Leppoistaja

Leppoistajan lokikirja

Osinkokevään loppuarvio

Aikomukseni on aivan lähivuosina heittäytyä elämään noin puoliksi osinkotulojen varassa. Siksi jokainen osinkokevät on minulle jännityksen paikka: eteneekö suunnitelmani ja miltä tuottoni näyttävät? Tämän vuoden numerot ovat ulkona ja on laskutoimitusten aika.

Laskeskelin jo vuoden 2021 lopussa arvioita vuoden 2022 osinkotuloistani. Tukeudun arvioissani puhtaasti analyytikkojen konsensusennusteisiin. Ne häkellyttivät minut. Useammastakin tahosta tutkailtuna näytti siltä, että osakesalkkuni tuottaisi osinkoina yli 8 % kun lasketaan tuottoa pelkästään sijoittamalleni pääomalle.

Osinkotulojeni nousu ei vuoden vaihteessa näyttänyt maltilliselta vaan häkellyttävän reippaalta: ne kasvaisivat vajaasta 6000 eurosta reiluun 8000 euroon, eli n 36 %. Hävetti kirjoittaa lukuja blogiin, niin hurjilta ne tuntuivat. Ihanko pokkana kehtaisin kertoa odottavani moista kasvua?

Miten vuoden vaiheessa asetetut konsensusennusteet pitivät kutinsa? Sitä pääsen nyt arvioimaan, kun viimeisetkin tilinpäätöstiedotteet ovat ulkona. Lopullisestihan osingon maksusta päättää aina yhtiökokous. Mutta yhtiökokous tekee äärimmäisen harvoin muutoksia hallituksen esitykseen, joka tiedotetaan osana tilinpäätöstiedotetta. Niinpä uskallan jo nyt pohtia osinkovuottani.

Ennusteet talteen arviointia varten

Olen aiemminkin toki laskenut konsensusennusteiden avulla salkkuni mahdollisia tuottoja. Ennusteisiin perustuvia laskelmia olen tulosjulkistus kerrallaan päivittänyt oikeiksi ja varmoiksi osingoiksi. Jokaiseen kevääseen on mahtunut yhtiökohtaisia yllätyksiä kumpaankin suuntaan.

Vuoden 2022 osinkosuma tuntui niin mahdottomalta, että jätin ensi kertaa itselleni talteen kaikkien omistamieni yhtiöiden vuodenvaihteen 2021 konsensusennusteet. Lähteestä riippuen ennusteet poikkesivat hieman toisistaan, käytän listassani Inderesin lukuja siltä osin, kun Inderes yhtiöitä seuraa. Halusin tallettaa nuo joulukuun 2021 lopun arviot, jotta voisin jälkikäteen arvioida kokonaisuutta: olisiko niihin kannattanut uskoa.

Olen ikuinen optimisti ja uskon hyvän voittoon. Varovaisuusperiaate on talousasioissa kuitenkin parempi vaihtoehto. Jos jokin asia vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se on yleensä liian hyvä ollakseen totta. Pitikö tämä viisaus paikkansa kansanosakkeiden ennusteita jälkikäteen arvioidessa?

Miltä näyttää tulosjulkistusten jälkeen?

Alla olevassa taulukossa on listattuna salkkuni vuodenvaihteen konsensusennusteet ja vierellä toteutuneet osingot. Viimeisessä sarakkeessa on toteutuneen osingon prosentuaalinen määrä ennusteesta.

 ennusteosinkototeuma
Sampo1,80 €4,10 €227,78 %
SSAB0,38 €0,50 €131,58 %
Nordea0,66 €0,69 €104,55 %
Citycon0,48 €0,50 €104,17 %
Aktia0,54 €0,56 €103,70 %
Tieto Evry1,35 €1,40 €103,70 %
Titanium0,88 €0,91 €103,41 %
Capman0,15 €0,15 €100,00 %
Fortum1,14 €1,14 €100,00 %
Kemira0,58 €0,58 €100,00 %
Tokmanni0,99 €0,96 €96,97 %
Telia0,20 €0,19 €95,00 %
Nokian R.1,45 €1,32 €91,03 %
Swedbank1,20 €1,08 €90,00 %
Evli2,30 €1,06 €46,09 %
Keskiarvo  106,53 %

