Parempi myöhään, kun ei milloinkaan. Etsin taustatietoa sijoitussuunnitelman tekoon, googlettelen hyviä esimerkkejä ja laadin vihdoin omani.

Old habits die hard

Kirjoitin viime viikolla vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen sijoituskokemuksistani. Tämän vuoden sijoitustoimintani keskeisin tulos ei ole euroja vaan toteamus: huomaan olleeni väärässä. Oli ihan hölmö ajatus luulla tekevänsä jotain 10 vuotta ja ajatella lopettavansa kuin seinään ilman haikailuja vanhan, itselle tutun toiminnan pariin.

Jos on jättämässä tupakointia taakseen, pitää jaksaa vastustaa sitä, että tekee mieli palata menneisyyden mielitekoihin. Ja on toki paljon muitakin tapoja, joista irti rimpuilussa kannattaa vain pysyä sitkeänä. Mutta pitääkö väen väkisin pysyttäytyä irti sijoittamisesta, jos luuli aiemmin, että se olisi hyvä ratkaisu? Ei.

Miksi ihminen sijoittaa?

Eiköhän yleisin motiivi ole vaurastuminen. Kai joku hakee jännitystäkin elämäänsä, en tiedä. Jännitystä tosin kannattaisi hankkia jostain ihan muualta kuin pörssistä. Yleinen sijoitusviisaus on, että sijoittaminen on tuottavimmillaan ja parhaiten tehtynä erittäin tylsää puuhaa. Mitä vähemmän vauhtia, vaarallisia käänteitä ja erilaista hälstäystä, sitä menestyksellisempää sijoittaminen yleensä on.

Esa Juntunen kirjoittaa kirjassaan Viisas sijoittaja: tunne itsesi ja osakemarkkinat myös paljon siitä, että sijoittaminen on mielenkiintoista. Se on silmälasit, joiden läpi katsoa maailmaa: etsiä, tutkia, löytää syy-seuraussuhteita, analysoida, olla kiinnostunut. Sijoittaminen ei tarkoita sitä, että maailmaa katsoo koko ajan vain dollarin kuvat silmissä. Sijoittaja on yleisellä tasolla kiinnostunut monesta asiasta: sijoittaminen sivistää.

Tästä näkökulmasta ajateltuna tuntuisi hullulta lopettaa sijoittaminen. Että nytkö pistäisi silmät kiinni? Ei olisikaan enää kiinnostunut? Ei, haluan olla kiinnostunut taloudesta myös jatkossa ja haluan pysyttäytyä aktiivisen sijoittajan roolissa myös tulevaisuudessa.

Mistä kaikki alkoi?

Toiston uhalla muutama fakta: olen aloittanut sijoittamisen 38-vuotiaana, lokakuussa 2012.  Aloin sijoittaa hyvän päivän varalle: olisi kiva jatkossa päästä sijoitusten tuotolla ulkomaanmatkalle joka vuosi. Päätin tuolloin, että sijoitan 50-vuotiaaksi asti ja uskoin, että 12 vuodessa saisin kokoon salkun, josta saisin perhematkan verran tuottoja vuosittain.

Nyt olen 48-vuotias, eli olen sijoittanut yli 10 vuotta. Sijoittamiseni päämäärä on matkan varrella muuttunut ja sijoittamisen tavat hioutuneet itselle sopiviksi.

Matkan varrella tavoitteet muuttuivat

Blogimaailma sen teki. Aloin ymmärtää paitsi toisten tekstejä lukemalla, mutta myös niiden perusteella omia laskutoimituksia tekemällä, miten sijoitussalkkuni tuotto kasvaa. Käännekohta omassa ajattelussa ajoittuu syksyyn 2020. Samaan aikaan kun osinkotuloni kasvoivat, aloin kiinnostua kulutuksen merkittävästä vähentämisestä. Ja tämä yhtälö johti siihen, että aloin ymmärtää pystyväni vähentämään merkittävällä tavalla työntekoa tukeutumalla pääomatuloihini.

Tein tarkempia laskelmia ja päätin itsekin aloittaa blogin kirjoittamisen: ”Näin kulutan, näin sijoitan ja näin elän”. Tavoitteekseni muodostui arki, jossa puolet vuodesta olisin irrallisissa keikkatöissä ja puolet vapaana pääomatulojen turvin.

