On aika taputella ensimmäinen vuoteni metsänomistajana. Mitä olen oppinut? Millaista tämä nyt sitten lopulta on, metsän omistaminen? Lisäksi käyn läpi kaikki metsään liittyvät raha-asiani. Mitä metsän omistaminen tarkoittaa taloudellisesti?

Reilu vuosi sitten päätin lopettaa haikailun ja lähdin toteuttamaan haavetta, joka minulla on ollut jo parisenkymmentä vuotta. Olen jo tosi pitkään halunnut omistaa metsää. Vuoden 2022 kevään vapaahetket menivätkin pitkälti metsäpalstojen tietoja netissä selaillen ja kirjoitin blogitekstit sekä ostoyrityksistäni että lopullisesta onnistumisesta. Kauppakirja on päivätty 4.3.2022.

Otin siis pankista 48 000 euroa lainaa ja ostin metsäpalstan Pohjois-Pohjanmaalta. Suvussani tai perheessäni ei ole metsänomistajataustaa, olen täydellinen kaupunkilaisummikko, joka on aloittanut osaamisen haalimisen ihan itsekseen ja ihan alusta.

Opintoja, harjoittelua, iloa ja innostusta

Pöly ei ole vielä ehtinyt laskeutua. Tai siis minä en ole. Vielä ensimmäisen vuoden jälkeen on jotenkin kutkuttava ajatus, että minulla on ihan oma metsäpalsta. Se on jollain merkillisellä tavalla coolia ja aikuista. Tunne on sama kuin ekan oman autoa tai asuntoa ostaessa: olen ottanut jonkin merkittävän askelen.

Vaikka vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon, olen metsänomistajana vielä täysi aloittelija. Tästä näkökulmasta myös kirjoitan. Ihmettelen, hämmästelen ja kerron mitä minulle on tapahtunut. En siis todellakaan neuvo ketään eikä kirjoitustani pidä ohjeistuksena lukea.

Vuodessa olen oppinut alkeet. Olen hankkinut tarvittavia varusteita ja osaamista. Osaan käyttää auttavasti moottorisahaa ja raivaussahaa. Olen opiskellut alaa ja tutustunut pikkuhiljaa omaan palstaan sekä byrokratiaan.

Metsään.fi- palvelu

Metsään.fi- on valtiollisen toimijan, Metsäkeskuksen tietopalvelu kaikille metsän omistajille. Tunnistaudun ohjelmaan pankkitunnuksilla ja järjestelmän kautta minulle avautuu kartta- ja puustotiedot omasta metsästäni.

Metsään.fi- palvelu on kuin metsäni potilastietojärjestelmä. Järjestelmän kautta saan myös ohjausta ja suosituksia: onko jotain kiireellistä tehtävää, mitä toimenpiteitä metsäni lähivuosina tarvitsee?

Ihan pelkästään nettiä selailemalla homma ei hoidu. Eli järjestelmän tiedot on saatu satelliittikuvista, joissa voi aina olla epäselvyyksiä. Lisäksi pitää olla omat perustiedot ja -osaaminen, eli metsään.fi- palvelu on erinomainen tietopankki joka helpottaa oman metsäpalstan tilanteen hahmottamisessa, mutta osaamista ja tuntumaa pitää hankkia myös muuta kautta.

Ehkä kömpelö vertauskuva on, että metsään.fi- palvelun kautta saa nuotit, mutta niitä pitää opetella lukemaan ja se on oma prosessinsa, joka toteutuu vain käytännön opintojen kautta.

Minusta tuli tietämättäni metsätilallinen

Tässä on ehkä ensimmäinen minut omistajana yllättänyt asia. Vaikka metsää olisi ostanut vain sitä varten, että siellä kuuntelee honkien huminaa ja halailee puita, on metsän omistaja verottajan ja valtion silmissä metsätilallinen.

Metsätilalla on oma Y-tunnus ja metsäni muodostaa – halusin tai en – liiketoiminnallisen kokonaisuuden.

Tämä tarkoittaa, että metsätilani nimissä minun on tehtävä vuosittain veroilmoitus ja minun on raportoitava metsästäni saamani tulot ja menot. Metsätilasta ei pumpsahda sähköiseen postilaatikkoon automaattista veroehdotusta, vaan se on ihan aikuisten oikeasti tehtävä itse määräaikaan mennessä rangaistusmaksun uhalla.

