Leppoistaja

Leppoistajan lokikirja

Sijoituspäiväkirja Q2: osinkoja ja ostoksia

Takana on kaksijakonen vuosineljännes. Siihen on mahtunut surullista kurssikehitystä ja toisaalta ihan häkellyttävä määrä osinkoja. Miten salkkuni arvo on kehittynyt, mitä olen sinne ostanut ja mitä muita ratkaisuja sijoittamisen suhteen tehnyt, siitä kirjoitan tänään.

Kaikki ei ole niin synkkää kuin luulisi

Vaikka ensiajatus alkuvuoden kurssikehityksestä on surullinen, ei se kuitenkaan ole koko totuus. Osta ja testamenttaa- sijoittajalle halvat hinnat sopivat tarkemmalla ajattelulla hyvin. Samalla rahalla saa matalissa kursseissa enemmän.

Miten salkkuni arvo on kehittynyt?

Minulla on tilit kahdessa eri rahoituslaitoksessa, summailen omistukseni yhteen kerran kuussa. Alla on salkkujeni tämän vuotinen kehitys pelkästään suorien osakkeiden osalta.

Salkustani on siis vuoden 2022 alkupuoliskolla sulanut pois noin 30 000 euroa. Eläisin tuolla rahalla 2,5 vuotta. Häkellyttävää kyllä, salkun arvon kehitys ei tunnu harmittavan minua. En ole sijoittaja, joille pörssikurssien nousu on ensisijainen menestymisen mitta. Minulle on tärkeää, että löydän edulliseen hintaan yhtiöitä, jotka tuottavat vakaata osinkovirtaa ja oh boy, tänä vuonna on ollut osakeshoppailijan markkinat.

Koska mikään ei toki kesäiltana ole ihanampaa kuin Exceleiden pyörittely, yhdistelin vuoden 2021 ja 2022 kuukausisaldot samaan taulukkoon. Vuodet eivät todellakaan ole veljeksiä.

Alkuvuoden 2022 kurssikehitys on toki ollut surullista. Mutta kun vuosia tutkailee vieretysten, asiat asettuvat mittasuhteisiin. Eivät asiat ihan kamalan huonosti vuosi sitten olleet.

Noh, myönnetään: jos loppuvuoden suunta jatkuu samaa rataa alkuvuoden kanssa, voipi jo alkaa ahdistelemaan. Mitä seuraavaksi tapahtuu, ei tiedä. Ennustaminen on vaikeaa. Erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, niinhän se on.

Karkeasti ajateltuna sillä ei ole niin paljon väliä, mitä yhtiön osake milläkin hetkellä maksaa. Tai sillä on minun sijoitus-strategiani omaavalle ihmiselle merkitystä vain kerran. Ostohetken hinta ratkaisee.

Mikä pärjää nyt ja jatkossa?

Sillä on väliä, miten yrityksellä menee. Saako se osia, raaka-aineita ja henkilökuntaa? Miten se pystyy tässä ajassa hinnoittelemaan palvelunsa ja tuotteensa? Mikä on yhtiön tarjonnan kysyntä, kun säästöpaineita on monestakin syystä sekä organisaatioilla että yksityistalouksilla.

Tätä toki koitan jokaisen muun sijoittajan kanssa pohtia: mitkä yritykset kärsivät kaikesta siitä, mitä nyt tapahtuu, mahdollisimman vähän? Ja me kaikki esitämme omia valistuneita ajatuksiamme asiasta.

Sijoitin ennätysvähän

Ehkä harmillisin yksityiskohtani liittyen tähän mollivoittoiseen sijoitusneljännekseen on, että olen itse sijoittanut äärimmäisen vähän. Yhtä vähän olen sijoittanut viimeksi ollessani työelämän ulkopuolella vuonna 2018.

Tänä keväänä kaikki rahani ovat menneet keittiöremonttiin, joka toki on suuri onni ja ehkä jonkun mielestä hyvä sijoituskin. Mökkikeittiötä ei kuitenkaan ole uusittu euron kuvat silmissä, vaan kyse on oman pitkäaikaisen haaveen toteutuksesta ja tietoisesta panostuksesta elämän parhaimpiin hetkiin.