Minulla ei ole koskaan ollut täsmällistä, kirjalliseen muotoon saatettua sijoitussuunnitelmaa. Se ei tarkoita, että olisin toiminut jollain lailla päättömästi: on minulla ollut selviä rutiineja, itselleni asetettuja sääntöjä ja reunaehtojakin. Jos nyt takautuvasti koittaisin ne tähän kirjata, ensimmäisten kymmenen vuoden suunnitelmani näyttäisi kutakuinkin tältä:

Sijoitussuunnitelma 2012-2022

1. Sijoitan pääosin suoriin pörssiosakkeisiin.
2. Ostan osakkeita kerran kuukaudessa palkkapäivänä.
3. Sijoitan kuukausittain noin 15% nettotuloistani. Kuukausittaisen vakiosumman olen päättänyt vuodeksi kerrallaan tulotason mukaan.
4. Sijoitan 100% osinkotuloistani.
5. Mikäli kuun lopussa on tilillä ylimääräistä, budjetista jäänyttä rahaa, se sijoitetaan passiivisiin indeksirahastoihin.
6. Sijoitan arjessani tuttuihin yhtiöihin. Ostan sellaista, jonka ymmärrän.
7. Sijoitan suuriin, vakaisiin ja toimintansa vakiinnuttaneisiin yhtiöihin, joilla on osinkosijoittajalle mieluinen mutta kuitenkin järkevä osingonjakosuhde.
8. Ostan osakkeita pääosin pitääkseni ne pitkään.
9. Myyn osakkeita jos:
   • en usko yhtiön liiketoiminnan edellytyksiin tulevaisuudessa
   • osakkeiden arvo on noussut merkittävästi mutta osinkotuotto % ei. Tuolloin arvonnousu siirretään tuottamaan osinkoina toiseen yritykseen.
   • yhtiö on pitkään (1-2 vuotta) junnannut salkussani paikallaan ilman arvonnousua tai hyvää osinkotuottoa.
10. Sijoitan maksimaalisen määrän tuloistani vuoteen 2024 asti jonka jälkeen lopetan sijoittamisen ja elän keikkatöillä ja osakesalkkuni kassavirralla.

Maalini ”oravanpyörästä hyppäämiselle” piti olla 50-vuotissyntymäpäiväni. Monen asian summana päädyin jättämään hyväpalkkaiset vakityöt kuitenkin jo 48-vuotiaana. Sijoittaminen jäi hieman kesken, eli osinkotuloni eivät vielä ole ihan sillä tasolla, jolle ne olisin halunnut ennen irtiottoa.

Olen nykyisestä elämäntilanteestani häkeltyneen onnellinen. Olen oppinut elämään pienellä ja taloudellinen tilanteeni on tällä hetkellä vakaa ja tasapainoinen. Silti lopulliseen tavoitteeseeni: passiivisten tulojeni ja arkikulutukseni tasapainoon on vielä vähän matkaa.

Minun tarvitsee vielä sijoittaa saavuttaakseni lopulliset taloudelliset tavoitteeni. Lisäksi haluan sijoittaa, koska se on kivaa ja mielenkiintoista. Tarvitaan uusi sijoitussuunnitelma.

Sijoitussuunnitelmaa määrittäviä tekijöitä

1. Haluan vielä vaurastua.

Osinkotuloni eivät ole vielä riittävällä tasolla kattamaan arkeni kuluja. Haluan lekotella, harrastaa, haahuilla ja olla jouten. Tätä varten tarvitsen lisää passiivista tulovirtaa.

2. Haluan edelleenkin olla markkinassa mukana.

Huomaan, että ajatus sijoittamisen täydellisestä lopettamisesta ja ”pelkästä” osinkojen varassa elämisestä ei tunnu kivalta.

3. En halua enää käydä palkkatöissä saadakseni rahaa sijoituksiin.

Käyn töissä elääkseni. Käyn töissä, koska olen utelias ja haluan nähdä erilaisia työympäristöjä ja olosuhteita. Työyhteisöt ovat mainioita mahdollisuuksia kokea uutta.