Lisäksi metsän ostamista varten nostamani pankkilaina luokitellaan automaattisesti tulonhankkimislainaksi. Näin on, vaikka en koskaan aikoisi myydä metsästäni puuta, tai mitään muutakaan. Kukaan ei kysy omistamiseni strategiaa eikä aikomuksiani: velkani on joka tapauksessa tulonhankkimislainaa.

Tulonhankkimislainan korot ovat 100% verovähennyskelpoisia. Ja mikä hämmentävintä, ne ovat verovähennyskelpoisia omistajan yksityishenkilönä suoritetusta verotuksesta. Minä voin siis vähentää palkkatulostani metsälainani korot täysimääräisesti ja sitten vasta arvioidaan, paljonko minun pitää maksaa liksastani veroja.

Millainen korko metsälainassa on?

Tämä on ensimmäisen metsänomistusvuoteni varmasti kivuliain kohta. Tulonhankkimislainan marginaali on aivan toinen kuin asuntolainojen. Minun marginaalini on 2,43%. Ja kun lainani on sidottu 12kk euriboriin, nousi lainani kokonaiskorko maaliskuun alun tarkistuksessa yli kuuden prosentin. Auts.

No, kuten sanottua, korko on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen, se helpottaa. Mutta se ei tietenkään nollaa tilannetta. Tällä erää pyrinkin tulojeni puitteissa maksamaan lainaa pois mahdollisimman nopeasti.

Lainan ottaessani Euribor oli negatiivinen, korkoni nousi siis tarkistuksessa kerralla yli 4 %. Olisinko ostanut metsän jos olisin tiennyt tästä vuosi sitten? Olisin. Niin iso onni ja ilo metsä on minulle monella tavalla ollut.

Metsäpalstan kulut

Metsän omistaminen ei ole ilmaista. Tai voi ehkä jonkin korpien keskellä oleva, varttunut metsä kasvaa siellä itsekseen ilman, että vuosittaisia kuluja kertyy lainkaan. On kai se hyvinkin mahdollista.

Minulle yksi tärkeä metsän ostamisen kriteeri oli, että perille menee tie. Tie ei pysy kunnossa ilmaiseksi, eli tiellä on aina hoitokunta ja hoitokunnalle maksetaan vuosittain tienhoitomaksu. Tätä menoa ei pääse välttämään, vaikka ei mitään muita toimenpiteitä metsällään tekisi. Oman tiehoitokuntani vuosimaksu oli 62,75€.

Koska alusta alkaen on ollut selvää, että haluan itse osata hoitaa metsääni, on ensimmäinen omistusvuoteni pitänyt sisällään todella paljon erilaisia hankintoja. Olen tarvinnut työvälineitä, turvavarusteita, polttoainetta, vaihto-osia ja erilaisia tarvikkeita. Aivan varmasti näitä kuluja tulee vuosittain myös tästä eteenpäin, mutta aivan tämän vuoden tasoon tuskin enää yllän.

Vaikka kaikki tänä vuonna hankittu ostetaan toivoakseni uudelleen vielä monta kertaa, ostokset tehdään uskoakseni vuorovuosina ja hieman limittäin, eikä tällaista kertapaukkua enää tule. Alla on listattuna kaikki verovuoden 2022 hankintani:

kypärä	29€
turvakengät	87€
turvasaappaat	79€
viiltosuojahousut	96€
viiltosuojahanskat	26€
relaskooppi	13€
Tapion metsätaulukot, paperinen	15€
moottorisaha	390€
Tapion maastotaulukot, sähköinen	15€
hanskat	25€
öljy, bensaa ja varaketju	48€
Hankinnat yhteensä	823€

Eikä tässä vielä kaikki

On luontevaa, että metsätuloista saa vähentää ne välineet, joita on hankittu metsätöitä varten. Logiikka on sama kuin muissakin ansiotuloissa: saat vähentää niitä menoja, joita on koitunut siksi, että pyrit tienaamaan.