Q2:n aikana olen sijoittanut osakkeisiin 1110 euroa, eli keskimäärin 370 euroa joka palkasta. Nettopalkkani on 2976 euroa, josta siis on kulunut osakeostoihin 12 %.

Ennätyksellinen osinkojakso

Sijoitusprosenttini vaikuttaa surkealta. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä olen vuoden 2022 toisella neljänneksellä tehnyt sekä euro- että kappalemäärässä eniten osakeostoksia ikinä. Tämä on mahdollistunut muhkeilla osingoilla, joita ropsahteli tilille erityisesti huhtikuussa lähes päivittäin.

Uskoakseni nämä kuukaudet jäävät henkilökohtaiseksi ennätyksekseni. En koskaan sijoita vuoden aikana yhtä paljon kuin tänä vuonna ja tänä vuonna sijoitan eniten toisen neljänneksen aikana. Huippujen huippu on siis saavutettu. Vähän outo fiilis..tästä se on sitten enää vain alamäkeä. Hämmentävää.

Vuonna 2023 aion sijoittaa joka kuukausi palkkatuloistani joitakin satasia ja kaikki saamani osingot. Vuonna 2024 aion sijoittaa pelkät osinkotuloni. Vuonna 2025 en aio sijoittaa enää ollenkaan. Sepäs tuleekin olemaan outoa. Miten opetella pois yli vuosikymmenen kestäneestä säännöllisestä tavasta??

Osinkoeuroja ja tuottolaskelmia

Osingot Q26049,29€
Osinkojen ostovoima Q25127,49€
Osingot koko vuosi 2022, arvio7980,13€
Salkun tuottoprosentti osinkoina vuosi 2022, arvio8,06%
Osingot koko vuodelta muutettuna nettotuloksi, arvio485€/kk

Koko vuoden luvut ovat arvioita, sillä sijoitan vielä tänä vuonna ihan uutta rahaa ja myös osinkoja yhtiöihin, jotka maksavat vielä tänä vuonna osinkoja. Joten korkoa korolle ilmiö auttaa vielä tänäkin vuonna minua eteenpäin.

Brutto-osinkoni kolmen kuukauden ajalta ovat siis yli 6000 euroa. Sen ”ostovoimaksi” taulukossa määrittelemäni summa on hähmäinen sekaluku. Siinä on yhdistettynä osakesäästötilin brutto-osingot ja arvo-osuustilin netto-osingot.

Pystyin siis kuuden tonnin osingoillani ostamaan noin viiden tuhannen euron arvosta osakkeita. Summa on minulle valtaisa ja tätä kirjoittaessa vähän ujostuttaa. Hassua. Ei yhtään hävetä kirjottaa, jos mokaan tai jos menee huonosti. Suuret plus-merkkiset luvut sen sijaan ujostuttavat. En tajua mikä psykologia tämän takana on. Ehkä joskus ottaannun asiaa pohtimaan.

Kokonaisuudessaan laskeskelen, että salkkuni tuottaa tänä vuonna osinkoina reilut 8%. Firettäjän tuloiksi käännettynä osakesalkkuni tuottaisi minulle tänä vuonna noin 485 euron kuukausittaiset nettotulot. Olen tyytyväinen, jos summa olisi vakiosti yli viisisataa. Eli ihan suunnassa porskutan ja tässä vaiheessa tilanne näyttää pitkän tähtäimen suunnitelmani vinkkelistä hyvältä.

Mitä uutta salkkuun?

Ekan neljänneksen Puuilo-avaus näyttää nyt tokalla neljänneksellä vähän pöllöltä hankinnalta. Puuilo on antanut tulosvaroituksen ja kurssi on laskenut lähes viidenneksen. Toisaalta Kim Lindström, jonka konkariuteen luotan, kehui sekä Puuiloa että Tokmannia äskettäisessä Kauppalehden haastattelussa.

En ostaisi nyt Puuiloa sillä hinnalla, jolla ostin sitä joitakin kuukausia sitten. Mutta viimeiset osinkorahani laitoin kesäkuun lopussa Puuiloon, sillä nyt yhtiön kurssi on laskenut enemmän kuin sen tuotto-odotus. Tai siis niin ajattelen.

