Mitä olen ehtinyt alkuvuonna tienata? Entä ovatko menot pysyneet suunnitellulla tasolla? Mitä sijoituksille kuuluu ja onko vapaan harhailijan talous tasapainossa? Summailen kokoon alkuvuoden luvut ja tilitän vähän taloudellisia huolia ja kuumotuksiani. Elämä pienillä tuloilla on ajoittain epävarmaa, vaikka valinnat ovatkin täysin omiani.

Taloudellista epämukavuutta x 4

Jos alkuvuoden taloudelliset kuulumiset pitäisi tiivistää yhteen toteamukseen, sanoisin, että olen saanut pitkästä aikaa kokea taloudellista epämukavuutta. En millään muotoa väitä, että olisin ollut taloudellisissa vaikeuksissa. Mutta oloni ei ole ollut oman talouteni suhteen rauhallinen.

Kuten aina, kun epämukavia asioita tapahtuu, ei mikään yksittäinen juttu olisi ollut erikseen hankala. Mutta kun ei-toivottuja asioita tapahtuu useampi kertarysäyksellä, muodostuu niistä ikävä soppa.

1. Palkattomat sairaslomat kolahtivat

Kirjoitin alkuvuodesta pikapyrähdyksestäni Lapin keskussairaalassa. Olin vatsaoireiden vuoksi poissa töistä kaksi päivää. Lisäksi ehdin tammikuussa kuumeilla yhden flunssan, jonka vuoksi olin päivän poissa töistä. Vasta työsuhteeni aloittaneena kaikki kolme sairaslomapäivääni olivat palkattomia. Jokainen sairaslomapäivä söi nettotulojani 91 euron verran.

Tässä on vapaan harhailijan elämäni yksi kompastuskivi. Koska teen töitä vain lyhyissä työsuhteissa, olen monta kertaa vuodessa ”uusi työntekijä”. Se, milloin työntekijällä on oikeus palkalliseen sairaslomaan, riippuu työehtosopimuksesta. Matkailu- ja ravintola-alan sopimuksen mukaan kaikki ensimmäisen kuukauden aikana podettu on palkatonta.

Tässä kohtaa pysähdyn miettimään, miten asiasta kirjoittaisin. Valittaa en halua, en todellakaan. Rakastan suomalaista, erinomaista erikoissairaanhoitoa ja sen meille kaikille tuomaa turvaa. Sain siis äärettömän hyvää hoitoa, jota arvostan ja sitä paitsi selvisin vakavasta asiasta lähes säikähdyksellä. Ihan oikeaa valittamista minulla ei siis ole, pelkkää kiitollisuutta vain.

Mutta kun euroista nyt kirjoitan, niin menetettyjen palkkatulojen lisäksi koitui sairastamisestani 134,20 euron kulut ambulanssikyydistä ja osastohoidosta. Ja koska ehdimme jo kummatkin vähän pelästyä, olin äärimmäisen helpottunut siitä, että puolisoni tuli käymään luonani. Maksoin puolet polttoainekuluista, 100 €.

Sairastamisesta johtuneet kulut ja tulonmenetykset yhteensä: 507,20€

2. Koko vuoden menoja maksuun

Tammi-helmikuulle kolahti myös maksettavaksi erinäisiä koko vuotta kattavia menoeriä. Olen laiskuri ja maksan mieluummin laskut yhdessä erässä unohtaen ne sen jälkeen taas vuodeksi. Tammikuussa maksoinkin vakuutuslaskun kahdesta eri asunnosta: kotivakuutuksen vuosimaksun Tampereelle ja vielä koko kevääksi Lapin asuntooni. Uskoakseni kovinkaan moni ei tilapäismajoitustaan vakuuta, minä haluan pelata varman päälle ja olla vakuutettuna myös täällä kaukana.

Vuosittainen purukaluston huolto osui myös tammikuun alkupäiviin. Olin pitkästä aikaa kotipaikkakunnalla ja tiesin pian taas lähteväni pitkäksi aikaa pois. Toivoakseni tammikuulle siis osui vuoden ainoat hammaslääkärikulut, jotka eivät yksityisellä puolella ole koskaan kovin edullisia. Koska haluan itse tarkkaan päättää, milloin käyn vastaanotolla, minulla ei ole mahdollisuutta jonotella julkisen puolen aikoja, joihin kutsu tulee, kun tulee. Tämä on yksi kulkurielämäni valinta.