Metsätilallinen saa kuitenkin vähentää mielestäni menoja aika lavealla kädellä. Väistämättä mietin, että näitä pykäliä väännettäessä on joku ollut vetämässä ronskilla kädellä kotiinpäin. Olkoon niin. Vaikka olen vähän hämmentynyt, laitan kaikki kulut vähennyksiin ohjeiden mukaan.

Metsätilallinen saa nimittäin merkitä veroilmoitukseen työhuonevähennyksen, mikäli metsätilan ylläpito tai muut asiaan liittyvät toimet ovat edellyttäneet paperitöitä. No minähän olen muun muassa hakenut tukia ja tehnyt metsänhoitoon pätevöittäviä opintoja ja lisäksi pyrkinyt netin kautta hahmottamaan palstani erilaisia kuvioita. Täten teen täysimääräisen työhuonevähennyksen veroilmoitukseen, 230€.

Lisäksi voin kuluina vähentää matkat metsäpalstaani hoitamaan. Verottaja hyväksyy auton käyttökuluja 30snt/km. Kävin vuoden aikana palstallani kolmesti. Ensimmäinen käynti oli uuden omistajan katselmointikäynti keväällä, kesän ja syksyn käynneillä tein metsänhoitotöitä. Vähennettäviä matkakuluja kertyy 563,40€.

Saako metsästä tuloja?

Kuten yllä olen kirjannut, olen kuluttanut metsään tänä vuonna melkoisien määrän rahaa. Onko metsäni tuottanut mitään? Haluanko edes, että se joskus tuottaa jotain?

On selvää, ettei minusta tule tehometsätalouden toimijaa. Tehotaloudella tarkoitan tässä ehkä sitä, että taloudellisesti tuottavinta olisi panostaa tässä vaiheessa maapohjan koneelliseen muokkaukseen ja ehkä myös lannoitukseen. Mitä tasalaatuisempaa ja -ikäisempää puustoa kuviolla kasvaa, sitä suuremman tuoton metsästä joskus aikanaan saa myymällä joko palstan tai puuta.

Minä omistan metsää siksi, että haluan omistaa metsää. Ensisijaisesti se tuottaa minulle elämyksiä ja sitä iloa, mikä hoitotoimien työnjälkenä metsässä näkyy. Mutta kieltämättä haluan hoitaa metsää myös tulevia tuottoja silmällä pitäen.

Tämä tarkoittaa, että puusto pidetään sopivan väljänä mahdollistamaan vankkojen tukkipuiden kasvu ja että harvennuksissa pystyyn jätetään ne puut, joista metsäteollisuus on aikanaan kiinnostunut, eikä esimerkiksi sekalaista valikoimaa eri lailla taiteellisia käppyröitä.

Kemera-tuet

Metsä on myös kansallisomaisuuttamme. Tästä näkökulmasta metsäpalstan omistaminen on erilainen sijoitusratkaisu kuin esimerkiksi sijoitusasunnon ostaminen. Toki vuokralaisella on suojanaan lainsäädäntöä, mutta silti sijoittaja saa asuntonsa kanssa suht vapaat kädet, lähes kaikki on sallittua. Metsän kanssa tilanne on toinen. Omistajan oikeuksista, mutta ennen kaikkea velvollisuuksista on säädetty metsälaissa.

Metsälain tarkoituksena on ”edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään”. (Metsälaki 1. luku 1§.)

Metsän kasvu ja kehitys otetaan siis tosissaan. Niin tosissaan, että valtio tukee taloudellisesti erilaisia metsänomistajan toimia, joilla hän varmistaa metsän tulevan kasvun. Nuoren metsän hoito, jolla varmistetaan tulevien vuosikymmenien tukkipuiden suotuisa kasvu, on kallista, hidasta, ja välillä raskastakin.

Metsänomistaja voi hakea kestävän metsänhoidon tukia (= Kemera) Metsäkeskukselta. Tuen muotoja on muitakin, mutta keskeisimmät tuet lienevät taimikon ja nuoren metsän hoitoon saatavat tuet. Kasvava metsä pitää siis (hieman mutkia oikoen) hoitaa kaksi kertaa istuttamisen jälkeen, ennen kuin sen voi jättää kasvamaan ja odottamaan, että sieltä saa ensimmäistä kertaa puutavaraa, jolla alkaa olla myyntiarvoa.

