Leppoistaja

Leppoistajan lokikirja

Näin käytin rahaa vuonna 2021

Kerron mihin kulutin vuonna 2021 palkkarahani ja mitä johtopäätöksiä omasta tilinpäätöksestäni teen.

Miten seuraan kulujani?

Laadin budjetin kerran kuussa palkkapäivän lähestyessä. Minulla on valmis Excel-taulukko, jossa on listattuna kaikki oletetut menoeräni: asunto, sähkö, ruoka, vaatteet, vakuutukset ja niin edelleen. Syötän taulukkoon tulevan kuukauden laskuni. Tämän jälkeen muiden kulujen osalta tärkeintä on ennakointi: onko ensi kuussa tulossa vieraita, yliyönreissuja tai iltamenoja, joihin pitäisi varata rahaa.

Jos tulevassa kuussa on paljon erityisiä menoeriä, päätän jo etukäteen paljonko asian tiimoilla kulutan: jos olen menossa Helsinkiin, päätän reissuni budjetin. Jos olen hankkimassa pihakukat, päätän paljonko käytän. Tutkin kuukauden kokonaisuuden kerrallaan ja jaottelen rahani mielestäni sopivasti.

Päätän myös etukäteen suuremmat ostokseni. Jos jotain koen tarvitsevani, en koskaan hetimiten osta haluamaani asiaa, vaan kirjaan toiveeni listaan. Ja aina budjettia laatiessani poimin hankintalistaltani seuraavassa kuussa ostettavat asiat. Aika usein huomaan, etten tarvitse tai haluakaan jotain, joka vielä jokunen viikko sitten vaikutti pakkohankinnalta. Menojen jälkeen taulukkoni näyttää, paljonko palkasta jää säästettäväksi ja sijoitettavaksi.

Koska budjetointi on minulle tuttua jo vuosien ajalta, aikaa menee laskujen maksuun naputtelu mukaan lukien korkeintaan tunti ja sen jälkeen ei rahaa tarvitse loppukuusta ajatella. Riittää, että noudattaa itselle annettuja ohjeita. En pelaa kuittien tai toteumien kanssa.

Yllättäviin menoihin varaan joitakin kymppejä kuussa, max 40€. Noita kuluja en tarkemmin erittele. ”No entä sitten kun pesukone hajoaa?” No ei ole vielä koskaan hajonnut, mutta jos niin tapahtuisi, ostaisin puskurirahoista uuden ja budjetoisin kulun seuraavan kuukauden budjettiin, jolloin siirtäisin rahan takaisin puskuritilille.

En ihan hoksaa, miksi ihmisille myydään erilaisia maksullisia ratkaisuja budjetointiin. Se hoituu oivallisesti ihan tavallisella Excel-taulukolla. Jos sellaisen laatiminen tuntuu hankalalta, käy Marttojen tai Takuusäätiön sivuilla, siellä on paljon ihan ilmaista materiaalia kaikkien hyödynnettäväksi.

Kuukausittaiset taulukkoni mahdollistavat tämän postauksen. Eli sen, että pystyn tarkastelemaan vuositasolla, mihin olen palkkani käyttänyt.

Pakolliset menot

Tämä lokero on ollut tärkein listaukseni tänä vuonna, kun olen suunnitelmallisesti alkanut edetä irti työelämästä. Pakollisiin menoihini olen listannut kaiken sellaisen kulutuksen, joka tuo minulle hyvän elämän. Näihin kategorioihin olen vuoden aikana joka kuussa listannut menoni ja vuoden lopussa keskiarvoinen kulutukseni näyttää tältä:

asunnon hoitovastike ja vesimaksu358,10€ /kk
koti- ja matkavakuutus27,60€ /kk
sähkö20€ /kk
äänikirjapalvelun kuukausimaksu19,90€ /kk
lääke- ja terveydenhuoltomenot26€ /kk
puhelinlasku17,90€ /kk
ICT 41€ /kk
vaatehankinnat35€ /kk
yllättävät arjen pikkumenot40€ /kk
liikkuminen25€ /kk
talousmenot: ruoka, hygienia ja koti224,50€ /kk
kampaaja 20€ /kk

Vuonna 2021 pakolliset menoni olivat 855 euroa kuukaudessa.

