Nettopalkkani vuonna 2022 oli yhteensä 43 426 euroa. Tilitän tässä kirjoituksessa miten tienestini käytin.

Oikeastaan mielenkiintoisempaa kuin yhden vuoden lukemat, on pohtia miten kulutus muuttuu. Kulutus muuttuu paitsi siksi, että maailma muuttuu, mutta myös minä muutun. Maailman muutokset ovat kaikille selviä. Me yksilöt taas voimme muuttua moneen suuntaan. Mitä mahdan oppia itsestäni kuluttamieni eurojen kautta?

Kirjoitus on toisinto viime vuodelta, halusin koota sen samaan muotoon kuin viime vuonna juuri siksi, että voin vertailla vuosiani.

Ansiotyöstä saatavan palkan lisäksi sain myös pääomatuloja. Jokainen osinkoeuro on kuitenkin sijoitettu uudelleen. Siksi jätän ne tässä kirjoituksessa sivuun ja pohdin vain palkkarahojeni polkuja. Karkeasti jaoteltuna käytin palkkaani neljään asiaan:

• Elämiseen
• Säästämiseen
• Sijoittamiseen
• Lainojen lyhentämiseen

Paljonko meni mihinkin tarkoitukseen?

Kuukausibudjetit ovat kaiken perusta

Laadin budjetin jokaiselle kalenterikuukaudelle. Minulla on valmis Excel-taulukko, jossa on listattuna kaikki oletetut menoeräni: asunto, sähkö, ruoka, vaatteet, vakuutukset ja niin edelleen. Taulukossa on jo valmiina kiinteät kuukausittaiset kulut. Syötän taulukkoon tulevan kuukauden tuloni ja maksuun menevät, vaihtelevasummaiset laskuni.

Tämän jälkeen muiden kulujen osalta tärkeintä on ennakointi: onko ensi kuussa tulossa vieraita, yliyönreissuja tai iltamenoja, joihin pitäisi varata rahaa. Jos tulevassa kuussa on paljon erityisiä menoeriä, päätän jo etukäteen, paljonko asiaan kulutan. Jos olen menossa Helsinkiin, päätän reissuni budjetin. Jos olen hankkimassa pihakukat, päätän, paljonko ne saavat maksaa. Tutkin kuukauden kulukokonaisuuden kerralla ja jaottelen rahani mielestäni sopivasti.

Koska budjetointi on minulle tuttua jo vuosien ajalta, aikaa kuluu budjetointiin korkeintaan puoli tuntia kuukaudessa. Sen jälkeen ei rahaa tarvitse loppukuusta ajatella. Riittää, että noudattaa itselle annettuja ohjeita. Jätän aina 40-50 euroa budjetoimatta, nk. jämärahaa taulukon viimeiselle riville. Aina sattuu jotain, jolloin voin kesken kuukauden siirtää kulut sille riville, johon lisämenot kohdistuvat. Jos mitään ei satu, siirrän jämärahat kuun lopussa vararahoihin tai rahastoihin.

Menojen listaamisen jälkeen taulukkoni näyttää, paljonko palkasta jää säästettäväksi ja sijoitettavaksi.

Suunnittelu myös patistaa kuluttamaan

Etukäteissuunnittelu palvelee kahteen suuntaan. Se pakottaa harkintaan, eli mahdollistaa säästäväisyyden mutta se myös patistaa käyttämään rahaa. Esimerkiksi lenkkareihin varaan kunnon summan enkä nuukaile. Säästäväisen kannattaa ostaa laadukasta eikä sortua halpisvalintoihin. Kun on jo etukäteen päättänyt että ostaa laatua, ei sorru kaupassa tarpeettomaan kitsasteluun.

”No entä sitten kun pesukone hajoaa?” No ei ole vielä koskaan hajonnut, mutta jos niin tapahtuisi, ostaisin puskurirahoista uuden ja budjetoisin pesukoneen seuraavan kuukauden budjettiin, jolloin siirtäisin rahan takaisin puskuritilille.

