Leppoistaja

Leppoistajan lokikirja

Lempeitä uuden vuoden tavoitteita

Tarvitsemme vuoden kierron ja siihen liittyvät merkkipaalut. Tarvitsemme pitkien pyhien tarjoaman lisäajan pysähtymiseen, arkea katkovat juhla-ajat sekä vuodesta toiseen toistuvat rituaalit. Yksi virstanpylväs on vuoden vaihtuminen: uusi sivu kääntyy.

Pieni pohdinta on paikallaan. Miten minulla menee, mitä haluan elämältäni ja miten voisin edetä toivomaani suuntaan? Vuoden vaihtumiseen liittyvät lupaukset ja tavoitteiden asettelu voivat herättää meissä monenlaisia tunteita. Ne voivat innostaa, viedä kohti hyvää tai ahdistaa perusteellisesti.

Pohdin asiaa ja löysin kolme erilaista tapaa kuljettaa uudenvuoden lupaukset ja tavoitteiden asettelu metsään. Ja sitten hoksasin, miten tämä homma pitää aikuisten oikeasti tehdä.

Ei näin: Mitä minä haluan?

Pikaisesti ajateltuna uudenvuoden lupaukset ja tavoitteet ovat helppo homma: mietitään mitä haluaisi eniten ja muodostetaan to-do-lista.

Halujen pohjalta muodostetut tavoitteet voivat olla meille monella tapaa haitallisia. Minä haluaisin nimittään polttaa ketjussa menthol-savukkeita, juoda joka päivä valkoviiniä, olla koskaan enää menemättä hammaslääkäriin ja voittaa lotossa miljoonan. Haluamani asiat eivät ole kovin järkeviä, eivätkä muodosta kovinkaan hyvää pohjaa seuraavalle vuodelleni.

Moni voi varmasti haluta aivan järkeviäkin asioita, mutta halut jäävät silti helposti irrallisiksi ajatuksiksi, joiden painoarvo omassa hyvinvoinnissamme voi jäädä vähäiseksi. Haluamiset ovat usein pelkkää pintaa.

Jos haluaa jatkuvasti pitkille kaukomatkoille, voisi ehkä hetken miettiä, onko omassa arjessa kaikki kunnossa? Haluamiset voivat olla ratkaisuyrityksiä tilanteissa, joissa pitäisi suorittaa vähän laajempi ja syvällisempi tilannearvio, jotta asioita ihan oikeasti saisi korjattua.

Ei näin: mitä minun pitäisi?

Tämä on se kamalin, prässäävin tapa lähestyä uutta vuotta. Minun pitäisi ainakin kiinteytyä vähän, minun pitäisi syödä paljon vähemmän karkkia ja lopettaa kiroilu, jota harrastan aivan liikaa. Minun pitäisi alkaa uudestaan lukea kaunokirjallisuutta ja pitää huolta vatsalihaksistani.

Pitäisi- mallilla asetetuista tavoitteista nousee verenpaine heti alkuunsa. Tämän kaltainen ajattelu ei voi tehdä kenellekään hyvää.

Väitän itselleni vastaan: ”Entä jos on vaikka peliriippuvainen. Eikö silloin ole hyvä, jos toteaa, että ensi vuonna pitää lopettaa pelaaminen.”

No varmaan kyllä, mutta eihän tuo tavoitteena mihinkään johda. Jos pelaaminen vaikuttaa riippuvuussuhteelta, lienee syytä todeta, että ensi vuonna tarvitsen apua vaikeaan asiaan elämässäni. Pitäisi-tavoitteissa on aina painostava maku, ne eivät ole kenellekään hyvä ratkaisu.

Ei näin: Hetken lapsena hortoilua

Eniten ehkä inhoan spontaaniuden valeasua. Väitettä, että tavoitteet ovat tosikkoja varten. Aidosti hetkessä elävät, elämään avoimesti suhtautuvat ihmiset eivät kahlitse itseään tavoitteisiin. Elämä ei ole suorite, väittää hetken lapsesi itseään tituleeraava.

