Muinaisessa lapsuudessani 80-luvulla pankit ja muut yritykset jakoivat syksyn alkaessa logoillaan varustettuja lukujärjestyksiä. Hienoimpia haettiin kirjakaupasta. Uusi lukujärjestys odotti merkintöjä paitsi koulun aikataulusta, myös eri iltojen harrastuksista. Etukäteen jännitti montako kasin aamua tänä vuonna olisi ja moneltako pääsisi perjantaina koulusta.
Kesälomalta työhön paluu on aina uuden alku. Työprojektit käynnistyvät ja kalenterimerkinnät lisääntyvät. Uudet harrastukset ja itselle annetut lupaukset elämästä joko vähemmällä karkilla tai enemmällä liikunnalla tuovat vaatimuksia ja rytmiä arkeen.
Myös aikuinen tarvitsee lukujärjestyksen
Tämä kirjoitus on vuoden vanha, laadin sen heinäkuun lopulla vuonna 2021. Kerron siis vuoden vanhasta päätöksestäni, johon olen edelleen tyytyväinen. Itse asiassa tänä syksynä paljon tyytyväisempi kuin vuosi sitten. Mitä väsyneempi olen ollut, sitä tärkeämmässä roolissa on ollut oma hyvinvointilukkari.
Viime vuonna olin palaamassa töihin aika tiukkaan tilanteeseen ja olin etukäteen huolissani omasta jaksamisestani. Koska moni asia työtilanteessani oli omien vaikutusmahdollisuuksieni ulkopuolella, päätin panostaa erityisesti vapaa-aikaani, johon minulla on täydet vaikutusmahdollisuudet.
Postauksen kuvilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Vai onko sittenkin? Voidaanko meidätkin juoksuttaa tyhjiin jos emme pidä itsestämme huolta?
Huolenpitoa jo hyvän sään aikana
Yksi (työ)stressin mahdollinen seuraus on, että ihminen lamaantuu. Työpaineet sitovat mielen niin, ettei vapaa-aikana osaa tehdä muuta kuin hakea karkkipussin lähikaupasta ja katsoa telkkarista sisustusohjelmia. Työpaine tai paha mieli sulkevat ongelmanratkaisukyvyn, jota tarvittaisiin juuri tuolloin eniten. Väsyneenä ei tule hakeutuneeksi niiden toimien äärelle, josta saa iloa, onnistumisen kokemuksia ja uusia ajatuksia.
Jotta muistan pitää itsestään huolta myös tilanteissa, joissa en muista pitää itsestäni huolta, tarvitsen hyvinvointilukujärjestyksen. Tein sellaisen vuosi sitten ja olen aika tarkkaan noudattanut sitä nyt vuoden verran. Tai no en. Keväällä lipsuin, koska väsytti. Ja koska väsytti, väsyin lisää, sillä en huolehtinut itsestäni voimaannuttavia asioita tehden. Nyt aloitan uudelleen.
Vapaa-ajan hyvän mielen lista
Lähtökohtani lukkarille oli siis ajatus, että jos minulle helposti tulee työaikana paha mieli, minun pitää huolehtia, että vapaa-aikana minulle tulee hyvä mieli. Ja hyvä mieli tulee mukavien asioiden tekemisestä. Vuosi sitten kesällä teinkin itselleni listan asioista, joiden tekemisestä erityisesti nautin.
Näistä asioista minulle tulee hyvä mieli
- Kuorolaulu
- Treffi-illat puolison kanssa
- Käsityöt
- Datailu: kirjoittaminen, sijoituspohdinnat, matkasuunnitelmat.
- Ulkoilu
- Ystävät
Päädyin kuuden kohdan listaan minulle tärkeitä asioita. Lista voisi varmaan olla pidempikin, mutta nämä kuusi asiaa tulivat mukavana tekemisenä ensihätää mieleen. Telkkarin ääressä makoilu ei mukavana asiana tule mieleenkään. Silti huomasin, että juuri se on vapaa-aikani täyte silloin, kun olen väsynyt.
Listasta lukkariksi
Päätin, että minulla on vapaa-aikalukkari maanantaista torstaihin. Viikonloppuihin en halua ohjelmoida mitään, ne saavat kulua fiilispohjalta. Viikonloppuisin riski telkkarin ääressä retkumiseen on pieni. Minun hyvinvointiriskini on arki-illoissa: pidän itsestäni huonosti huolta työpäivien jälkeen ja siihen tarvitsen itseltäni lisätukea.