Verkosta löytää ilmaisia työkaluja

En ihan hoksaa, miksi ihmisille myydään erilaisia maksullisia ratkaisuja budjetointiin. Se hoituu oivallisesti ihan tavallisella Excel-taulukolla. Jos sellaisen laatiminen tuntuu hankalalta, käy Marttojen tai Takuusäätiön sivuilla, siellä on paljon ihan ilmaista materiaalia kaikkien hyödynnettäväksi. Jos haluat minun excel-pohjani, jossa on valmiit yhteenlaskentakaavat vuosikulutuksen tarkasteluun, laita minulle sähköpostia. Lähetän taulukkopohjani sinulle mielelläni.

Kuukausittaiset taulukkoni mahdollistavat tämän postauksen. Eli sen, että pystyn tarkastelemaan vuositasolla mihin olen palkkani käyttänyt.

1. Mitä arkeni maksaa?

Yksi tämän vuoden tavoitteistani oli totutella elämään tonnilla kuussa. Menot vaihtelevat kuukausittain paljonkin, sillä useat vuosittaiset menoerät tulevat maksettavaksi kerralla. Siispä olen siirtynyt tutkailemaan kuukausittaista keskiarvoa, joka antaa yksittäisiä kuukausia paremman kuvan siitä, miten oma kuluttaminen ja rahankäyttö pitkällä tähtäimellä muuttuu.

Kuukausittaisten menojeni keskiarvo vuodelta 2022:

Menoerä	Euroa kuukaudessa
Asuminen	378,21 €
Ruoka ja juoma	203,00 €
Matkailu	77,47 €
Terveydenhuolto	65,53 €
Harrastukset	47,48 €
Sosiaalinen elämä	42,68 €
Liikkuminen	40,81 €
Sähkö	33,03 €
ICT	31,34 €
Kodin hankinnat	20,37 €
Puhelin	19,66 €
Arjen yllätykset	17,59 €
Äänikirjapalvelu	13,27 €
Hyväntekeväisyys	12,67 €
Vakuutukset	9,35 €
Ulkonäkö	7,27 €
Vaatteet	6,17 €
Kulttuuri	2,50 €
Kulutus yht	1 028,40 €

Minulle sopiva arki on maksanut 1028 euroa kuukaudessa.

Summa on mielestäni maltillinen, olen kulutukseni tasoon tyytyväinen. Viime vuoden 1243 euroa kutistui tänä vuonna 1028 euroon, eli kulutukseni pieneni 17%. Se on tälle vuodelle aika kova prosentti, vaikka itse sanonkin.

Viime vuonna laskin itselleni myös pienintä mahdollista hätäbudjettia. Jos tilanne olisi äärimmäisen tiukka, millä summalla tulisin hätätilanteessa toimeen? Eli käytännössä vähensin normaalista kuukausikulutuksestani pois harrastukset, kulttuurikokemukset ja matkailun.

En kiistä harrastusten, kulttuurin tai reissaamisen tarpeellisuutta, mutta jos tiukka tilanne on, ihminen ei kuole jos jää jokusen kuukauden paitsi konserttielämyksiä, jättää reissut väliin ja harrastaa hetken vain maksuttomia asioita.

Viime vuonna pakollisten menojeni yhteissumma oli 851 euroa kuussa. Tuo summa kohosi tänä vuonna 888 euroon. Eli kaikki kallistuu, sille ei voi mitään. Säästöjä olen siis tänä vuonna saavuttanut lähtökohtaisesti vapaaehtoisista asioista tinkimällä.

Välttämättömyyksissä en ole saanut säästöä, vaan kulutukseni on kasvanut viime vuodesta reilut 4%. Prosenttimäärä on ilokseni vähemmän kun inflaatio, eli jos menoni eivät ole sen tahtiin nousseet, olen ehkä kuitenkin osannut säästää välttämättömyyspuolellakin.