Jos ei yhtään mieti minne suuntaan on menossa, voi jäädä paikalleen, lähteä väärään suuntaan tai kulkea kehää. Suunnitelmien puute voi olla spontaaniuden kaapuun naamioitua suunnattomuutta.

Miksi itsensä ulkoistaisi omasta elämästään?

Toisaalta tavoitteiden asettelu voi ahdistaa: jos ei tavoittele mitään, ei mikään mene pieleen. Jos jättää tavoitteet laatimatta, voi jatkaa lastuna elämän laineilla laittaen kaiken syyn epäsuotuisista vaiheista olosuhteille, karmalle, ympäristölle, kohtalolle, mille vaan. Pessimisti ei pety. Ai että inhoan tätä sanontaa.

Meillä on elonpäiviä täällä aika rajoitetusti. Liputan vahvasti sen puolesta, että aika-ajoin miettii, mihin korvaamattoman pääomansa, eli jäljellä olevan elinaikansa haluaa käyttää. Ahdistus on muutoksen syntyvoimaa ja tässä tapauksessa: mitä ahdistavammalta uuden vuoden tavoitteet ajatuksena tuntuvat, sitä tärkeämpää olisi niitä ajatella.

Jos uudenvuoden tavoitteiden tai suunnitelmien tekeminen ahdistaa, ajattelen että silloin suunnitelmiin joko suhtautuu väärin tai jokin asia elämässä on pielessä. Tarvitaan muutosta. Ja muutoksen avuksi tarvitaan tavoitteita.

Joskus tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Realiteettien toteamisesta alkavat hyvät suunnitelmat, vaikka vain pikkiriikkisin askelin kohti jotain parempaa. Joskus tärkein tavoite uudelle vuodelle voi olla nykyhetken tosiasioiden hyväksyntä. Joskus se on tavoitteista suurin, vaikein ja tarpeellisin.

Lempeät tavoitteet löytyvät arvoista

Olin sellaisella positiivisella tavalla ahdistunut tästä tavoiteasiasta. Miten voisin olla varma, että tavoitteet ja keinoni mennä niitä kohti ovat minulle hyviä? Tavoitteet eivät ole pieniä asioita, sillä ne määrittävät elämän suunnan. Asiaa pähkiessäni huomasin, että etenen aivan väärässä järjestyksessä.

Huomasin, että olin hypännyt seuraavaan ruutuun ilman, että olin suorittanut ekassa ruudussa minulle annettuja tehtäviä.

Ei tavoitteita pidä lähteä ekaksi miettimään. Ekaksi pitää miettiä, mikä on minulle tärkeää. Mitä minä pidän arvossa?

Pysähdyn pohtimaan, mikä minulle on arvokasta. Kymmenien vatulointipostausten jälkeen tämän pitäisi olla minulle helppoa kauraa. Mutta onpa ihanan vaikea kysymys. Päädyn seuraavaan listaukseen:

Minulle tärkeät asiat elämässä

  1. terveys
  2. perhe
  3. mielenrauha
  4. joutilaisuus
  5. seikkailut
  6. hyvät hetket
  7. kestävä arki

Tämä lista vaikuttaa kivalta. Siinä on kaikki minulle tärkein ja se on hyvä perusta. Nyt on aika helppo lähteä miettimään, miten vaalisin näitä asioita tulevana vuonna. Tavoitteet syntyvät arvojen päälle ja vievät minua oikeaan suuntaan.

1. Tavoite: elossa ja terveenä

Ihan vaan vielä tiedoksi, että elossa oleminen ja terveenä oleminen ovat kaksi ihan eri asiaa. Jokainen päivä elossa on aina hyvä päivä. Siihen päälle tulee se bonus, että saattaa olla myös terve. Voiko olla mitään hienompaa?