Kun ennusteista nappaa pois ääripäät, eli ylimääräiset lisäosingot, jotka Sampo maksaa mutta Evli ei, päästään omistamieni kansanosakkeiden osalta lopputulemaan, että konsensusennusteet pitävät kutinsa melkein sentilleen.  No, kumpia tuli enemmän, alituksia vai ylityksiä? Seitsemän yhtiötä maksaa osinkoja ennusteita enemmän, kolmen yhtiön kohdalla ennuste osui täysin nappiin ja viiden yhtiön osalta ennuste oli inasen liian optimistinen.

Mikä merkitys tällaisella jälkiviisastelulla on? 

En itse tee analyysejä, vaan luen muiden tekemiä sellaisia. Korostan joka välissä olevani (sijoitus)laiskuri. En halua nähdä vaivaa, vaan tukeudun muiden osaamiseen ja vaivannäköön. Halusin jättää itselleni jäljet, jotta pääsisin vertailemaan ennusteiden paikkansa pitävyyttä oman salkkuni osalta. Kasvaisiko vai vähenisikö luottamukseni niihin?

Tällä tutkailulla näyttäisi siltä, että ellei suuria, kaikille yllätyksenä tulevia mullistuksia tule, osaavat analyytikot salkkuni osalta ennustaa tulevan vuoden osinkotuloni aika tarkkaan kohdilleen kun Q3 luvut ovat ulkona.

Miten kokonaistavoitteen kävi?

Kirjoitin alkuvuodesta, että näyttäisi siltä, että saisin yli 8000 euroa osinkoja. Tuo summa näytti ennusteiden valossa olevan realistinen, mutta itseä ujostutti. Määritinkin tavoitteeni vaatimattomammaksi: jos salkkuni tuottaisi vuonna 2022 yli 7000 euron osingot, olisin tyytyväinen. Pysyisin tuolloin asettamallani tuottojanalla ja matkalla kohti tavoitettani.

Kauppalehdessä pörssin korona-aikaa kuvattiin tukirahoilla hurvitteluksi. Tottahan se varmasti on. En todellakaan oleta että tuottoprosenttini tai osinkojen euromääräinen kasvu jatkuu aiemmissa lukemissa. Varovaisuus ei tuottolaskelmissakaan ole pahaksi ja turvaudun tulevaisuuttani suunnitellessani vaatimattomampaan tuotto-odotukseen.

Miltä tässä vaiheessa näyttää? Vuodesta on kulunut vasta neljännes, eli olen kuukausittaisista lisäostoistani suorittanut vasta osan. Ja merkittävä osa osingoistakin on vielä saamatta, niitä ehdin myös sijoittaa uudelleen osinkoja tuottamaan, sillä osinkoja maksetaan enenevästi monessa osassa, myös syksyllä.

Jos lasken tämän vuoden osingot pelkästään sen perusteella, mitä tällä hetkellä, maaliskuun puolessa välissä omistan, saan osinkoja tänä vuonna 7976 euroa.

Ellei maailma täysin romahda, ehdin sijoittaa jokaisena palkkapäivänä uutta rahaa, sekä pitkin vuotta maksettavat osingot. Koska monella lisäsijoituksella ehdin vielä osingoille, tulen tänä vuonna pääsemään vuoden vaihteessa asettamaani osinkomaaliin.

Alla on taulukko viime vuosien osingoistani. Summa on kasvanut vuosittain mukavasti.

Vuosibrutto-osingotSiPo tuotto %kasvu%
20193 702,74 €6,97 % 
20204 662,13 €5,69 %26 %
20215 974,71 €6,49 %28 %
20227 976,12 €8,06 %33 %

Lasken tuottoprosentin vain sijoittamastani summasta. Toki seuraan myös tuottoprosenttia jossa on mukana osingoista saadut lisävarat, mutta mennään tässä selvyyden vuoksi yksillä luvuilla

Osakekohtaisia tuottoja

Mikä on paras sijoituksesi, kysytään erilaisissa keskusteluissa ja haastatteluissa usein. Tuolloin viitataan yleensä osakkeisiin, joiden kurssit ovat nousseet sijoittajan ostohetken jälkeen eniten ja tuotto mitataan siis puhtaasti osakkeen hinnan nousulla.