4. Pelkään, että lähden säheltämään.

Riskinä on, että jos en suunnittele toimintaani tavoittelen hölmöllä tavalla lisätuloja (kohta 1) tai koska en enää voi purkaa sijoitusintoani palkkarahoilla osakeostosten tekemiseen, touhuilen salkkuni tuotot tuhoon.

Millainen on hyvä sijoitussuunnitelma?

Ihan ensiksi lähdin googlettelemaan tietoa sijoitussuunnitelmista. Tämän tunnustaminen ehkä vähän nolottaakin. Olen about vuosikymmenen myöhässä. Mutta tunnustan tämän(kin) sijoitusvirheeni tänne blogiin riemuiten: mokaaminen ei ole vaarallista ja epätäydellisyys on hyväksyttävää sijoittamisessakin.

Ei tarvitse olla huippuosaaja aloittaakseen tai edes jatkaakseen, myös matkan varrella, ehkä jo pitkään kuljettuakin voi vielä oppia ja perehtyä.

Ihailen suuresti Mimmit sijoittaa – yhteisön nuoria vaikuttajanaisia. He tekevät aivan mahtavaa työtä ja levittävät talous- ja sijoitustietoutta tavalla, jota voisi kehua loputtomiin. Nyt kuitenkin rohkenen olla heidän kanssaan eri mieltä. Mimmit sijoittaa -sivuston artikkelin mukaan sijoitussuunnitelma on ”ensimmäinen asia, joka jokaisen sijoittajan tulisi tehdä”. Olen toista mieltä.

Jos olisin vaatinut itseltäni sijoitussuunnitelman tekoa ”ensimmäisenä asiana” aloittaessani sijoittamista, en ehkä olisi aloittanut vieläkään. Suunnitelman teko olisi nostanut kynnystä tavalla, joka olisi tuntunut itselle ylivoimaiselta. ”Jos en osaa laatia sijoitussuunnitelmaa, en voi aloittaa sijoittamista” -ajattelu olisi pitänyt minut poissa pörssistä.

Pidän parempana Merja Mähkän muun muassa Taloudellinen mielenrauha – podcastissa esittämää ajatusta tunnustelevasta, pikku hiljaa tapahtuvasta sijoittamisen aloittamisesta jolloin omat tavat ja käytännöt syntyvät pikku hiljaa. Ei tarvitse siis olla valmis aloittaessaan.

Esimerkkejä sijoitussuunnitelmista

Sijoittaja.fi:n sivuilla on hyvät perusteet sijoitussuunnitelman tekemiseen. Kirjallinen suunnitelma pitää suunnassa ja poistaa ulkoisten ärsykkeiden ja kurssiheilunnan mahdollisesti aiheuttamaa innostusta itselle tuhoisaan liialliseen aktiivisuuteen.

Esimerkkejä sijoitussuunnitelmista voi käydä lukemassa eri blogeista. Mammuttiblogin kirjoittajan suunnitelma on yksinkertainen ja pelkistetty kirjoittajan itselleen antama ohjeistus. Pörssisäätiön sijoitussuunnitelmapohja taas on hyvinkin tarkka erilaisine numeerisine kriteereineen, joita sijoittajan tulisi itselleen asettaa tulevien sijoituspäätösten perusteeksi jo etukäteen.

Nordnetin sivuilla on Jukka Oksaharjun laatima sijoitussuunnitelmapohja, joka on sieltä kaikkien ladattavissa. Se on pitkä ja seikkaperäinen ja soveltuu varmasti käytettäväksi monella eri tavalla. Pohja herätti minut miettimään myös asioita, joita en ollut mielestäni riittävän tarkasti pohtinut omassa sijoittamisessani, vaikka asioiden pyörittelyn ja määrittelyn ystävä olenkin ja kovin moni yksityiskohta raha-asioistanikin on tarkasti kirjattuna tänne blogiinkin.

Päädyn leikkailemaan ja liimailemaan. Poimin erilaisia hyviä kysymyksiä ja näkökulmia eri suunnitelmista ja erilaisten esimerkkien pohjalta muodostan alle oman uuden sijoitussuunnitelmani.