Metsäkeskukselta ”lomarahaa”

Minun metsässäni on nuorta puustoa, joka oli harventamatta. Niinpä hain hoitotöitä varten Kemera-tukea. Tuen hakeminen oli suurin piirtein yhtä haastavaa kuin hotellihuoneen tai lentolippujen varaaminen netin kautta. Kirjauduin sisään metsään.fi- palveluun ja oman palstani auki klikattuani valitsin karttasovelluksesta suoraan hoidettavan alueen. Sitten rastitin sivupalkin valikosta ”täpän”: haen tälle alueelle nuoren metsän hoitotukea.

Hakemukseen ilmoitin hoitotyön ajankohdan ja painoin ”lähetä”- nappia. Muutaman työpäivän kuluttua sain ilmoituksen sähköpostiin: hakemukseni oli hyväksytty. Tein harvennustyön lokakuussa 2022 ja syysloman jälkeen ilmoitin metsäkeskukselle suorittaneeni hakemuksessa ilmoittamani toimet. Meni taas muutama pankkipäivä ja sain tukirahat tililleni.

Reilun kolmen hehtaarin kokoisen nuoren metsän harvennukseen sain valtion tukea 736€. Kemera-tuki on veronalaista pääomatuloa, joten se tulee ilmoittaa metsätilan veroilmoituksessa.

Ihan vapaalla kädellä ei metsää saa tukirahoilla hoitaa. Nuoren metsän hoidolle on olemassa ohjeistus: puuta pitää jättää tietty määrä ja sitä pitää poistua tietty määrä. Eli työ on tehtävä ymmärtäen, mitä on metsässä tekemässä eikä se ihan jokaiselta onnistu. Muun muassa tämän kaltaisesta osaamisesta olen äärimmäisen kiitollinen hyville opettajilleni metsäalan opinnoissani, joita suoritan tässä samalla koko ajan.

Hieman kärjistäen voi kuitenkin sanoa, että sain valtion kassasta lomarahaa. Mieheni linnusti ja huolehti nuotiotulilla ruokailuistamme, minä nautin elämästäni moottorisahan varressa.

Kemera – tukea voisi käyttää myös ulkopuolisen ammattilaisen palkkaamiseen metsänhoitotehtäviin. Niin tulee tukiehtojen mukaan tehdäkin, jos ei itse pysty todistamaan, että omaa riittävän osaamisen metsän hoitotoimiin. Koska olen alan opiskelija, täytän itse tukikriteerit.

Ensimmäisen omistusvuoden tilinpäätös

Tulot, Kemera	736,00€
Menot ja vähennykset	-1 905,15€
Metsätulot yhteensä	-1 169,15€
Lainan korot yhteensä	-832,17€

Metsästä saatu tulo on pääomatuloa

Ihka ensimmäinen metsätilallisen vuoteni oli siis tappiollinen 1169 euroa. Tämä metsätilan Y-tunnuksen ”alla” toteutunut tappio ”pomppaa” verotuksessa osaksi omaa, yksityshenkilön verotustani. Käytännössä saan siis vähentää ykstyishenkilönä saamistani osinkotuloista ensin metsätilani tappion ja vasta sitten maksaa niistä verot.

Metsäpalstaa varten ottamani lainan korot saan puolestaan vähentää osana palkkatuloista maksamiani veroja. Tulonhankkimisvelan korot ilmoitin muutosverokorttia varten verottajalle jo joulukuussa 2022. Siitä syystä sainkin joulukuun palkan lähes verottomana.

Palkan ennakonpidätys oli tavallaan jo maksettu pitkin vuotta metsälainan korkojen muodossa. Tämä onkin vähän outoa: kaikkia metsään liittyviä juttuja ei ilmoitetakaan metsäveroilmoituksessa vaan metsälaina onkin oman, henkilökohtaisen veroilmoitukseni asia.

Olen näistä laskutoimituksista hieman kiusaantunut ja hämilläni. Mutta en niin kiusaantunut, ettenkö ilmoittaisi verottajalle huolellisesti muistiin keräämiäni menoja. Kyllä minä nuo vähennykset vastaanotan ihan mieluusti, vaikka hyvinvointivaltiotamme suuresti arvostankin.