Asuminen on suurin menoeräni, kuten uskoakseni meillä kaikilla. Muut menoerät ovat asumiseen ja ruokakuluihin verrattuna kohtuullisen merkityksettömiä.

Mitä kuluja sain pienennettyä?

Sitähän useimmat meistä nyt pähkäilevät: miten menoja saisi pienemmäksi, koska todella moni asia maksaa nyt arjessamme enemmän. Alla sama kulukseni listaus sortattuna toisella tavalla: missä menoerässä on tapahtunut suurin muutos viiime vuoteen verrattuna?

Kuvakaappaus on surkean suhruinen, mutta halusin taustavärien vuoksi käyttää alkuperäistä taulukkoa.

Yhdessätoista kategoriassa menoni pienenivät, seitsemässä ne kasvoivat. Euromääräisesti säästin eniten harrastusmenoissa. Tuo säästö on jokaiselle käsitöitä harrastavalle tuttu tapa säästää: päätöksellä olla ostamatta uusia tarvikkeita ja turvautua uusien ostosten sijaan jo olemassa olevien varastojen aarteisiin on hyvä ja tarpeellinen ratkaisu, joka ei vie iloa tekemisestä lainkaan pois.

Eniten taas euromääräisesti kallistui terveydenhuoltoni: jouduin käymään useamman kerran hammaslääkärissä ja ostin kahdet uudet rillit. Euroja kuluu, se on selvä.

Tyytyväisin olen siihen, että vuoden vaatebudjettini kutistui pienestä vielä pienemmäksi. Kaikki vaatteisiin käytetty raha on nyt minulle aika lähellä turhaa: en tarvitse mitään. Vaatehankinnat ovat tapa hoitaa mieltä, eivät lämmittää tai suojella kehoa.

Miten kulutukseni on muuttunut?

Alla olevassa käppyrässä on eri vuosien kulutuslukujani. Mitä enemmän olen edennyt suunnitelmallisuudessa rahan kanssa, sitä vähemmän minulta on kulunut rahaa. Samalla haluan väsymättä toitottaa, etten ole luopunut mistään itselleni tärkeästä. Elämänlaatumittari ei siis ole laskenut kulutettujen eurojen kanssa samassa suhteessa, ei tosiaankaan.

Osaan myös kuluttaa isoihin ja tärkeisiin asioihin: vuoden 2020 isompi kulutuslukema muodostuu vaatimattomasta arjesta, mutta kahdesta isosta ostoksesta: sähköpyörästä ja saumurista. Molemmat laitteet ovat erittäin aktiivisessa käytössä ja suuren ilon lähde.

Keskiarvoinen kuukausikulutus vuosittain

2. Paljonko sain säästöön?

Vuonna 2022 säästin kahteen asiaan: keittiöremonttiin ja käteiskassaan vapausrahastoa varten.  Tiesin että lähtö työelämästä lähestyy ja tarvitaan tulevien vapaakuukausien varalle kassavarantoa. Keittiöremontti toteutuikin ja siihen hulahti säästöjä useammalta vuodelta. Osa säästöistä on siis jo käytetty.

Vapausrahastoa varten säästetyt rahat makaavat tilillä inflaation nakerrettavana, ikävä kyllä. Mutta kun on valinnut elämän vakityön ulkopuolella, on rahoja pidettävä käyttövalmiina tilillä ainakin muutamaksi kuukaudeksi.

Vuonna 2022 kartutin säästöjä keskimäärin 975 euroa kuukaudessa.

3. Paljonko käytin sijoituksiin?

Sijoitusvuodestani voit lukea tarkemmin täältä. Yhteensä sijoitin koko vuonna 7500 euroa. Lisäksi sijoitin kaikki saamani osinkotulot. Summa on pienin vuosiin. Mutta kaikkea ei saa kerralla: tänä vuonna piti panostaa käteisvarantoon ja sijoittaminen jäi huomattavasti pienemmälle painolle.