Sijoitussuunnitelmani vuosille 2023-2024

Oma sijoittajaprofiili

Olen: säästäjä / sijoittaja / spekulantti

Sijoittamisen tavoite

rahan ostovoiman säilyttäminen / kulutusmahdollisuuksien maltillinen lisääminen / rikastuminen

Resurssit

Seuraan sijoitusten kehittymistä: päivittäin / viikoittain / kuukausittain / vuosittain

Mihin sijoitan?

Sijoitan suoriin pörssiosakkeisiin ja matalakuluisiin indeksirahastoihin. Metsäpalstaani pyrin hoitamaan myös tuottonäkökulma huomioiden, mutta en tavoittele lisäomistuksia.

Sijoitusten tavoitteet omaisuusluokittain

Osakkeet: Vuosittain kasvava osinkotuottoprosentti > 7%, kasvava osinkomäärä euroissa > +5% vuosittain.

Rahastot: arvon nousu indeksin matkassa seuraavien 10 (-15) vuoden ajan.

Metsä: arvon nousu pitkällä tähtäimellä, 20-30 vuotta.

Kuinka paljon sijoitan?

Osakkeet: sijoitan 100% osinkotuloistani, jotka maksetaan osakesäästötilille. Summa on vuosina 2023-2024 noin 2500-2700 €/v.

Rahastot: sijoitan kuukausittain summan, joka vastaa viittä prosenttia kuukausikulutuksestani kyseisenä ajanjaksona. Rahastoon siirrettävä summa muodostuu osana kuukausittaista budjetointia.

Miten sijoitan?

Teen sijoitukset kuukauden alussa samalla kun tarkistan alkavan kuukauden budjetin, laskut ja muut ennakoitavat menot. Teen yhden rahastomerkinnän ja ostan yhden osake-erän kuukaudessa.

Miten ostopäätökset tehdään?

Seuraan aikaani ja yhteiskunnallista kehitystä. Pyrin kehittämään omaa osaamistani sijoittajana. Vain kerran kuussa tapahtuva kertaostos varmistaa etukäteisharkinnan.

Miten myyntipäätökset tehdään?

Myyn salkustani yhtiön osakkeet, jonka

• toimintaan tai tuotteisiin en tulevaisuudessa usko
• toiminnassa ilmenee riskejä, joita en ostohetkellä havainnut tai joita ei tuolloin ollut olemassa
• ESG-asioissa ilmenee kyseenalaisuuksia
• kurssi JA osinkotuotto tuntuu junnaavan paikallaan pitkään, 1-2 vuotta
• kurssi on noussut merkittävästi, mutta osinkotuotto% ei. Tulloin kurssinoususta saatava luovutusvoitto siirretään tuottamaan osinkoina muualle. (=OST)

Myyn osakkeita korkeitaan kerran vuosineljänneksessä.

Siivoan salkkuni kerran vuodessa, jolloin arvioin omistukseni kokonaisuutena.

Jos saan yksittäisen suuremman rahasumman, mitä teen?

Siirrän summan vapausrahastoon. En siis lisäsijoita, vaan pidättäydyn nyt tekemässäni suunnitelmassa.

Milloin sijoittamisen suuntaa ja tulevaisuutta pitää vakavasti miettiä?

Jos salkkuni tuotto ei kasva prosenteissa eikä euroissa tilanteessa, jossa markkina ja indeksit kehittyvät positiivisesti.

Laiskurin kannattaa suunnitella

Tuloksen huomaa heti. Olen vatvonut ja pyöritellyt lähiaikojen sijoitustavoitteita ja -suunnitelmaa viime ajat ja on huojentavaa tehdä päätökset ja antaa itselle suuntaviivat. Suunnitelma poistaa vatuloinnin ja antaa ajattelulle tilaa.

Vaikeilu-kapasiteetille on nimittäin uusi työtilaus: kausityöni lähenee päätöstään. On aika arvioida mennyttä puolta vuotta eri näkökulmista: tunteita, rahaa, kokemuksia ja opittuja asioita.

Sijoitusteni turvin saan palautua rauhassa ja viipyillä kaikissa ajatuksissa ja kokemuksissa ihan rauhassa. Niistä lähiviikkoina lisää.

*************

Olen 48-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.