Jäin miettimään miksi noin ”tyhmä” asia kuin hengissä pysyminen pitää olla tavoitteissa, siihen kun ei voi juurikaan itse vaikuttaa. Haluan, että terveysasiat ovat vuosittain listassani siksi, että vuosi, jonka saa olla elossa, on aina hyvä vuosi. Sitä ei saa unohtaa, enkä halua jäädä nirppanokkailemaan mielestäni toisarvoisten asioiden kanssa. Haluan aina ihan ekaksi muistaa perusjutut ja siksi aloitan myös ensi vuoden toiveet hengissä olemisesta.

Kun pitää aktiivisesti itsestään huolta, on fyysisesti valmiimpi kohtaamaan kaikenlaisia mahdollisia terveysmurheita. Olen tämän syksyn ajan liikkunut todella paljon enemmän kuin aiemmin, syönyt fiksummin kuin pitkään piiitkään aikaan ja nukkunut paljon. Ja voi vitsi, tuntuu että ihan uusi elämä on alkanut. Ihan yksinkertainen itsehoito elämän perusjuttujen äärellä ei saa koskaan unohtua.

To do: syö fiksusti, huolehdi unesta ja liiku lempeästi.

2.  Laumassa kaikki hyvin

Mistään ei voi nauttia eikä mikään tuota iloa, jos perheessä asiat eivät ole kunnossa. En toki moneenkaan asiaan voi suoraan vaikuttaa, mutta voin muistaa perheen arvon elämässäni, koittaa olla suvaitsevainen ja salliva perheen jäsen ja tarjota tukeani jos sellaista halutaan tai tarvitaan.

To do: järjestä yhteisiä juttuja laajennetun perheen kanssa säännöllisesti.

3.  Mielenrauha

Tässä kohdassa tein aluksi merkittäviä stipluja. Olin listaillut erilaisia raha-asioita ja pohtinut omia taloudellisia tavoitteitani ensi vuodelle. Mutta enhän minä sitä tavoittele: vaurastumista tai lisää rahaa. Tavoittelen mielenrauhaa ja yksi sen keskeinen elementti on taloudellinen turvallisuus ja vakaa oma talous.

Pohdin kohtuullisen pitkään, mitä asioita omassa taloudessani tavoittelisin, jotta minulla olisi raha-asioistani rauhallinen ja vakaa mieli. Tämän asian merkitys korostuu nyt, kun minulla ei ole vakituista työpaikkaa. Haluan jatkaa pysyvästi työelämän ulkokehillä vain tilapäistöitä tehden.

Nettovarallisuus

Päädyn siihen, että nettovarallisuuden hyvin maltillinen kasvattaminen on osa mielenrauha-tavoitetta. Jos huomaa köyhtyvänsä, ei tuo tieto ainakaan mielenrauhaa kasvata. Otan siis tavoitteeksi nettovarallisuuden 10% kasvun kuten edellisenäkin vuonna. Laskeskelin syksyllä nettovarallisuuteni ja raportti on luettavissa täältä.

Aikomukseni on tienata ensi vuonna hyvin vaatimattomasti. Miten ihmeessä siis tavoittelen kuitenkin monen kymmenen tuhannen euron nettovarallisuuden kasvua? Keinoja netto-omaisuuden kasvattamiseen on ensi vuodelle neljä:

  1. lainojen lyhentäminen
  2. uudet sijoitukset
  3. sijoitussalkun suotuisa kehitys
  4. maaliin saatettu flippiprojekti

Kevyempi kulurakenne ja velattomuus

Täydellisessä maailmassa saisin ensi vuonna asuntoni myytyä. Myyntivoitolla saisin maksettua pois jäljellä olevan asuntovelan ja metsäpalstan hankintaa varten otetun lainan. Lopuilla rahoilla ostaisin pommikuntoisen pienemmän asunnon hieman syrjempää. Tämä ratkaisu olisi toteutuessaan merkittävä askel taloudellisen vapauden tavoittelussa.