Mitä metsä tuottaa?

En ole ostanut metsää tuotto- tai ansaitsemistarkoituksessa. Olen ostanut metsää koska haluan omistaa metsää. Vaihdoin kuukausittaisen matkasäästöni metsälainan lyhennyksiin. Lentolippujen metsästäminen vaihtui omassa metsässä oleiluun.

Metsäni on harrastus, johon olen panostanut lainanlyhennysten lisäksi vajaat 200 euroa kuukaudessa, jos hankitut tarvikkeet ja muut kulut jyvittää kuukausikuluiksi. Tuo summa voisi olla ihan normaali kulu jostain vähän tyyriimmästä harrastuksesta. Esimerkiksi mieheni maksaa moottoripyöräkerhon tallipaikastaan suurin piirtein saman verran.

Ero on siinä, että minä saan vähentää ”harrastusmenoni” verotuksessa muista tuloistani. Ymmärrän toki, ettei verottaja voi eikä saa eritellä sitä, kenelle metsä on missäkin tärkeysjärjestyksessä tulonlähde, kenelle ei. Kaikkia täytyy kohdella samanarvoisesti. Silti tilanne huvittaa minua. En metsää ostaessani tiennyt, minkälaista matematiikkaa omistamiseen liittyy.

Minun metsäni tuotti reilusti verovähennyksiä ja ihan mahdottomasti iloa ja erityisiä hetkiä.

Ensimmäinen veroilmoitus on nyt tehty

Naputtelin tänään ihka ensimmäisen veroilmoitukseni metsänomistajana. Verottajalla on jo tieto (en tiedä minkä rekisterin kautta) siitä, että omistan metsätilan ja sain omaverossa suoraan klikata vaihtoehtoa ”tee metsätalouden veroilmoitus”. Järjestelmä avasi eteeni oman tilani tiedot Y-tunnuksineen.

Minun piti kirjata ilmoitukseen edellä mainitut tulot ja verovuoteni yhteenlasketut menot. Ehkä suurin työ liittyen veroilmoitukseen onkin se, että pitkin vuotta pitää kirjaa siitä, mitä kuluja metsään liittyen kertyy. Erilaista pientä nippeliä, kuten vaihtoketju, puhki kuluvia hanskoja, pienkonebensaa ja niin edelleen kertyy erillisinä ostoksina pitkin vuotta.

Metsätilan menoista metsänomistajalla on muistiinpanovelvoite. Tuo asia ei Excel-ihmiselle ole suuri voimainponnistus. Kuten monessa asiassa: pitkin matkaa huolella tehty työ helpottaa lopussa olevaa urakkaa merkittävästi. Minua hieman hermostutti etukäteen ensimmäinen metsätilan veroilmoituksen teko. Huoleni olivat kuitenkin täysin turhia. Ilmoituksen laatiminen kesti noin viisi minuuttia.

Omistamisen strategia hakee vielä muotoaan

Vaikka Suomen valtio kohtelee kaikkia metsätilallisia ikään kuin metsä olisi hankittu tulonhankkimistarkoituksessa, en vielä ole pystynyt lopullisesti hahmottamaan omistamiseni strategiaa.

Joitakin asioita on minulle jo selvää:

1. Haluan osata ja ehtiä tekemään metsäpalstani hoitotyöt itse

2. Haluan hoitotöissä huomioida monimuotoisuuden, eli pyrin saamaan aikaan jatkuvan kasvatuksen sekametsää.

3. Metsäkone tuskin pääsee palstalleni koskaan. Hyväksyn korkeammat korjuukustannukset ja pienemmän voiton, sillä en halua, että metsänpohjaa vaurioitetaan suurin konein.

Ensi kesää odotellessa

Odotan jo malttamattomana seuraavia metsäreissujamme. Toukokuun lopulla menemme kevätreissulle hoitamaan itseämme, parisuhdettamme, ja siinä sivussa nuorta metsää. Minä teen harvennustöitä, mieheni aloittaa pikkuruisen taukotuvan perustustyöt. Ja sitten istutaan hiljaa nuotiotulta katsellen ja ollaan ihan erityisen tyytyväisiä elämäämme.

*************

Olen 48-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.