Terveysmenoissa on kaksi yksityisellä hammaslääkärillä käyntiä, yksi ensiapukäynti sairaalan päivystyksessä ja minimaaliset lääkemenot. ICT-kuluissa on uusi tietokone ja lisenssimaksuja. Vaatehankinnoistani kirjoitin erillisen postauksen.

Liikkumisen kuluissa on bussikortti ja sähköpyörän huolto: pyöräilen arkena kaikkialle huhtikuusta lokakuuhun, talvikauden käytän joukkoliikennettä. Talousmenoihin sisältyvat myös kaikki puolison kanssa tehdyt ravintola- ja treffireissut. NÄiden kulujen seuraaminen on yksinkertaista, sillä meillä on ruoka-ja kotimenoja varten luottokortit, joten kuukausittainen lasku on pelkästään kotitalousmenoja. Kampaajalla kävin viime vuonna kahdesti. Minulle se on sopiva määrä.

ELI: 855 € kuukaudessa on minun itse itselleni määrittelemä minimitulo. Asuisin, söisin, hoitaisin itseäni, pysyisin vaatteissa ja saisin tukkanikin laitettua. Kävisin myös ravintoloissa, mutten maksullisissa konserteissa. Luku tuo minulle turvaa. Tuli mitä tuli, hyvä elämä ei ole minulle suuri rahallinen panostus.

Ei-pakollinen kulutus

Olen välttämättömyysbudjetin ohella käyttänyt rahaa mukaviin, mutta ei pakollisiin asioihin. Käytännössä kulusarakkeita on neljä:

  1. Kulttuuri: erityisesti konserttiliput. Musiikkitalo Helsingin ytimessä on erityisten hyvien hetkieni keskus. Käyn edelleen liian harvoin.
  2. Hotelliyöt ja muut minireissut. Rakastan yksin matkailua ja itsekseni irrallaan oloa.
  3. Kodin mukavuushankinnat. On välttämätön meno ostaa uusi kodinkone jos vanha hajoaa. Mutta uudet sisustustyynyt ovat ei-pakollinen meno.
  4. Harrastukset. Hmm. tämä on ehkä vähän tyhmästi täällä. Niinkuin harrastukset eivät olisi mielenterveydelle olennainen välttämättömyysmeno. Mutta joka tapauksessa tässä kategoriassa se nyt tältä vuodelta on, ehkä hion tätä ensi vuonna. Olen ostanut kankaita, villoja ja taimia, sekä niihin liittyvää muuta tarpeistoa ja laitteita.

Yksi kuukausittainen kulueräni on ollut kauppalehti, jonka digiversiota luen sijoitustietoisuutta hakeakseni.

Ei-välttämätön kulutukseni vuonna 2021 oli 321 euroa kuukaudessa.

Tässä vaiheessa listausta kuukausittaiset menoni ovat siis yhteensä 1176 euroa. Pakolliseksi kulutukseksi määrittämälläni summalla elämä olisi hyvää, tällä yhdistelmäsummalla eläisin jo mielestäni laveasti. Asuisin, söisin, harrastaisin ja humputtelisinkin. Ei mahdoton summa vieläkään, kohtuulliselta vaikuttaa.

Säästäminen

Säästän kuukausittain tulevaa kulutusta varten. Vuonna 2021 säästin kolmeen asiaan: matkailuun, keittiöremonttiin ja tulevan sapattivuoden vararahoja varten. Matkabudjetista käytin noin 800 euroa kesäiseen lapin matkaan. Muut säästetty raha on vielä puskuritilillä tai rahastoissa.

Kartutin säästöjä vuonna 2021keskimäärin 498 euroa kuukaudessa.

Kun lasken yhteen pakollisen kulutuksen, ei-pakollisen kulutuksen ja matkasäästöistä jo kuluttamani summan (800€), pääsen lopputulemaan:

kulutin vuonna keskimäärin 1243 euroa kuukaudessa.