Kuukausikuluni pienenisivät pienemmän asunnon myötä, lisäksi velattomuus kuulostaa todella houkuttelevalta tilanteelta. Tämän kortin varaan en voi laskea ja varaudunkin ensi vuoteen siten, että jatkan nykyisessä asunnossa maksaen nykyistä vastiketta ja lainaa.

Asunnon vaihto pienempään on silti yksi toiveistani ensi vuodelle ja pyrin tätä asiaa edistämään, kunhan palaan sivistyksen pariin. Tiedän, että hinnat ovat laskeneet. Mutta jos kolmioiden ja kaksioiden hinnat ovat laskeneet samaa matkaa, pärjään. Katsotaan.

To do: Jatka säännöllistä sijoittamista. Arvioi aika-ajoin salkkusi tilannetta ja uskalla tehdä ratkaisuja.

4. Joutilaisuus

Miten tehdään joutilaisuuden to-do-lista? Havaitseeko joku tässä jonkinlaisen ristiriidan? Vuosi vuodelta minulle on tärkeämpää saada olla yksinään ja eristäytyä. Haluan arkeeni kiireetöntä viipyilyä ja aikaa uppoutua projekteihin.

Miten joutilaisuus ”ansaitaan”?

Mitä paremmin onnistun sijoittamisessa, sitä enemmän minulla on passiivista tuloa ja täten enemmän joutoaikaa. Toisaalta, mitä vähemmän kulutan, sitä pienemmät pääomatulot riittävät kattamaan arkeni menot. Päädyn siis kääntämään joutilaisuudenkin tavoittelussa katseeni talouden puolelle.

Olen aiemmin määritellyt tavoitteekseni, että osinkotulot kattaisivat puolet menoistani. Koska maailma nyt on mikä on, olen päättänyt hajauttaa paremmin sijoitusomaisuuttani ja ehdin jo muotoilla tähän laajemman määrittelyn: osinkotulojen sijaan tavoittelisin sitä, että pääomatulot kattaisivat puolet arkeni kuluista. Mutta otetaan vielä yksi askel eteenpäin ja määritellään tavoite siten, että passiiviset tuloni kattaisivat puolet menoistani. Minun passiiviset tuloni ovat tällä erää osinkotuloja, vuokratuloja ja blogin tuottoja.

Viimeinen kategoria, eli blogin ”tuotot” ovat koominen muodollisuus, sillä blogi maksaa enemmän kuin se tuottaa. Niinhän harrastukset tekevät. Mutta koska se tuottaa jotain, niin otetaan nekin roposet mukaan tähän laskelmaan. Korostan: kirjoittaminen on pääasiallisesti yksi joutilaan elämäni suuri nautinto, tulot ovat vain mukana tuleva pikkiriikkinen lisäilo.  

Keskeisin passiivisten tulojeni muoto on jatkossakin osinkotulo, jonka varaan vapauttani pääosin rakennan. Jotta suunnitelmani pysyy urallaan, pitäisi salkkuni tuottaa myös ensi vuonna 8% osinkojen muodossa.

Mitä joutilaana tehdään?

Yksi konkreettinen asia johon haluan ensi vuonna käyttää joutilasta aikaani, on kehräämisen opettelu. Haluan oppia tekemään lankaa itse ja haluan oppia kehräämään jonkin muun eläimen karvoja lampaan villan sekaan.

To do: neulo lapaset lemmikin karvoilla höystetystä, itse kehrätystä langasta.

5.     Seikkailut

Haluan uskaltaa ja pystyä myös vuonna 2023 tekemään talvikauden mittaisen seikkailun: jokin uusi tehtävä tai työ uudessa paikassa, mieluiten ulkomailla. Tässä on joutilaisuuden lisäksi uuden fire-elämäni ydin. En vielä tiedä minne päädyn enkä ihan kokonaan myöskään sitä, mitä toivoisin.