Kun vielä puolisonikin aktivoitui kodin myyntikuntoon saattamisessa, jonka olimme toki suunnitelleet etukäteen, tuli ohenevalle lompakolleni vielä lisää kuluja. Korjauskulut pysyivät itse suunnittelemassani budjetissa, mutta juuri tähän hetkeen ne kuopaisivat muun lastin mukana vatsanpohjasta. Rahaa tuntui valuvan ihan joka suuntaan.

Minulle suuria laskuja kerralla maksuun:

• Vakuutukset 227,43 €
• Hammashoito 159 €
• Kodin myyntikuntoon fixailu 327,87 €
• Yhteensä: 714,30 €

3. Korko jatkaa korkealla

Alkuvuoteen osunut metsälainani koron tarkistuspäivä ei tuonut helpotusta, vaan korkoni jatkaa kivuliaalla tasolla. 12 kuukauden euribor ei ollut vuoden aikana muuttunut mihinkään. Itse asiassa korkoni nousi karvan verran entiseltä tasolta, + 0,06%.

Olen budjetoinut vuoteni siten, että lainojeni korot oletettavasti pysyisivät viime vuoden tasolla, joten mikään megapettymys tämä ei ollut. Mutta olin silti ehtinyt toivoa, että saisin koron tarkistuksesta hienoista helpotusta lainan maksuun. Näin ei käynyt, ja korko on jälleen niitattu vuodeksi eteenpäin.

4. Vuokralaiseni irtisanoutui

Kuten kirjoitin jo aiemmin, vuokralaiseni ilmoitti päättävänsä asumisensa helmikuun loppuun. Menoja ja lisämenoja tuli siis ovista ja ikkunoista ja tulopuoli sen sijaan sakkasi. Nettovuokratuloni eivät ole suuren suuret, mutta tulo- ja menotasooni nähden merkitykselliset. Että tämäkin vielä.

Palkkapäivä antoi odottaa itseään

Olin etukäteen suunnitellutkin, että tammikuu tulisi elää vapausrahastosta otettavilla vararahoilla, sillä aloitin palkkatyöt vasta loppiaisen jälkeen. Mutta kun ilmeni, että saisin tammikuun palkan vasta pitkällä helmikuun puolella, ja senkin vielä vähennettynä palkattomilla sairaspäivillä, alkoi vararahaston pohja häämöttää vähän liian kirkkaasti.

Tulot siis viipyivät ja kutistuivat menojen kasvaessa ostos ja lasku kerrallaan. Ehdin kieltämättä stressaantua ja jouduin laskeskelemaan elämäni yhtälöitä uudelleen.

Jotenkin kaikki alkoi tuntua mahdottomalta. Aloin epäillä, että olen sittenkin valinnut väärin. Menoja vaikutti olevan yksinkertaisesti liikaa verrattuna valitsemaani tulotasoon. On helppoa käyttää vähän rahaa, jos mitään yllättävää tai ikävää ei satu. Valintani eivät näköjään pidemmän päälle kannattaisi, jos mitään odottamatonta tapahtuisi. Talouteni näytti olevan kuukausi kuukauden perään vahvasti alijäämäinen.

Kuinka pian on pakko kirjoittaa blogiin, ettei tämä elämäntyyli sittenkään pitkän päälle lyö leiville?

Kolme keinoa tilanteen korjaamiseen

Päätin lieventää taloudellisia huoliani kahdella asialla: ajatusharjoituksilla ja käytännön toimenpiteillä. Ensimmäiseksi piti oman pään sisällä jumpata vähän. Huolestuneisuuden keskellä päätin aktiivisesti kääntää katsettani hyvään ja konkretisoida tilannettani.

Ensin pohdin, mikä tässä vuodessa on minulle tärkeää. Päädyin seuraavaan listaan:

1. Asuminen ja oleminen Lapissa
2. Reissut omalle metsäpalstalle
3. Syksyinen roadtrip Eurooppaan
4. Kausityöreissu Lappiin yhdessä puolison kanssa
5. Uusi aluevaltaus kaupan alan hanttihommiin

Haluan siis kokea ja kulkea. Mikään suunnitelmistani ei vaarannu tai jää toteutumatta, vaikka tililläni on nyt vähemmän rahaa. Punakynä ei siis viuhu: uskon saavani tältä vuodelta ne hetket, kokemukset ja elämykset, joita pidän tärkeinä.

