Toiveeni on kirjoittamalla muodostaa päätös, miten sijoitan kevään ensimmäiset osinkorahani. Melkein jokaiselle päätökselle, vaikka kahdelle ihan vastakkaisellekin, löytyy hyvät perustelut. Pohdin seuraavassa eri näkökulmien kautta mitä minun olisi viisainta tehdä.

Kevät on ollut monella tapaa odottamaton ja tuntuukin aiempaa vaikeammalta ratkaista, mihin rahansa sijoittaisi. Toisaalta ainahan se vähän hankalalta tuntuu, sijoituspäätösten teko. Jokainen ratkaisu tuo mukanaan jossittelua: vaihtoehtoja on monta, eikä kristallipalloa ole kellään.

Uskoisin, että mitä kokemattomampi sijoittaja on, sitä enemmän sijoituspäätösten tekeminen jännittää. Ratkaisu on sama kuin muidenkin aristavien asioiden äärellä ujostellessa: mitä enemmän ja useammin niitä teet, sitä vähemmän jännität.

Jos mietit ja mietit odottaen rohkeuden ja varmuuden tunnetta, on kuin seisoisit ponnahduslaudan päässä uimahallissa. Voit seisoa siinä maailman tappiin, mutta varmuus ei seisoskelulla kasva. Korkeintaan tulee kylmä ja viivyttely alkaa vähän nolottaa.

Pitää hypätä, vaikka pelottaa: sitä on uskallus. Ei sitä, että odottaa rohkeuden tunnetta saapuvaksi. Rohkeuden tunne syntyy, kun on uskaltanut aloittaa sen puutteesta huolimatta.

Miten perustellaan hyvä sijoituspäätös?

Haluan vatuloinnillani osoittaa, ettei ole olemassa yhtä ehdottoman oikeaa ja hyvää ratkaisua, joka löytyy kun tarpeeksi lukee, seuraa keskusteluja, kyselee ja konsultoi. On monta ihan vakuuttavalta tuntuvaa ratkaisua, joista voi valita.

Vielä kertauksen vuoksi: olen pääosin suomalaisiin osinko-osakkeisiin sijoittava turvallisuushakuinen keittiösijoittaja. En tee itse analyysejä, vaan luen toisten laatimia ennusteita. Sijoituspäätökseni perustuvat sisälukutaitoon, lukion palikkamatikkaan ja arkijärkeen. Salkkuuni voit käydä kurkkimassa halutessasi täältä.

Löydän neljä eri kysymystä, joihin vastaamalla voisin tehdä seuraavan sijoituspäätöksen.

1.     Mitä yhtiötä täydentäisin vanhoista omistuksistani?

Jos olen harkinnut salkkuni sisällön huolella, niin miksi ihmeessä lähteä näkemään lisävaivaa? Helpointa on vain jatkaa minulle jo tuttujen yhtiöiden tankkaamista.

Koska olen osta-ja-pidä- sijoittaja ja tämä on 11. sijoitusvuoteni, on salkkuni suhteellisen vakiintunut. Se koostuu niistä suomalaisista kansanosakkeista, jotka ovat jokaisen ”näitä osakkeita suomalaiset omistavat”- listan kärjessä.

Minulla on siis suhteellisen sementoitunut salkku, enkä juurikaan tee uusia avauksia. Ostan ehkä yhtä tai kahta uutta yhtiötä vuodessa, jos sitäkään.

Korostan aina olevani sijoituslaiskuri, ja helpointa ja nopeinta onkin vain suorittaa tasapainottava hankinta, eli ostaa sitä yhtiötä, jonka paino omassa salkussa on ostohetkellä kevein.

Varmasti jokaisessa salkussa on hajautuksesta huolimatta yhtiöitä, joiden tuottoon ja omistamiseen tukeudutaan vahvemmin. Esimerkiksi Nordeaa olen omistanut koko sijoitusaikani, eikä yhdenkään uuden yhtiön paino varmasti koskaan nouse samalle tasolle. Vaikka ehdottomaan tasajakoon en pyri, haluan silti huolehtia tasapainosta.