Asuntolaina

Minut pitää kokopäiväisessä palkkatyössä jäljellä oleva asuntolaina, jota on maksettavana vielä muutamaksi vuodeksi.  Palkastani olen käyttänyt asuntolainan lyhennyksiin ja korkoihin vaihtelevia summia. En koskaan maksa pois automaattista lyhennystä, vaan maksan pois aina enemmän, niin paljon kun muilta kuluiltani suinkin liikenee.

Tiedän, että asuntolainan lisälyhentäminen ei ole se järkevin ratkaisu korkojen ollessa matalalla. Kaikki ylimääräinen pitäisi sijoittaa, jolloin rahalleen saisi paremman tuoton, varsinkin kun vakavaraisena tätioletettuna henkilökohtainen korkomarginaalini on pieni. Tämä on kuitenkin tunnekysymys ja haluan edetä kohti velattomuutta niin nopeasti kuin mahdollista.

Maksoin asuntolainaa korot ja palkkio mukaan lukien 553 euroa kuukaudessa.

Sijoittaminen

Alkuvuodesta siirsin sijoituksiin 600 euroa kuukaudessa ja nostin summaa pitkin vuotta. Sijoitusvuodestani voit lukea tarkemmin täältä. Yhteensä sijoitin koko vuonna 10 000 euroa.

Sijoitin vuonna 2021 keskimäärin 833 euroa kuukaudessa.

Tältä kuukausittaiset menoni näyttävät taulukoituna, kun laskin nettoansioiksi koko vuonna käteen jääneet rahat / 12. Summassa on mukana pitkälomalaisen lomarahat, jotka ovat melkein kuukauden ”ylimääräinen” palkka.

välttämättömät menot855 €28 %
ei – välttämätön kulutus321 €10 %
säästäminen498 €16 %
asuntolaina553 €18 %
sijoittaminen833 €27 %

Mitä opin

Totean kulutukseen käyttämäni summan olevan enemmän kuin olen ajatellut tulevaisuudessani käyttää. Haluan tulevaisuudessa pärjätä vähemmällä kuin vuonna 2021.

Monella vaurastumisen strategia perustuu kasvaviin tuloihin joita hankitaan eri muodoissa, sekä passiivisesti että aktiivisesti. Se on varmasti monella tapaa hyvä ja monelle paras vaihtoehto, mutta ei minulle. Minä haluan ajatella asiat toisinpäin ja ratkaisuni vaurauteen on mahdollisimman vaatimaton elämä.

Mitä vähemmällä pärjään, sitä enemmän minulla on vaihtoehtoja. Niukkuus siis lisää elämässäni vapautta, eikä rajoita minua.

F*** you – palkka

FU-rahalla tarkoitetaan yleensä summaa, jonka omistaminen mahdollistaa vapauden: sen, että mille tahansa tai vaikka kaikelle voi elämässä sanoa: FU.

Paitsi että minulla on nyt mustaa valkoisella, että pärjään (kohtuullisen) vähällä, voin laskelmasta tehdä arvion siitä, paljonko minun pitäisi välttämättä tienata pärjätäkseni tällä hetkellä. Takaraivossa nimittäin nakuttaa, ettei minulla välttämättä ole energiaa jatkaa nykyisessä työssäni siihen asti että asuntolainani on maksettu ja uskaltaisin kokonaan kuukausipalkkaiset työt lopettaa.

Jos työtaakka tai tunnekuorma tuntuu liian suurelta voin lähteä, kunhan pystyn hommaamaan nettotulot, jotka kattavat pakollisen kulutukseni ja asuntolainan lyhennykset.

Kirjasin yllä että pakolliset menoni ovat 855 euroa kuussa ja lainaa minun pitää lyhentää joka kuukausi ainakin 475 euroa. Tarvitsen siis nettotuloja 1330 euroa. Verolaskurin mukaan 1700 euron bruttopalkalla jää käteen 1400 euroa. Tuolla rahalla ei reissata tai humputella, mutta eletään ja voidaan varmasti ihan hyvin.

FU-bruttopalkkani on 1700 euroa kuukaudessa.

Voin hypätä pois hommistani mihin tahansa tehtävään, josta maksetaan tuo kuukausipalkka. Moni havittelee lisätuloja ja palkkanauhaan lisää numeroita, jopa nolliakin. Minulle tärkein tieto on, että pärjään asuntolainanikin kanssa pienellä palkalla, jos hätä tulee, ilman että minun täytyisi rueta sijoituksia purkamaan. Huojentava laskelma tämäkin. Aina on kivempi olla, kun tietää omat vaihtoehtonsa.