Vaikka Tokmannikin on tulosvaroittanut ja kurssi laskenut yli 30%, olen jatkanut sitkeästi Tokmannin parissa. Kurssi on mielestäni laskenut enemmän kuin arvio tulevasta tuloksesta ja onhan yhtiöllä myös osta-suositus. Lisäksi olen edelleen luottanut tuttuun ja turvalliseen Sampoon.

Konecranes on niin monessa artikkelissa hehkutettu ja analyyseissa kehuttu, että päätin lähteä mukaan. Minulla on hyvin huonosti tai jos ei lainkaan perusteollisuutta, joten hankinta sopi monialaistamaan salkkuani hyvin. Yhtiö on mielestäni kiinni megatrendeissä, joten se tuntuu turvalliselta sijoitukselta epävarmoina aikoina.

Huhti-kesäkuun ostoslista

Aina kun tilillä on ollut jokunen satanen osinkorahaa, olen kipaissut ostoksilla. Nordean yhden prosentin toimenpidekulu helpottaa harkintaa: ei tarvitse odotella suurempien summien karttumista, vaan varsinkin jo omassa salkussa olevia osakkeita voi ostaa pikkusummillakin.

Huhti-kesäkuun hankintalistani on tässä:

Yhtiökpla-hintayht
SSAB1136,30€711,90€
Puuilo477,17€336,99€
SSAB1256,21€776,25€
Telia733,78€275,94€
Citycon206,85€137,00€
Tieto923,80€214,20€
Konecr.1325,30€328,90€
Sampo1147,27€519,97€
Sampo848,59€388,72€
Tokmanni1512,09€181,35€
Citycon247,12€170,88€
Tokmanni2212,80€281,60€
Tieto2323,80€547,40€
Capman2512,78€696,53€
Puuilo404,91€196,40€
Kaikki osakeostot yhteensä5764,03€

Näin jälkikäteen silmäiltynä taulukkoni näyttä osinkosijoittajan peruskauralta. Ei mitään uutta, radikaalia eikä jännittävää. Tuttua ja turvallista, se on hyvä.

Kyllähän riski tuntuu ja vaikuttaa

Olen koko sijoittajahistoriani ajan ostanut lähes pelkästään suoria osakkeita. Kulunut neljännes sai minut siirtämään painoa rahastoihin. Rahastojen kautta voin paremmin hajauttaa toimialojen ja maantieteen näkökulmasta ja se on tässä maailmassa nyt tärkeää.

Merja Mähkä kirjoitti, että rahastosijoittaminen ehkäisee omien pöllöilyjen vaikutusta. Ja niin minä nyt teen: ehkäisen omia pöllöilyjäni. Osakesalkkuni on minulle nyt sopiva, ehkä isokin. Ja siis huom: minulle. Meillä jokaisella on omat käsityksemme suuresta ja pienestä salkusta ja omaisuudesta.

Rahastojenkin suhteen olen laiskuri. Pidättäydyn main stream indeksirahastoissa joihin olen kuukausubudjetin loppurahoilla tehnyt pieniä lisäsijoituksia, vaikka edes parilla kympillä. Tämä on rahastojen ehdoton etu: pikkuhankintoja voi tehdä vaivatta. Rahastot ovat siis minun virtuaalinen kolikkopurkkini.

Olen siirtänyt rahastoihin kolmen kuukauden aikana 465 euroa. Eli suhdeluku osakeostoihin on vielä pieni, mutta varmasti kasvava. 10% on enemmän kuin 0%, joka se on viime vuodet ollut. Aion jatkossa painottaa rahastoja aiempaa enemmän, vaikka pääpaino on ainakin vielä tämän vuoden osakkeissa.

Kokeilisinko minäkin neljää prossaa?

Olen kaavaillut eläväni jatkossa puoliksi osingoilla, puoliksi keikkatöillä. Osinkojen ohella minua on alkanut kiinnostella firettämisestä puhuttaessa usein mainittu neljän prosentin sääntö.