Osinkosijoittajana ajattelen, että minulle paras sijoitus on turvallinen, tasainen ja maltillisesti kasvava yhtiö, joka maksaa tasaisesti kasvavaa osinkoa. Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, en etsi kurssinousijoita. Laiskurina haluan vain nostella osinkoja ja keskittyä muihin asioihin.

Alla listattuna osakekohtaiset keskihintani, tälle keväälle vahvistetut osingot, sekä tuottoprosentit.

osinkosalkkuni
keskihinta
tuotto %
Capman0,15 €1,24 €12,10 %
SSAB0,50 €4,49 €11,14 %
Sampo4,10 €37,79 €10,85 %
Evli1,06 €10,31 €10,28 %
Titanium0,91 €9,92 €9,17 %
Nordea0,69 €8,73 €7,90 %
Fortum1,14 €14,85 €7,68 %
Swedbank1,08 €16,12 €6,70 %
Citycon0,50 €7,73 €6,47 %
Aktia0,56 €9,85 €5,69 %
Telia0,19 €3,57 €5,32 %
Tokmanni0,96 €19,10 €5,03 %
Tieto Evry1,40 €26,08 €5,37 %
Nokian R.1,32 €28,03 €4,71 %
Kemira0,58 €14,10 €4,11 %

Rahoitus- ja sijoitusyhtiöt ovat omassa salkussani keulilla. Tuottoprosentit näyttävät sangen mukavilta. Tähän on kaksi syytä: osakkeeni ovat osin jo niin ”vanhoja” että niiden keskihinta on usean yhtiön kohdalla sangen maltillinen. Ja toiseksi olen myynyt salkusta pois huonosti tuottaneet yhtiöt. Tänä vuonna olen luopunut yhdestä yhtiöstä.

Katse kohti tulevaa

Sijoitusvuodessa on käännekohta, jonka jälkeen katse kiinnittyy menneen vuoden tilinpäätösten jälkeen tulevaan. Alan tutkia tarkemmin elettävää vuotta ja siitä tulevaksi vuodeksi kertyviä osinkoja. Sijoittajan katseen tulisi toki koko ajan olla enemmän tulevaisuudessa, mutta osinkosijoittajana katselen keväisin aika vahvasti menneisyyteen, se on myönnettävä.

Tämä kevät on ollut monella tapaa musertava. Pörssi on sukeltanut, mutta se on tuntunut hyvin vähäiseltä asialta. Ajatukset ovat inhimillisessä kärsimyksessä ja käsittämättömiltä tuntuvissa maailman käänteissä. Kaikkien kauheiden asioiden sivutuotteena pörssissä vaikuttaisi olevan alennusmyynti. Taloudellinen ympäristö on kaikille epävarmempi kuin vielä jokunen kuukausi sitten. Sota vaikuttaa kaikkeen, mutta ei samalla tavalla.

Teräsyhtiö SSAB:n kurssi on noussut koko alkuvuoden muiden yhtiöiden menettäessä arvoaan reilustikin. Koska olen karvalakkisijoittaja, on salkussani toki painoa Nokian Renkailla ja Fortumilla, jotka ovat ottaneet pahasti osumaa. Eli sota vaikuttaa omistamieni yhtiöiden tuottoon, mutta sota myös laskee osakkeiden hintoja ja pystyn aiempaa edullisemmin ostamaan sellaisten yhtiöiden osakkeita, joiden liiketoimintaan sota vaikuttaa vähemmän. Eli sota paitsi heikentää, myös kasvattanee sijoitusten tuottoja.

Tämä postaus on katselmus joulukuisten konsensusennusteiden validiusasteesta, kun niitä tarkastellaan tilinpäätösten jälkeen. Nostetaan rimaa: jätän tänne konsensusennusteet maaliskuulta 2022 ja jos luoja suo, olen niitä tutkimassa vuoden päästä. Osuivatko ne maaliin?