Toinen ajatusharjoitus liittyi korjaaviin toimenpiteisiin. Huoli on usein jotain hämyistä, sumuista ja epävarmaa. Huomasin, että huoleen on helppo jäädä jossittelemaan ja epäröimään. Yksi keino päästä sumusta ulos on konkretisoida ratkaisuja.

Päädyin haastattelemaan itseäni: Mitä pitäisi tapahtua, jotta taloudellinen huoli poistuisi? Jos saisit nyt itse valita ratkaisun tähän tilanteeseen, mikä se olisi?

Päädyin lopulta yksinkertaiseen rahasummaan. Jos vapausrahastossani olisi ollut 5000 euroa lisää rahaa, mieleni olisi pysynyt alkuvuoden rauhallisena. Olisin saanut lisää peliaikaa odottaa, että tilanne tasoittuu. Jollekin tuo summa voi olla taskurahoja, toiselle saavuttamaton säästötavoite. Joka tapauksessa tuo 5k lisärahaa puskurissa olisi pitänyt mieleni rauhallisena.

Kolmanneksi pitää kääriä hihat

Kahden ajatusharjoituksen lisäksi tarvittiin myös käytännön toimia. Konkreettiset toimeni taloudellisen huolestuneisuuden lieventämiseen liittyivät kulurakenteeni pysyvään keventämiseen. Olen jahkaillut kotimme myymisen suhteen jo pari vuotta, ensimmäisen kerran taisin kirjottaa asiasta vuoden 2022 lopulla määritellessäni vuoden 2023 tavoitteita. Nyt oli vihdoin aika kontaktoida kiinteistönvälittäjä ja tehdä toimeksiantosopimus kotimme myynnistä.

Tavoitteeni on asuntokauppojen myötä vapauttaa 100k pääomaa, jolla maksan lainani pois. Pienempi asunto hieman halvemmasta lähiöstä ei vaikuta elämänlaatuumme, kunhan valo, luonto ja oikeat etäisyydet stemmaavat. Voihan toki olla, ettei kotimme mene kaupaksi. Mutta yritetään nyt ainakin. Eipähän jää jossiteltavaa, tämäkin kortti on sitten katsottu.

Tammi-maaliskuun tulot

Jos angstaamisen sijaan mennään ihan oikeisiin numeroihin, niin listailen aluksi tammi-maaliskuun tuloni.

Nettotulot Q1 2024

palkka	3 528,37 €
vuokratulo	166,70€
osinkotulot	71,54€
blogitulot	53,49€
muut tulot	29,48€
yhteensä	3 849,58 €

Tammi-maaliskuun menot

Kolmen ekan kuukauden aikana olen ylittänyt suunnittelemani kuukausibudjetin noin 200 eurolla. Prosenteissa se on näin pienissä rahoissa paljon. Arkikuluni ovat 21% suunniteltua korkeammat.

Kuukausittaiset kulut, keskiarvo tammi-maaliskuu

	toteutunut	tavoite
Asuminen	474,80 €	480 €
Ruoka	131,45 €	140 €
Liikkuminen	121,67 €	70 €
Terveydenhuolto	99,77 €	30 €
Vakuutukset	75,81 €	20 €
Koti	143,96 €	35 €
Puhelin	23,25	25 €
Äänikirjapalvelu	19,99 €	20 €
Sähkö	16,56 €	20 €
Viranomaisasiat	2,50 €	2,5 €
Harrastukset	2,44 €	5 €
Vaatteet	1,33 €	10 €
ICT	0,00 €	30 €
Vapaa-aika	0,00 €	30 €
Hyväntekeväisyys	0,00 €	10 €
yhteensä,kk	1 113,53 €	927,50 €

Tässä vaiheessa korkeat kulut liittyvät sekä omiin valintoihini että ikäviin sattumuksiin. Arkikuluissa minulla on siis vielä kirittävää, jotta vuosikulutukseni pysyy suunnittelemallani tasolla. Talvikuukausien kääntyessä kevääksi alan olla asian suhteen rauhallisemmalla mielellä, sillä kuten sanottua, moni koko vuoden menoeristä on jo maksettu.