Telia-omistukseni on jäänyt salkussani varjoon ja on pienempien sijoitusteni joukossa. Yhtiön tilanne ja osinkotuotto näyttävät hyvältä.

Jos tasapainottaisin salkussani jo olevien yhtiöiden osuuksia, ostaisin Teliaa.

2.     Onko erityisiä ostopaikkoja tällä hetkellä?

Sota on laskenut radikaalisti monen sellaisen yhtiön osakkeen hintaa, jota olen vähän ostohousut jalassa katsellut, mutta todennut hinnan mielestäni liian korkeaksi. Telia on defensiivinen osake. Eli se ei nouse samaa kyytiä kun muut, silloin kun menee lujaa, mutta se ei myöskään laske silloin kun monen muun yhtiön kurssi jopa romahtaa.

Eli Teliaa voi käytännössä ostaa aina suurin piirtein samaan hintaan. Olisiko sittenkin nyt jonkun uuden yhtiön ostopaikka: sellaisen, jota on edulliseen hintaan harvoin tarjolla? Tutkin kurssilaskuja ja osta-suosituksia. Monen yhtiön kurssi on pudonnut paljon. Erityisesti Harvia kutkuttaa: hinta on tullut alas kymmeniä prosentteja. Konecranes voisi myös olla hyvä ratkaisu, samoin Neste.

Aina kannattaa pitää silmät auki: onko jonkun yhtiön kurssi notkahtanut jostain psykologisesta syystä ilman, että kurssinotkahduksella on suoraa yhteyttä yhtiön toimintaedellytyksiin tai tulokseen.

Tee-se-itse-naisena päädyn listoja selailtuani sittenkin Puuiloon. Hinta on tullut vuoden alusta neljänneksen alas ja osinkotuotto vaikutta minulle hyvältä. Olen yhtiön vakioasiakas ja uskon formaattiin. Meitä tuulipukukansalaisia ikuisine mökkiprojekteinemme riittää, niin uskon.

Jos nyt haluaisin aloittaa uuden yhtiön omistamisen, valitsisin Puuilon.

3.     Miten voisin tällä hetkellä vähentää salkkuni riskiä?

Ukrainan sodan myötä sijoitussalkkujen maantieteelliset riskit ovat nousseet aivan uuteen valoon. Erityisesti Suomeen sijoittava on saanut osumaa huomattavan paljon. Jos sijoittaa vain Atlantin taakse, on salkku todennäköisesti säästynyt siltä heilahtelulta ja ajoittaisilta syöksyiltäkin, jota Suomessa on kohdattu.

Miten pääosin suomalaisiin osakkeisiin sijoittava voisi uusilla sijoituksillaan pienentää salkkunsa riskiä? Helpoin ja lyhin askel olisi siirtyä Ruotsiin. Omistan tällä erää kolmea ruotsalaista yhtiötä. Norjasta olen luopunut verotuksellisista syistä. En halua maksaa lisää veroja enkä jaksa nähdä takaisin perimisen vaivaa norjalaisten viranomaisten kanssa.

Tutkailen ruotsalaisia yhtiöitä ja edelleen pidän näkökulman omassa arjessani. Mitä minulle tuttua ja luontevaa seurattavaa löytäisin naapurista?

Jään miettimään maantieteellistä hajautusta myös rahastojen kautta. Ainakin osa osinkovaroista olisi ehkä viisasta ohjata uusien osakkeiden sijaan rahastoihin. Toki suorillakin osakeomistuksilla voi hajauttaa, mutten ole valmis seuraamaan markkinaympäristöä niin laajasti, kuin tuolloin tarvitsisi mielestäni tehdä.

Päädyn yhtiöön, jonka laitteet ovat monella tapaa osa arkeani, niin sisällä kuin ulkona. Luotan yhtiön maineeseen ja laatuun.

Jos nyt sijoittaisin suoraan ulkomaiseen yhtiöön, ostaisin Husqvarnaa.

4.     Mikä innostaisi minua juuri nyt?

Montaa aloittelevaa sijoittajaa neuvotaan tällä ohjeella: sijoita yhtiöön, jonka toimiala kiinnostaa sinua. Tuolloin yhtiön seuraaminen on luontevampaa ja omistamisesta innostuu helpommin. Karkealla yleistämisellä nuoret henkilöt omistavat pelifirmoja ja naiset Marimekkoa.