Olen päättänyt edetä yksi asia kerrallaan. Tällä hetkellä nautin täysin siemauksin kausitöistä Lapissa ja kun tämä seikkailu on nautittu loppuun, palaan kotiin Tampereelle viettämään ylipitkää kesää ja mietin, minne haluaisin seuraavana syksynä suunnistaa. Juuri se, että elämä on ihanasti auki, on nyt ihan parhautta.

To do: hommaa itsesi viimeistään lokakuulla ulkomaille vähintään muutamaksi kuukaudeksi.

6. Erityisen hyvät hetket

Parhaimmat hetkemme perheen ja ystävien kanssa toteutuvat kesämökillämme. Yksi konkreettinen ensi vuoden tavoite on suunnitella ja toteuttaa uusi mökkiterassi. Se on meidän paras paikkamme maailmassa: iloisten illanistujaisten, naurujen, seurustelun, chillailun ja hiljentymisenkin paikka.

Toinen pikkiriikkinen rakennusprojekti on pienen nukkumakoijan rakennus metsäpalstalle. Tilaa ei tule neljää neliötä enempää, sellainen suoja vain johon pääsee makuupussin kanssa oikoseen. Se riittää. Metsäpalsta on mahdollisuus toisenlaiseen elämästä nauttimiseen. Se on kahdenkeskistä, ihan erityistä aikaa ulkona mukavuuksista ja tietoverkoista.

To do: suunnittele ja toteuta mökkiterassi ja metsäpalstan makuusuoja.

7. Kestävä arki

Eräs ystäväni määritteli tärkeimmäksi tavoitteekseen elämän, josta jää pallon pintaan mahdollisimman pieni arpi. Tuo on kauniisti sanottu ja tässä vaiheessa elämääni haluan itsekin elää niin. Kun säästän palloa, säästän aika montaa asiaa samaan aikaan. Kestävä kulutus voi äkkiseltään tuntua helpolta tavoitteelta. Mutta sen määrittely onkin hankalaa. Miten etenen tässä asiassa ilman, että pukeudun säkkiin ja asun maakuopassa?

Vaatimaton kulutus

Toki rahaa voi käyttää myös hyvään, mutta aika usein ihan jokainen näennäisesti aineetonkin hankinta kuluttaa palloamme. Esimerkiksi konsertissa käyminen saattaa tarkoittaa sitä, että joku on lennätetty ehkä ulkomailta asti sinua viihdyttämään.

Kestävän arjen tavoitteeni on yhteydessä maltillisen rahan kuluttamisen tavoitteeseen: pyrin siihen että kuluttaisin elämiseen ensi vuonna yhteensä korkeintaan 11 000 euroa. Kuukausibudjetiksi jaettuna se on noin 920 euroa. Tähän vuoteen verrattuna nipistystä tulisi noin 90 euroa kuukaudessa.

Kaikkien hinta- ja kulutuspaineiden keskellä tavoite yhä pienenevistä kuluista voi vaikuttaa yltiöpäiseltä, mutta haluan tässä asiassa haastaa itseni. Tuon ”menokehyksen” ulkopuolelle jätän lähimatkailun, muuten arki kaikkine menoineen pitäisi saada mahtumaan tuohon summaan.

Vähemmän tavaraa

Vuoden 2022 alussa heräsin karsimaan tavaroitani. Omistan jo lähtöjään vähän, sillä olemme karsineet lasten lähdettyä kotoa ja pidän jonkun mielestä karusta ja pelkistetystäkin tavasta sisustaa.

Olen pitänyt listaa hankinnoistani johon olen summaillut sekä uudet ostokseni sekä tavarat, joista olen luopunut. Suurimman osan olen vienyt kirpputorille tai antanut kiertoon. Osa on toki joutunut myös roskiin. Ja kyllähän sitä aina jotain myös tulee ostettua, sillä vaatteet ja kodin tarvikkeet kuluvat, niin se vaan on. Tavarasaldoni vuodelta 2022 on -131.