Neljä iltaa: neljä aktiviteettia. Ja koska rakastan rutiineja, haluan että yhdelle illalle on aina samat jutut. Kuuden mukavan tekemisen listani piti siis typistää neljään kivoimpaan juttuun. Päätin jättää listastani pois ulkoilun ja ystävät. Ja sekunnissa huomaan olevani syyllinen, ovathan molemmat noista asioista yleisesti tunnustettuja hyvinvoinnin lähteitä.
Jätin ulkoilun lukkaristani pois, sillä pyöräilen työmatkat ja ulkoilen paljon myös viikonloppuisin. Suurin osa ystävistäni taas asuu kaukana, joten en pysty tapaamaan heitä osana arkeani, vaan tapaamisemme ovat osa vuosilomia tai muita erityistilaisuuksia.
Velvollisuus-ajattelu on ärsyttävän sitkeässä
Hyvinvointirakennelmani laatiminen alkoi sujuvasti itsesyytöksillä: moitin itseäni siitä, etten suunnittele harrastavani säännöllisesti liikuntaa ja tapaavani ystäviä. Sitten moitin itseäni siitä, että moitin itseäni.
Uskallus elää tavalla, jonka itse kokee parhaaksi, vaatii näköjään kohtuullisen harjoittelunkin jälkeen edelleen tiedostamista. Järjettömän helposti päätyy tekemään valintoja, joita pitää automaattisesti hyvinä niiden yleisen suotavuuden tai suositeltavuuden vuoksi.
Hyvinvointilukkarini ei ole sitä varten, että olisin hyvä ihminen. Hyvinvointilukkarini on sitä varten, että minulla olisi hyvä olla.
Kaikki omat toiveet eivät ole kovin järkeviä
Entä jos olisin todennut, että haluan syödä itseni karkkiähkyyn tai käydä kerran viikossa juhlimassa, olisinko luvannut itselleni myös nuo virkistäytymiskeinot? Entä jos nautinkin suunnattomasti nettipokerista?
Missä kohtaa oman mielihyvän ajattelu pitää jättää sivuun ja ihan oikeasti ajatella omien valintojen terveysvaikutuksia? En tiedä. Kyllähän se raja jossain on. Vaikka kuinka hyvälle mielelle tulisi jokailtaisesta Riesling-lasillisesta, ei sitä voi hyvinvointilukkariin merkata.
Entä jos minulle olisi tullut hyvä mieli vain asioista, joihin minulla ei ole varaa kerran viikossa, kuten vaikka teatterissa käynti tai hieronta?
Jos lompakko tai maksa ei kestä
Jos nauttisin nettipokerista, miettisin mikä siinä minua viehättää. Ja ehkä sitten hakisin sitä samaa oloa jollain toisella keinolla. Tai ehkä voisin nettipokerin sijaan sopia pokeri-illan kavereiden kanssa ihan kasvokkain? Jos Rieslingiä haluaa rentoutuakseen, voi ehkä miettiä mitä muita tapoja rentoutumiseen olisi? Kävisikö vaikka saunominen?
Eli uskoisin, että vähemmän terveellisetkin ajatukset saa muokattua terveellisempään ja taloudellisempaan muotoon, kun niitä vähän penkoo ja muotoilee.
Ja jos jonkun tavan turvallisuus tai vaikutukset omaan elämään mietityttävät, ota asia kaverin kanssa puheeksi. Uskoisin, että ystävä antaa asiaan perspektiiviä, joka joskus saattaa omista ajatuksista puuttua.
Entä jos rahat eivät riitä? Ehkä etsisin jotain noita liian kalliita asioita muistuttavaa. Jos nautin hieronnassa käynnistä, olisin ehkä lähtenyt perehtymään hierontaan vaikka puolison kanssa. Jos haluan teatteriin, olisin etsinyt mahdollisuuksia ilmaisiin taidepläjäyksiin. Kun haluaa ratkaista asiat, uskon että vähän kalliistakin mielenkiinnon kohteista löytää lähestymistavat, jotka oma kukkaro kestää.