Tämä lähestymiskulma on itselle hieman vieras, olen pitänyt omat kiinnostuksenkohteeni erillään sijoitusratkaisuistani. Pihaihminen kun olen, valinta on aika helppo. Lisäksi sijoittajana haluan aina tuttua, turvallista ja vakiintunutta. Tämän yhtiön tuotteilla on vankkumaton maine ja brändi on helposti tunnistettava.  Laadullisesti sillä on vahva etumatka.

Jos tekisin sijoituspäätöksen perustuen yhtiön tuotteiden kiinnostavuuteen, ostaisin Fiskarsia.

Toisen hyvä ei välttämättä sovi itselle lainkaan

Jokainen esittämistäni päätösperusteista on varmaankin aivan kestävä. Voisin täydennellä vanhoja omistuksiani, voisin tehdä uusia avauksia hyötyen kurssilaskuista, voisin varmistella pienempää riskiä uudessa maailmanasennossa tai voisin etsiä itseäni inspiroivia omistuksia. Kaikki on oikein. Mutta jokainen vastaus kysymyksiin on oikein vain minulle. Toisen salkku, sijoitushorisontti ja kiinnostuksen kohteet ovat aivan erilaiset.

Eikä tässä vielä kaikki

Ja sitten on vielä lukematon määrä muita kysymyksiä, joiden avulla voi tehdä sijoitusratkaisun: mitä megatrendeistä hyötyviä tuotteita tai palveluita tuottavia yrityksiä haluaisin omistaa? Miten voisin sijoittaa eettisemmin? Millä yrityksellä on tuotteissaan helposti skaalautuva uusi innovaatio? Minkä yrityksen kasvolliseen omistajuuteen ja johtajuuteen luotan? Kysymyksiä on loputtomasti, eli hankaluus ei piilekään siinä, että jokaiseen kysymykseen pitää löytää oma, itselle sopiva vastaus. Ensin pitää löytää itselle sopivat kysymykset.

Tarkoitukseni ei ole hämmentää. Tarkoitukseni on korostaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa hyvää ratkaisua. Sijoitussalkussa, kuten elämässä yleensäkin moni ratkaisu on hyvä ja omat ratkaisut tulee tehdä huomioiden oma kokonaisuus, joka on aina yksilöllinen.

Huonoimman sijoituspäätöksen määritelmä on kuitenkin kiistaton. Aivan varmasti paskin ratkaisu on jatkaa jahkailua ja olla tekemättä mitään.

Mitä päätin tehdä?

En tässäkään kirjoituksessa anna minkäänlaista sijoitusneuvontaa. Pohdiskelen omia asioitani ja lavertelen niistä interwebbiin. Tavoitteeni on tuottaa vertaisviihdykettä, ei muuta.

Mietin, miten tämä kirjoitus olisi viisainta päättää. Olisiko coolia jättää vastaus ilmaan ja korostaa sitä, että jokaisen pitää itse tehdä omat päätöksensä. Vai kertoisinko sittenkin, mihin päädyin, sillä muu olisi kiusantekoa ja jutussa roikottamista ilman reilua loppuratkaisua.

No, kerrotaan pois. Ostin ensimmäisillä osingoillani Puuiloa, joka sijoittajasivuille pääset halutessasi tästä. Lisäksi siirsin pienemmän summan osinkorahaa rahastoihin ja hajautan salkkuani maantieteellisesti.

Jos mielit lisätukea sijoituspäätöksiin erityisesti osakemarkkinoilla, hyvää lukemista on paljon. Suosittelen edelleen Jukka Oksaharjun kirjaa Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen. Hyvää sijoituskevään jatkoa ja rohkeutta päätöksiin!

************

Olen 47-vuotias terveydenhuollon sekatyöläinen. Kirjoitan matkastani pois kokopäivätyöstä säästäväisen elämäntavan ja sijoitusharrastuksen avulla. Viisastelen, vaikelen ja ylianalysoin. Kirjoitan hyvästejäni työelämälle, omavaraistelen, nuukailen ja opettelen ottamaan rennosti.