Sijoittamisen kuluiksi määrittelen lisäksi toisen, tällä hetkellä vuokralla olevan asuntoni kuluja. Tein asunnossani remonttia, lisäksi se oli jonkin aikaa ilman vuokralaista. Ja kirsikkana kakun päälle joulukuulle tupsahti ylimääräinen yhtiövastike. Asunto ei siis tuottanut viime vuonna mitään ja jouduin maksamaan kuluja hiukkasen palkkatuloistani. Tappio on toki verotuksessa vähennyskelpoista.

Palkkatuloistani käytin sijoituksiin joka kuukausi noin 655 euroa.

4. Paljonko lyhensin lainojani?

Olen käyttänyt asuntolainan lyhennyksiin ja korkoihin vaihtelevia summia. En koskaan maksa pois automaattista lyhennystä, vaan maksan pois aina enemmän, niin paljon kun muilta kuluiltani suinkin liikenee. Otin kuluvana vuonna 48 000 euroa lisää lainaa ostaakseni kauan haaveilemani metsäpalstan. Minulla on siis kaksi lainaa: asunto- ja metsälaina.

Yhteensä minulla on vuoden lopussa velkaa noin 85 000 euroa. Se ei ole paljon, luojan kiitos. Mutta kun summailen yhteen koko vuonna maksamani korot, 1233 euroa tuntuu summana kyllä kieltämättä pahalta. Eläisin ”koroillani” kokonaisen kuukauden. Harmillista. Asuntolainani marginaali on pieni, mutta metsälaina on tulonhankkimislainaa, jonka korko on toisen tasoinen. Onneksi tuon koron saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa.

Ekaa kertaa omien tunnuslukujen summailu kirpaisee hieman. Tämä korko-asia jää kalvamaan. Tällä erää näyttää sitä paitsi siltä, että kun lainani korot on maalis- ja heinäkuussa tarkistettu, kasvavat lainanhoitomenoni ensi vuoden toisella puoliskolla 200 euroa kuukaudessa. Auts. Tavoitteeni lopettaa ensi vuosi velattomana naisena, eli asunnon vaihtaminen pienempään tuntuu entistäkin tärkeämmältä.

Lyhensin lainojani korot ja palkkiot mukaan lukien 962 euroa kuukaudessa.

Mikä vei palkastani eniten?

Etsin taulukkoon myös viime vuoden luvut, jotta osuuksia voisi vähän vertailla.

Näin käytin keskiarvoisen kuukausiansioni vuonna 2022

	€/kk	osuus kk-tuloista	2021, €
Kulutus	1028€	28,41 %	1243€
Säästäminen	974€	26,91 %	431€
Lainat	962€	26,58 %	553€
Sijoittaminen	655€	18,10 %	833€
Euroja yhteensä/kk	3618€		3060€

Palkkasummassa on mukana pitkälomalaisen lomarahat, jotka ovat melkein kuukauden ”ylimääräinen” palkka. Lisäksi sain loppuvuodesta lopputilin, jossa maksettiin myös ensi vuonna pidettäväksi tarkoitettuja lomia. Siksi kuukausittaiseksi määriteltävä liksa tuntuu minusta aivan liian suurelta, mutta taulukkoni eivät valehtele, tämän verran sain palkkatuloa käteen vuonna 2022. Uskoakseni tämä jää ennätysvuodekseni, suunta on tästä vain alaspäin.

Eniten vuonna 2022 muuttui säästäminen: jätin rahaa jemmatilille huomattavasti edellistä vuotta enemmän ja koska lainaakin oli lisää, kului lyhennyksiin rahaa edellistä vuotta enemmän.

Summien ynnäily tähän taulukkoon tuntuu aika huimalta ja jälleen huomaan että minua nolottaa. En tiedä miksi. Ja jälleen totean, että jos jokin asia nolottaa, sitä pitää harjoitella, jotta nolous väistyisi.