Päädyin laatimaan itselleni seuraavanlaisen lukujärjestyksen:
| Maanantai | Retku rauhassa koneella. Lue ja perehdy sijoitusmaailmaan, suunnittele tulevia lomia tai lomareissuja. Tutki pidemmällä tähtäimellä omaa taloutta, kirjoita blogia. |
| Tiistai | Tee käsitöitä. Käy kangaspakat lävitse, etsi uusi neulemalli, kokeile mitä saumurilla onnistuu. Levittäydy, sotke, harjoittele, kokeile, uppoudu. |
| Keskiviikko | Date night. Asiaa puolisolle esittäessäni hän pitää ajatusta rouvan kanssa vietetystä pikkulauantaista myös hyvänä ja tarpeellisena. |
| Tostai | Kuoroilta. Mikään ei hoida sielua kuten laulaminen, paitsi laulaminen hyvässä seurassa. |
Sitä voi saada, mitä tilaa
Jos ihminen päättää pysyä onnellisena ja tasapainoisena, hän on todennäköisemmin onnellinen ja tasapainoinen. Minun onneani ja tasapainoani eivät keikuta parisuhdemurheet, terveyshuolet, taloudellinen epävarmuus tai erilaiset lasten kasvamiseen ja perhe-elämään liittyvät haasteet. Eli ihan lellilapsihan minä huolineni olen.
Minun kuormitukseni tulee työstä. Joudun aika-ajoin keskittymään huolellisesti siihen, ettei työni uuvuta, pidä minua pahalla tuulella tai unettomana. Tai voihan olla, ettei työssäni ole mitään vikaa. En vain osaa suhtautua siihen oikein. No, joka tapauksessa työasiani saavat minut varmistamaan, että vapaa-aikani on kivointa mahdollista.
Joten ehkä lopputulos on sittenkin mieluinen. Superkiva ja voimaannuttava työ ei haastaisi panostamaan vapaa-aikaan. Nyt minulla on työ, jossa on myös superkivoja ja voimaannuttavia elementtejä, mutta myös siinä määrin energiaa vieviä puolia, että vapaa-ajan laatuun on keskityttävä tarkasti.
Kokeile
Ymmärrän, jos ruuhkavuosien kuskausrumba ja muut kuviot vievät arki-iltasi kokonaan, ne vuodet olen minäkin kokenut. Ja kivaahan voi olla myös se: tiivis arki yhdessä lasten ja kivojen harrastusten parissa. Mutta ei siltikään haittaisi, että laatisit myös itsellesi hyvinvointilukkarin. Että arkeasi rytmittäisivät hitusen myös omat, ei vain muiden toiveet ja menot. Lukkarin perusteena ei pidä olla se, minkä ajattelet olevan hyvää tai oikeaa. Perusteena pitää olla se, mikä sinun mielestäsi on kivointa.
Tee lista tekemisistä, joista tykkäät
Älä yhtään mieti tai suodata. Tee lista kivoimmista asioista, joita sinä tykkäät tehdä. Ja jos haaveilet siitä, että haluat möllöttää sohvalla ja olla hiljaa itseksesi, sekin lasketaan. Kaikki käy. Ja kun olet laatinut listan mieluisimmista tekemisistäsi, ujuta niitä viikkoosi. Onnistut kyllä. Ja mitä hankalammalta se tuntuu ja mitä useampi henkilö on aikaasi ja huomiotasi vailla, sitä enemmän kannustan olemaan vähän itsekäs. Anna itsellesi vähän aikaa, niin sinulla on enemmän annettavaa muille.
Lukkari on ihan yhtä tarpeellinen myös perheettömälle. Jos kukaan ei ole vapaa-ajastasi kiinnostunut tai vaadi sinulta virka-ajan jälkeen mitään, pitää hyvinvointilukkari sinut mukavasti kiinni työelämän ulkopuolisissa asioissa: tulet uppoutuneeksi muuhun mukavaan etkä jää kiinni työmurheisiin.
Hyvää, tasapainoista alkavaa syksyä kaikkine haasteineen meille kaikille.
******************
Olen 47v hoitoalan sekatyöläinen. Kirjoitan matkastani irti työelämästä säästäväisen elämäntyylin ja sijoitusharrastuksen avulla. Kirjoitan täsmentyvistä suunnitelmistani, vaikeilen, viisastelen ja omavaraistelen. Pohdin työelämää ja opettelen ottamaan rennosti.