Alkuvuoden kulut yhteensä

Kun kaikki alkuvuoden luvut summailee yhteen ja vertaa lukuja laatimaani vuosibudjettin, näyttää kokonaisuus tältä:

Menoerä	Toteutunut	Tavoite	Tulos
Arki, 3kk	3 340,59 €	2 782,50 €	-558,09 €
Lainat	3 016,97 €	3 030,00 €	13,03 €
Yhteensä	6 357,56 €	5 812,50 €	-545,06 €

Rahaa on siis kolmessa kuukaudessa kulunut noin 6400 €, joista toki osa on mennyt ”omaan taskuun” lainojen lyhennysten muodossa. Joka tapauksessa pankkitili on keventynyt tuon verran, reilut 500 euroa suunniteltua enemmän.

Varahastolla on käyty..

Gäppi tulojen ja menojen suhteen on tässä vaiheessa vuotta harmillisen suuri, varsinkin kun elän sitä vaihetta vuodesta, jolloin tuloja pitäisi kertyä säästöön seuraavien kuukausien vapaajaksoja varten.

Kulut yhteensä	6 357,56 €
Tulot yhteensä	3 849,58 €
Erotus	-2 507,98 €

Vapausrahastoni, jossa on vuoden aikana eri määrä käyttöön säästettyä ja ansaittua rahaa, ehti alkuvuonna pienentyä vain reiluun tonniin.

Side note: vapausrahaston lisäksi minulla on 10k hätähätävara, joka on talletettuna korkeampikorkoisella pitkäaikaisen säästämisen tilillä. Tuo raha on kuitenkin varattu vain katastrofeja varten.

Valo alkaa lisääntyä

Tammi- helmikuun hämäristä on maaliskuun loppuun mennessä jo päästy tilanteeseen, jossa vararahastot alkavat mitä ilmeisimmin uudelleen karttua, joten taloudellinen mielenrauhani on pikkuhiljaa palailemassa.

Olen tehnyt aika paljon ylitöitä, jotka vielä odottavat maksuaan. Maaliskuun kuukausipalkka on jo tienattu, mutta se tulee maksuun vasta muutaman päivän päästä huhtikuun puolessa välissä, samoin kuin pitämättömät lomat ja vuosivapaat. Asuntooni löytyi uusi vuokralainen, ja vuokratuloihin tulikin vain kuukauden tauko. Osinkokevät avaa rahahanansa piakkoin.

Lisäksi loppuvuoteenkin on tulossa helpotusta. Verottaja sai laskelmansa viime vuodelta päätökseen ja saan elokuulla veronpalautusta reilut 1100€. Ennakonpidätysprosenttini on minimaalinen, miten voin saada veronpalautusta? Saan palautuksia, sillä metsäomaisuuden hoitokulut voi vähentää pääomatuloista.

Osa ”harrastuskuluistani” on siis verovähennyskelpoisia, loistavaa. Lisäksi metsän ostamiseen otettu laina määritellään automaattisesti tulonhankkimislainaksi, jonka korot ovat 100% vähennyskelpoisia pääomatuloista.

Vielä en ole varma

Ehkäpä voin ajatella, että kävin alkuvuodesta koeponnistamassa taloudellisia rajojani ja löysin ne eri paikasta, kuin missä luulin niiden olevan. Minulla on vapaan harhailijan elämässäni kaksi vaihtoehtoa: joko kasvatan nahkani paksuutta kestämään sen, että tilini on välillä ennen uuden työjakson alkamista melko tyhjä.

Tai sitten varaudun paremmin ja pidän isompaa puskuria. En vielä tiedä, mitä valitsen, tai kumpi näistä olisi viisaampi valinta. Liian suuria käteisvarantoja on turha pitää inflaation pureskeltavana vain siksi, että on varmasti turvallinen olo. Toisaalta on ihan hölmöä ottaa taloudellisia riskejä liian niukan vararahaston muodossa. En vielä tiedä, mistä kohtaa löytyy minulle sopiva kultainen keskitie.

