läntiseen naapuriimme.

Summaa en siis valittele. Valittelen sen kehitystä, joka realisoituu alla.

Netto-omaisuuden kehitys vuosittain:

pvm	netto-omaisuus yht.	muutos, €	muutos, %
1.8.2021	354 221€
1.8.2022	384 665€	30 444€	8,59 %
1.8.2023	419 496€	34 831€	9,05 %
1.8.2024	428 557€	9 061€	2,16 %

Netto-omaisuuteni on kasvanut vuodessa vain reilut 9000 euroa. Tiedän, tuo summa on monelle suuri, mutta prosenteissa se on silti alle inflaation, eli olen vuoden 2024 elokuussa vähemmän varakas kuin vuosi sitten.

Lisäksi laskelman loppusummaa varjostaa vielä se, että sain isäni operoimalta perheyhtiöltä osinkoja, joista jätin omaan käyttööni 10 000 euroa. Käytännössä tuo summa on nyt talletettuna yhdelle määräaikaistilille ja sillä remontoidaan asuntomme ensi keväänä. Ilman tuota ”täysin ylimääräistä rahaa” omaisuuteni kehitys olisi ollut miinusmerkkinen.

Side note: Tuo perheyhtiön osinko on minulle ristiriitainen asia. Haluan suunnitella elämäni aivan kuin perheyhtiön osinkoja ei olisi olemassakaan. Ne sitten tulevat, jos tulevat ja tietenkin vaurastuttavat minua siinä missä muutkin tuloni.

Toisaalta, mikäs yllätys tämä on: jos ei säästä eikä sijoita, niin mikä kumma se on, ettei varallisuus kasva? Kyllä, omaisuuden pitäisi olla sellaisessa muodossa että se kasvattaa arvoaan ilman aktiivista toimintaakin, tiedetään. Siksi täytyykin nyt vähän pohdiskella.

Miltä nyt tuntuu?

Oloni on mietteliäs. Minulla on takanani kaksi leppoistajavuotta, eli elokuussa 2024 tulee täyteen tasan 2v siitä kun lopetin vakituiset työt ja siirryin päätoimiseksi harhailijaksi. Elän oman elämäni ihmiskoetta seuraten, miten henkilökohtainen talous asettuu uomiinsa tällaisella tulotasolla, elämäntyylillä ja sijoitusstrategialla. Minä en tiedä. Minä kokeilen.

Vaikka olen vähemmän varakas kuin viime vuonna, taloudellinen mielenrauhani on huomattavasti parempi kuin vuosi sitten. Siihen on kolme syytä: olen velaton, eli tarvitsen kuukausittaista kassavirtaa noin 800 euroa vähemmän. Tuolla summalla on tulotasossani todella suuri merkitys.

Toiseksi olen pienentänyt merkittävästi asumiskulujani, eli menoni ovat muuttuneet pienistä pikkuruisiksi. Elettävän elokuun kulubudjettini on alle 740 euroa, joka sisältää parin päivän Norjan reissun ja kuun lopun matkakulut Kilpisjärveltä kotiin Tampereelle.

Kolmanneksi olen vakauttanut asemani niillä työmarkkinoilla, joilla haluan lähivuosina olla. Ei välttämättä ole helppoa lähteä ylemmän esihenkilön toimistoelämästä hakemaan aivan toisenlaisia työtehtäviä. Kynnys palkkaamiseeni on saattanut olla korkeakin. Nyt cv alkaa näyttää jo hyvältä ja tiedän, että työllistyn vaivatta sinne minne haluan, niin pitkäksi aikaa kuin tarvitsen.

Tämä ei tarkoita, että suhtautuisin tyynesti pienenevään nettovarallisuuslukuun. Tämä tarkoittaa, etten ole huolestunut, mutta jään silti pohtimaan ratkaisuja, joista en vielä tiedä.

Rohkeasti vaan

Toistan tähän jo kolmatta kertaa samat nettovarallisuuskirjoituksen loppusanat. Mitä enemmän sinua ujostuttaa laskea varallisuutesi, sitä tärkeämpi toimenpide se on. Sinun ei tarvitse kertoa lukua kenellekään, mutta aivan kuin verenpaine, hemoglobiini ja kilpirauhasarvot, myös nettovarallisuus on luku, joka on syytä selvittää aika-ajoin ihan vaan oman hyvinvoinnin tueksi.

Tee asiasta tapa, joka liittyy johonkin tiettyyn päivään. Vaikka vuoden loppuun tai omaan synttäriisi, kuinka vaan. Ja vaikka kasvu olisi euroissa pieni, älä välitä siitä. Jos pääset yli 10 % vuosittaiseen kasvuun, tahti on varmasti aivan hyvä ja etenet oikeaan suuntaan.

Voihan tietenkin olla, että varallisuutesi pienenee joko pidemmän tai lyhyemmän ajanjakson. Se voi olla aivan hyvä ratkaisu, jos olet tietoisesti päättänyt käyttää säästöjäsi tai sijoituksiasi elämiseen, unelmien toteuttamiseen tai elämän rauhoittamiseen.

Mutta jos varallisuutesi on ilman tietoisia valintojasi joka vuosi pienempi, on syytä pysähtyä miettimään. Juttele kaverille, sparrailkaa yhdessä, pohtikaa vaihtoehtoja.

**********

Olen 49-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.

ps. aiemmat nettovarallisuuslaskelmat voi käydä kurkkimassa alta. Jälkikäteen arvioiden olen ollut ihanan tomera ja laskelmien lisäksi myös julistanut antaumuksella 😉

2023

2022

2021