En satuta tai kiusaa ketään kertoessani omista rahoistani. Siksi nolouden tunteen täytyy olla vain omassa päässäni oleva turha este, jonka syntymekanismia ei vieläkään tajua.

Firettäjän säästöprosentti

Kaikki säästämiseksi kirjaamani raha ei ole sellaista säästämistä, joka kartuttaa varallisuuttani, sillä säästän kuluttaakseni säästöni aika pian pois. Eli esimerkiksi remppa- tai reissurahoja en laske säästöprosenttiin.

Selvää on, että sijoittaminen on säästämistä. Lainoista säästämiseksi lasketaan lainan varsinainen lyhennys, eli se määrä, jonka verran asuntoa tai metsää siirtyy pankilta minulle. Korko ja lainan pieni kuukausittainen hoitopalkkio on pankille maksettua kulua, joka ei kerrytä omaa varallisuuttani.

Vapausrahastokin on vähän siinä ja siinä, sillä tuokin raha on säästetty myöhempää kulutusta varten. Mutta se saatetaan myöhemmin myös vaikka sijoittaa, jos muita tuloja ilmenee elämistä kattamaan. Joten myös vapausrahastosäätäminen pääsee osaksi vuosittaisen säästöprosenttini laskukaavaa.

Päädyn seuraavaan säästölistaukseen:

• osakesijoitukset 5000€
• rahastosijoitukset 2546,70
• lainan pääoman lyhennykset 10216,27€
• vapausrahasto 8493€
• Yhteensä 26 255,97€

Säästöprosenttini vuonna 2022 oli 59,79 %.

Kirjoitin vuoden 2022 tavoitteita laatiessani, että tavoittelen 50% säästöprosenttia vuodelle 2022. Vuonna 2021 säästöprosenttini oli 49 % ja sain säästöön reilut 16 000 euroa. Vuonna 2022 sekä eurot että prosentit nousivat mukavasti.

Säästöprosentti nousi pääasiallisesti siksi, että tienasin vuonna 2022 enemmän kuin vuonna 2021. Mutta se nousi myös siksi, että kulutin vähemmän vuonna 2022. Säästöön jäänyt summa siis kasvoi tulojeni kasvua enemmän, joka on minulle tärkeä asia.

Uusi aika edessä

Säästämisen ja sijoittamisen summia on ollut helppo ynnäillä, sillä olen perinteisessä mielessä ”tehnyt nousujohteista uraa”. Eli olen pieniä opinto- ja muita taukoja lukuun ottamatta aina tienannut aiempaa enemmän. Nyt elämässäni on alkanut uusi vaihe ja vuonna 2023 nettotuloni ovat uskoakseni noin 25% vuoden 2022 nettotuloista.

Vuodelle 2023 en tavoittele kasvavaa säästöprosenttia. Tavoittelen säästöprosenttia. Eli toivon, että saisin tuloillani katettua elämiseni kulut, eikä minun tarvitsisi kajota suuremmin säästöihin. Lisäksi haluaisin saada koottua ihan hitusen sukan varteen.

Tänä vuonna myös laskentakaavat muuttuvat. Käytän sekä palkka- että pääomatuloni elämiseen ja sijoittaminen tulee jäämään yhä vähemmälle.

Tilanne ei ole huolestuttava eikä negatiivinen: päin vastoin. Olen hyvin lähellä sitä tavoitetilaa, johon olen säästämällä, sijoittamalla ja harkitsevalla kuluttamisella toivonut pääseväni. Raha tekee töitä puolestani, minun tarvitsee laittaa kello soimaan yhä harvemmin.

Ensi viikolla pauhaan kirjoituksen verran rahahäpeästä ja tunnustan ihan kaiken joka minua omissa raha-asioissani hävettää. Ja kun pöytä on puhdas, teen elämäni ekan vuosibudjetin. Ja jotta pääsisin rahahäpeästä eroon, se pitää tietenkin julkaista blogikirjoituksen muodossa. Palataan.

**********************

Olen 48-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.