Järki sanoo, että liikaa rahaa on turha makuuttaa tilillä. Tunne vaatii lisää puskuria pehmukkeeksi. Tiukassa kamppailussa tunne on tällä erää niskan päällä.

Mitä sijoituksille kuuluu?

Sijoittamisen suhteen ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä kirjoitettavaa. Suomipainotteinen salkkuni mataa samoissa lukemissa kuin ennenkin. Pidän kiinni periaatteestani, että ostan joka kuukausi pienen osake-erän ja hieman passiivisia indeksirahastoja.

Oli rahatilanteeni mikä hyvänsä (eli ei siis kuitenkaan koskaan huono, koska minulla on mahdollisuus säännölliseen sijoittamiseen), haluan joka kuukausi ajatella, että teen jotain vaurastuakseni. Minulle se tarkoittaa säännöllistä sijoittamista.

Olen täydennellyt vanhoja omistuksiani pikkuruisin ostoerin, eikä mitään uusia avauksia tällä hetkellä kuumottele mielessä. Ehkäpä innostun jossain vaiheessa taas isommin pörssiä tutkimaan, tämän kevään olen kuitenkin ollut sijoituslaiskuri. Joskushan toki sekin on hyvä asia. Mutta en siis osaa sanoa, olenko toiminut maltillisen rauhallisesti tilanteessa, jossa ei kannattaisikaan hötkyillä, vai olenko missannut jotain tärkeää, johon olisi pitänyt reagoida.

Ehkä ainoa pörssimurheeni liittyy tällä hetkellä Cityconin omistamiseen. Luovuin yhtiöstä aika pitkäksikin aikaa koska firman poukkoileva ”kerään ja kylvän rahaa”- politiikka vaikutti epäjohdonmukaiselta. Nyt olen ehkä vähän huolimattomuuttani lipunut uudestaan Cityconin omistajaksi ja tällä erää haluaisin omistuksistani eroon, sillä en halua omistaa mielestäni hölmösti johdettua yhtiötä.

Pohdinnassa on, mitä osake-erilläni teen. Ehkä edessä on snadisti kirpaisevia myyntejä, jotka kuitenkin valitsen mieluummin kuin eurojen makuuttamisen epävarmassa yhtiössä. Katsotaan.

Osakeostokset, tammi-maaliskuu 2024

Yhtiö	Kpl	á-hinta	yht
Nokian Renkaat	20	8,55 €	171,00 €
Nordea	10	10,73 €	107,30 €
Fortum	58	11,73 €	680,34 €
Ostot yhteensä			958,64 €

Millainen osinkovuosi on tulossa?

Suomen talous ei ole missään superhyvässä tilanteessa ja kieltämättä ehdin jo myös miettiä, miten lähes pelkästään suomalaisia yhtiöitä sisältävä salkkuni tässä tuulessa pärjää.

Tiedän hyvin jääväni omistuksillani jälkeen maailman talouden kehityksestä, omistanhan suurimmilta osin pikkuruisen pörssin osakkeita maailman laidalta. Osinkokevät on minulle tällä erää huojennus, vaikka kasvua ei näyttäisi viime vuoteen nähden olevan.

Osinkotuloni vuosittain:

vuosi	osinkotulot	tuotto %	netto/kk
2020	4 662,13 €	4,95 %	271,96 €
2021	5 974,71 €	5,36 %	348,52 €
2022	8 050,77 €	6,78 %	499,95 €
2023	8 696,76 €	7,06 %	540,90 €
2024	8 669,14 €	7,02 %	539 €

Tällä erää näyttäisi siis siltä, että saan osinkoja tänä vuonna viime vuotta vähemmän. Uskoakseni näin ei kuitenkaan tapahdu. Jos kaikki menee omassa taloudessani hyvin, ehdin sijoittaa OST:lle maksettavat osingot uudelleen vuoden aikana useampaankin kertaan. Sijoitussuunnitelmani mukaisesti käytän AOT:lle maksettavat osingot elämiseen ja toistaiseksi vielä ainakin tänä vuonna sijoitan uudelleen kaikki OST:lle maksettavat osingot.