Miltä osinkovuoteni 2023 näyttää arvioituna maaliskuun 2022 tilanteessa olemassa olevin tiedoin?

osinko 21ennuste-22muutos
Evli1,06 €2,35 €221,70 %
Titanium0,91 €1,04 €114,29 %
Aktia0,56 €0,61 €108,93 %
Capman0,15 €0,16 €106,67 %
Tokmanni0,96 €1,00 €104,17 %
Telia0,19 €0,21 €100,53 %
Fortum1,14 €1,14 €100,00 %
Tieto Evry1,40 €1,40 €100,00 %
Kemira0,58 €0,58 €100,00 %
Nordea0,69 €0,67 €97,10 %
Citycon0,50 €0,46 €92,00 %
Swedbank1,08 €0,95 €87,96 %
SSAB0,50 €0,43 €86,00 %
Sampo4,10 €3,28 €80,00 %
Nokian R.1,32 €1,00 €75,76 %
Keskiarvo96,67 %

Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että mikäli en sijoittaisi enää lainkaan: en palkasta enkä osingoista, eivät osinkoni kasvaisi ensi vuonna ollenkaan. Päinvastoin: osinkopottini pienenisi, sillä omistamillani yhtiöillä näyttäisi olevan ensi vuonna vähemmän jaettavaa. Tämä kehitys ei minua yllätä ja voi toki muuttua vielä vuoden aikana moneen kertaan. Korostan, etten pidä lukuja varmana nakkina, vaan ennusteina: numeroina joiden kanssa tässä vaiheessa leikin.

Kasvua osinkotuloihin tuovat kuitenkin lisäsijoitukset sekä palkasta että jo aika mukavaksi kasvaneesta osinkotulosta. Nämä lisäsijoitukset kun laskeskelen mukaan niin pääsen lopputulemaan, että ensi vuonna osinkotuloni olisivat 9000 euroa. Kasvua siis tulisi edelleen, mutta viime vuosia maltillisemmin. Prosentuaalinen kasvu edelliseen vuoteen olisi 11 %. Kaikki siis näyttäisi olevan sijoitusrintamalla ihan hyvin.

vuoden 2023 lukema on konsensusennusteisiin ja omiin lisäsijoituksiin perustuva laskelma.

Kehitys on kuitenkin hyvällä tolalla ja taso omien aiempien suunnitelmieni mukainen. Jos se johonkin suuntaan tässä ajassa yllättää, niin positiivisesti. Inflaatio jää pyörimään utupilvenä tähän ympärille, se toki tullee osinkosummani varsinaista arvoa hieman nakertamaan. Mutta lopputulema on silti se, että firesuunnitelmani on edelleen ihan oikeasti totta ja mahdollinen.

Ja toiston uhallakin kirjoitan: tämä on kymmenes osinkokevääni, aloitin 38 – vuotiaana eli nykyajattelun mukaan aika myöhään. Olen säästänyt ja sijoittanut säännöllisesti. Tämä ei ole kaikille mahdollista mutta se on mahdollista todella monelle sellaiselle, joka ei hämmennyksekseni niin tee. En anna sijoitusneuvoja mutta vetoan: opiskele vähän ja aloita, jos se suinkin on mahdollista. Tai rohkkaise ainakin tytärtäsi tekemään niin.

Vuoden 2021 lopussa pyörittelin numeroita ja puistelin päätäni: tulevan kevään osinkotuotto näytti liian hyvältä ollakseen totta. Tässä loppuarvioinnissa totean, että kyllä se ihan totta oli.

Seuraavaan vuoteen en lähde päätäni puistellen. Lähden hartain toivein. Haluaisin, että maailma olisi ensi vuonnakin olemassa suurin piirtein ehjänä. Maailma vaikuttaa tällä hetkellä hyvinkin pelottavalta ja epävarmalta paikalta. Sitä suurempi arvo on unelmoinnilla ja tulevaisuuden luottavaisella suunnittelulla.

Slava Ukraini!

********************

Tämä kirjoitus, kuten mikään muukaan blogini sisältö ei sisällä sijoitusneuvontaa. Kerron vain omista ratkaisuistani, enkä halua olla kenellekään esimerkkinä sijoitusomaisuuden hoidossa. Sijoita elämään, heittäydy. Se tuottaa aina.

Jätä kommentti