Tuolla säännöllä tarkoitetaan, että omaisutta voi nipistää vuosittain neljä prosenttia ilman, että se koskaan loppuu. Tämä perustuu siihen, että järkevästi sijoitettu omaisuus, esimerkiksi rahastosalkku, kasvattaa tilastollisesti arvoaan vuosittain aina enemmän kuin 4%.

Olen samaa mieltä Omavaraisuushaaste- blogin kirjoittajan kanssa, jonka ajatukset voit käydä lukemassa yllä olevasta linkistä. Ajatus pelkästään neljän prosentin säännöllä elämisestä tuntuu vieraalta, mutta uteliaisuuttani haluan kokeilla asiaa lisämausteena.

Firetuloina vähän kumpaakin

Kun nyt näyttäisi siltä että pystyn sijoitushorisonttini puitteissa saavuttamaan päämäräni, eli sen että osinkotuloni kattavat 50% kuukausittain tarvitsemistani nettotuloista, voisin viime metreillä vähentää salkkuni riskiä sijoittamalla enemmän rahastoihin.

Ehdin säästämilläni summilla kerryttämään vuosittaista neljän prosentin rahastotuottoa vain joihinkin satasiin. Mutta nuokin sataset ovat jouten vietettyä aikaa. Minun joutilaisuuteni maksaa tällä erää 250 euroa viikossa. Jokainen tavalla tai toisella tienattu ”kaksisataaviisikymmenlappunen” mahdollistaa, että saan viettä yhden viikon vuodesta ilman ansiotyötä.

Ensi vuonna salkkuni tuottaa huonommin

Kirjoitin vuoden 2021 lopussa, että vuosi 2022 tuo pompsin osinkotuottoihini sekä euroissa että prosenteissa. Eli jo viime vuonna oli selvää, ettei kehitys voi salkussani jatkua samaa tahtia ylöspäin. Tässä vaiheessa vuotta 2022 asia on varma: osinkotuottoprosenttini laskee ensi vuonna. Voi olla, ettei euromääräistä laskua tule, sillä lisäsijoitukseni saattavat kuitata laskevan osinkotuottoprosentin.

Kurssien lasku ei harmita, niin väitin. Tuottoprosentin tuleva lasku harmittaa, sen myönnän. Uskoakseni vuosi 2023 tuo minulle euromääräisesti enemmän osinkotuloja kuin vuosi 2022 ja prosentuaalisesti enemmän osinkoja kuin vuosi 2021. Suunta on siis kuitenkin pidemmällä tähtäimellä oikea. Yksi, yksittäinen vuosi ole se olennaisin juttu, ei ylös- eikä alaspäin.

Nyt näyttäisi siltä, että osinkotuottoprosenttini on ensi vuonna lähempänä seiskaa kuin kasia. Sille tasolle olin pidemmällä tähtäimellä tuoton laskeskellutkin. Luku ei siis yllätä, mutta myönnän, että kun sai jo maistaa parempia tuottoja, tuleva takapakki harmittaa.

Miten tästä eteenpäin?

Hissukseen, säännöllisesti ja harkiten. Tiedän jo nyt, etten pysty kirjoittamaan sijoituspäiväkirjan jaksoa Q3. Koska en pysty turistamaan blogipostausta siitä, että ostan kolmena palkkapäivänä nipun minulle tuttuja osakkkeita. Ihanan tylsää. Just niinku pitää.

Rauhaa, malttia ja uskoa hyvään. Niin sijoituksissa kuin maailmassakin.

Disclaimer: mitään tässä kirjoituksessa tai blogissa muualla kirjoitettua ei pidä ottaa sijoitusneuvontana. Sijoita kätesi multaan ja pää pilviin, niin on hyvä.

*******************

Olen 47v hoitoalan sekatyöläinen. Kirjoitan matkastani irti työelämästä säästäväisen elämäntyylin ja sijoitusharrastuksen avulla. Kirjoitan täsmentyvistä suunnitelmistani, vaikeilen, viisastelen ja omavaraistelen. Pohdin työelämää ja opettelen ottamaan rennosti.

Jätä kommentti