Tämä on yksi kulujen seuraamisen merkittävä hyöty. Jos tietää tarkasti oman tilanteensa, tietää tarkasti myös omat vaihtoehtonsa. Tuolloin arvailua, spekulointia ja huolehtimista on vähemmän, niiden sijalla on tietoa.

Firettäjän säästöprosentti

Tämä onkin hankalampi laskea. Selvää on, että sijoittaminen on säästämistä. Asuntolainan maksuista säästämiseksi lasketaan lainan varsinainen lyhennys, eli se määrä, jonka verran asuntoa siirtyy pankilta minulle. Korko ja lainan pieni kuukausittainen hoitopalkkio on pankille maksettua kulua, joka ei kerrytä omaa varallisuuttani.

Kaikki säästämiseksi kirjaamani raha ei ole sellaista säästämistä, joka kartuttaa varallisuuttani, sillä säästän kuluttaakseni säästöni aika pian pois. Eli reissu- tai rempparahaa en laske säästöprosenttiin.

Päädyn seuraavaan säästölistaukseen:

  • osakesijoitukset 10 000€
  • lainan pääoman lyhennykset 5817€
  • rahastosäästäminen 900€

Vuonna 2021 siirsin palkkarahojani sivuun vaurastumistarkoituksessa 16 717€ .

Säästöprosenttini vuonna 2021 oli 46 %.

Säästöprosenttini on korkeampi kuin alkuvuodesta ajattelin, eikä yhtään pöllömpi. Mutta koska olen tasalukuihminen, pyrin toki ensi vuonna vähintään 50 prosenttiin. Ihan aikuisten oikeilla firettäjillä 50% lienee pohjaluku oikean tavoitteen hyöriessä jossain 70-80 prosentin tuntumassa.

Jos olet vielä hereillä niin hienoa. Minä tykkään lukea muiden luvuista. Jos olet lukenut tänne asti, niin oletan sinun olevan samaa sorttia. Tämän tekstin lukujen kokoamiseen ja summailuun hujahti pari tuntia. Samalla syntyivät speksit ensi vuotta varten ja rakentelin hitusen mielenrauhaa.

Miten sinä voisit kahden tunnin ajan rakentaa itsellesi taloudellista mielenrauhaa vuodelle 2022?

p.s. Hirveä virhe

Olin taas kirjoittanut tekstin valmiiksi ja ajastanut julkaisun, kunnes hoksasin, että selostuksessani on hirven mentävä aukko. Olen dokumentoinut ja seurannut kaikkia menojani säntillisesti, mutta yksi asia puuttuu kokonaan: hyväntekeväisyys!!

Lahjoitan kerran tai pari vuodessa suomalaisten kansansairauksien tutkimukseen. Mutta nuo lahjoitukset ovat vain joitakin kymppejä ja ovat olleet kulujeni ylijäämärahaa. Joten mistään en ole hyvää tehdäkseni luopunut, eikä hyvää ole tehty sen verran, että se ansaitsisi vuodessani oman kulusarakkeen. Lupaan petrata tässä asiassa.

*********************

Olen 47v hoitoalan esimies. Kirjoitan matkastani irti työelämästä säästäväisen elämäntyylin ja sijoitusharrastuksen avulla. Kirjoitan täsmentyvistä suunnitelmistani, vaikeilen, viisastelen ja omavaraistelen, pohdin työelämää ja yritän opetella ottamaan rennosti.

2 kommenttia artikkeliin ”Näin käytin rahaa vuonna 2021”

    • Hei, kiitos palautteestasi. Kun menoista pitää kuukausittain kirjaa, syntyy vuositilinpäätös aika nopeasti tilasto-ohjelman kaavoilla. Eli valheellisesti vaikuttaa kuin olisi parempikin pro, tai että olisi istunut taskulaskimen kanssa viikon 🙂 Hienoja pakkaspäiviä myös Sinulle.

      Vastaa

Jätä kommentti