Yksi varasuunnitelman varasuunnitelma taloudellisten kuprujen varalle on myös se, että nostaisin käyttöön kaikki OST:lle maksettavat osingot. Mietin alkuvuodesta myös tätä: entä jos en vielä sijoittaisikaan mitään osinkoja uudelleen, vaan jättäisin kaikki vararahastoksi loppuvuoteen? Sitä paitsi loppuvuodestahan pörssissäkin on edullisempaa. Maaliskuun lopulla olen kuitenkin sitä mieltä, että uskallan sijoittaa OST:n osinkotulot, en tarvitse niitä nyt turvakseni.

Uskoakseni osinkotulot kasvavat tänä vuonna reilun prosentin, eli noin sadalla eurolla verrattuna viime vuoteen. Tuoton ”kasvu” perustuu ainoastaan korkoa korolle-ilmiöön osinkojen uudelleensijoitusten muodossa. Omistamani yhtiöt eivät ole pystyneet kasvattamaan tulostaan.

En siis tänä vuonna pysy sijoitusteni tuoton suhteen inflaation tahdissa. Miten reagoin asiaan? Sijoitan enenevissä määrin kansainvälisiin passiivisiin indeksirahastoihin. En aio salkussani tehdä mitään kovin radikaalia, kunhan nyt katselen miltä tulevaisuus näyttää ja mikäli omistamiseni strategia näyttäisi pidemmällä tähtäimellä jättävän minut pulaan, on aika toimia.

Hyvät ja huonot uutiset

Vain kolme omistustani yltää tänä vuonna yli 10 prosentin osinkotuottoon. Kahtena edeltävänä vuonna yhtiöitä oli neljä. Pois ovat tippuneet SSAB ja Capman, tilalle on nousut Nordea. Huonoimmatkin sijoitukseni pinnistävät osinkotuotossa yli kolmeen prosenttiin.

Salkkuni parhaat ja heikoimmat osingon maksajat:

Yhtiö	Osinkotuotto
Evli	11,25 %
Titanium	10,83 %
Nordea	10,46 %
Tokmanni	4,55 %
Citycon	3,87 %
Metsaboard	3,08 %

Eräs nimekäs sijoitusvaikuttaja kritisoi kirjassaan korkeiden osinkotuottojen manifestointia. Hän määritteli korkeiden prosenttien kertovan vain siitä, ettei sijoittaja ole aiempien ostopäätösten jälkeen osannut tai rohjennut ostaa yhtiötä lisää. Näinkin toki saattaa olla. Minun tapauksessani asia selittyy sillä, että salkkuni alkaa olla vanha. Sijoitan salkkuni kokoon nähden nykyisin hyvin vaatimattomia summia, joten omistukseni ehtivät kypsyä ja tuottoprosentit kasvaa. Toivottavasti.

Millä ajatuksilla eteenpäin?

Maalis – huhtikuun vaihteessa olen vaihtanut paikkakuntaa ja työnantajaa. Myös raha-arkeni muuttuu: muutin ”kalliimpaan” työsuhdeasuntoon (160€/kk -> 250€/kk) ja peruspalkkani aleni hieman. Konkarisiivoajan palkka putoaa kaupan alan aloittelijan liksaan. Kirjoitan ensi viikolla kuulumisiani täältä pohjoistakin pohjoisemmasta.

Tammi-maaliskuun rauhalliset eristäytymisen kuukaudet vaihtuvat reissukevääseen ja -alkukesään. Työkevät vaihtuu vapaakuukausiksi. Edessä on vuoden ensimmäinen retki metsäpalstalle, matkoja kavereiden luokse ja jopa yhdet festarit.

Ja saattaahan se olla, että pääsen pakkaamaan muuttolaatikoitakin. Taloudellinen mielenrauha on joka tapauksessa nyt palautunut ja jatkan rauhallisin mielin valitsemallani tiellä. Näin on hyvä.

**********

Olen 49-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.

***********

ps: jos oman talouden budjetointi on vielä aloittamatta ja kaipaat helppoja ja selkeitä ohjeita, käy Marttojen sivuilla. Siellä on hyviä ohjeita, joden avulla pääset alkuun. Jos haluat oman pohjani, johon kuukausittaiset menosi syöttämällä saat laskettua vuosittaista keskiarvoasi, laita minulle sähköpostia, (joutilas @ leppoistaja.fi) niin saat kernaasti pohjani käyttöösi.