Ehkä vuosittain toteutuva kodin miinusmerkkinen tavarasaldo on ihan hyvä tavoite. Luvulla sinänsä ei ole merkitystä kunhan etumerkki on kohdallaan, sillä perusjärjestys ja selkeys on meillä jo olemassa. Vähempi määrä tavaraa palvelee paitsi kestävän kulutuksen, myös joutilaisuuden ja mielenrauhan tavoitetta. Selkeä ja vähätavarainen koti tarkoittaa vähemmän siivousta, järjestelyä ja etsiskelyä.

To do: kuukausikulutus alle 920€, joka kuukausi jokin pieni karsintaprojekti.

Yksi vielä!

Kun vuoden 2022 alussa tein vuoden 2021 tilinpäätöstä, huomasin häpeäkseni, etten tee rahallani säännöllisesti mitään hyvää. Tuon asian olen korjannut tänä vuonna. Nyt haluan ottaa seuraavan askelen. Päätän lisätä vielä kahdeksannen tavoitteen: haluan ensi vuonna tehdä hyvää. En vielä tiedä miten, mutta se varmasti selviää.  

Summa Summarum

Alla olevassa taulukossa on koottuna asiat, joita ensi vuodelta haluan. Listani voi vaikuttaa todelliselta tavoitteiden ja toiveiden kirpputorikokoelmalta. Olkoon niin. En uskoakseni satuta ketään kertomalla, että toivon ensi vuodelta paljon hyviä asioita. Listassani on ihan kaikki mitä keksin: täydellisessä vuodessani tapahtuisi kaikki alla oleva.

Edellisen vuoden tapaan tavoitteillani on painokertoimet. Yhteensä pisteitä on jaossa sata.

Arvotavoite
terveyssyö, nuku ja liiku10
perhe järjestä yhteisiä hetkiä10
mielenrauhanettovarallisuus +10%5
 asunnon vaihto10
joutilaisuuspassiiviset tulot 50% menoista5
 osinkotuotto 8%5
 opettele kehräämään10
seikkailutjärjestä itsesi uudelle reissulle10
hyvät hetketuusi terassi mökille10
 majapaikka metsäpalstalle10
kestävä arkikuukausikulutus 920€5
 omista vähemmän tavaraa5
hyvän tekeminenetsi tapa auttaa5

Haluamansa asiat kannattaa sanoittaa ja kirjoittaa vielä ylöskin. Se on hyvä alku. Vuodelle 2022 asettamistani tavoitteista voit käydä lukemassa tästä vuoden takaisesta postauksesta ja viikko sitten summailin, miten tavoitteissani onnistuin.

Mikä Sinulle on tärkeää?

Koita lähteä ensi vuoteen arvot edellä. Mieti ensin kourallinen sinulle tärkeitä asioita. Mitä rakastat eniten? Ja sitten mieti, miten niitä edistät. Listasi voi olla yhtä hassu ja outo sillisalaatti kuin omani: osinko-osakkeista kissankarvoihin. Kaikki on oikein.

Kun rakennat listasi arvojen kautta, huomaat että lista on sinulle lempeä. Se pitää sinut tärkeiden asioittesi äärellä ja tekee sinulle hyvää.

Kaikkea hyvää tulevaan vuoteesi.

********************

Olen 48-vuotias vapaa harhailija. Olen luopunut vakituisesta ansiotyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen turvin. Kirjoitan harjoituksistani elää levollisemmin, vaikeilen ja viisastelen. Kerron sentin tarkasti omat raha-asiani ja lavertelen kaikesta muusta, mitä matkallani opin.

2 kommenttia artikkeliin ”Lempeitä uuden vuoden tavoitteita”

  1. Viisaita ajatuksia! Huomaan, että sinulla on ollut aikaa ja tarmoa mietiskellä näitä asioita. Arvostan!

    Vastaa
    • Kiitos palautteesta. Minähän en muuta tekisikään kuin piehtaroisin pohtimassa näitä asioita. 😉 Hyvää uutta vuotta Sinulle!

      Vastaa

Jätä kommentti