Kerron tässä postauksessa mitä osakkeita ostin ja myin tänä vuonna ja vähän jälkiviisastelen. Tämä kirjoitus on kuvaus vain salkkuni liikenteestä: mitä sinne tuli ja mitä sieltä vuoden aikana lähti. Kirjoitan jäljempänä tarkemmin salkun tuotoista: kurssimuutoksista ja osingoista.

Tituleeraan itseäni keittiösijoittajaksi: sijoitan tuttuun ja turvalliseen. Strategiani on ”osta ja testamenttaa”. Eli käytännössä salkkuni muutokset ovat uusien osakkeiden ostoja, harvoin myyn mitään. Sijoittajamiseni alkutaipaleesta ja periaatteista voit lukea lisää täältä.

Toistan itseäni ja totean taas, kuinka merkillisen ujostuttavaa omista sijoituksista kirjoittaminen on. Olen tänä vuonna sijoittanut pelkkää omaa palkkatuloani. Ihan omia, itse ansaittuja rahojani. Olen tehnyt ostoksia, joilla en satuta enkä saastuta. Käsittääkseni mitään kauhistuttavaa ei siis ole tapahtunut. Silti minua nolottaa.

Vaikka haluan julistaa jokanaisen kykyjä ja mahdollisuuksia sijoittamiseen, huomaan sittenkin, etten ole niin kova muikkeli kuin haluaisin. Ajattelen, että viimeistään sijoituksistani kirjoittaessani paljastun. En ihan tiedä mitä on paljastumassa, mutta jotain kauhean noloa kuitenkin.

Eli jos luulet, että vain sinä epäröit tai tunnet olosi epävarmaksi, niin huoli pois. Meitä on muitakin. Ylikehtaaminen, eli seikkaperäinen avoimuus on minun tapani koittaa vängätä omaa tunnettani vastaan.

1 .neljännes

kivulias myynti, voittojen kotiutus ja listautumisanti

Osakeostoni tammi- maaliskuulta:

Mitä	á-hinta,€	yhteensä, €
Sampo	34,47	551,52
Dovre	0,29	169,94
Sampo	36,19	579,04
Aktia	9,75	204,75
Sampo	35,29	2 011,53
Citycon	8,07	209,82
Telia	3,42	745,56
Tieto	26,05	5 418,40
Orthex	6,82	422,84
Titanium	15,75	362,25
Citycon	7,22	628,14

Tammi- maaliskuussa siirsin aina palkkapäivänä 600€ joko arvo-osuustilin hoitotilille tai osakesäästötilille. Olen suorittanut ostoksia myös osinkorahoilla tai myyden salkussani jo olleita osakkeita.

Kivulias pandemiamyynti

Olin juuri ennen pandemiaa ostanut 3000 Tallink- laivayhtiön osakkeita euron kappalehintaan. Myin ne pois vajaan 70 sentin kappalehintaan tammikuussa 2021. Pörssi oli jo reippaassa nousussa, mutta laivayhtiön kurssi makasi edelleen pohjalukemissa ilman havaittavia nousutoiveita. Lisäharmitusta toi se, että olin ostanut Tallinkin osakkeet tuolloin uudelle osakesäästötililleni, eli en voi tehdä tappiostani edes verovähennyksiä. Saan häviön kokonaisuudessaan takkiini.

Yksi tärkeimpiä Jukka Oksaharjun kirjasta mukaani tarttuneita sijoittamisen oppeja on, että yhtiö pitää myydä jos ei usko sen tulevaisuuteen riippumatta siitä, millä hinnalla yhtiön osakkeita on itse ostanut. Tuhannen euron myyntitappio kirpaisee, mutta siihen on pystyttävä. Myin siis kolmella tuhannella eurolla ostamani osakkeet pois kahdella tuhannella eurolla.

En enää uskonut Tallink-yhtiöön mutta uskoin Sampoon. Nyt, noin vuosi tämän ratkaisun jälkeen se vaikuttaa edelleen fiksulta. Tallink-yhtiön kurssi on jatkanut laskemistaan aaltoillen pandemiatilanteen mukaan eikä tilanne näytä mitenkään helpolta. Sampo taas porskuttaa vahvana finanssialan tekijänä. Kurssi on noussut kivasti ja osinkoja riittää.

Ajattelen näin jälkikäteenkin, että onneksi raaskin myydä pois. Hankalaahan se aina toki on. Sitkeästi tekisi mieli jäädä odottamaan kurssinousua, mutta pitää siis toimia järjellä, ei tunteella.

Hyvä ja huono voittojen kotiutus

Tankkailin vuonna 2020 viinayhtiö Altiaa, sillä uskoin heidän tuotteidensa ja sivutuotteidensa kysyntään markkina- ja pandemiatilanteessa.

Altia ilmoitti pettymyksekseni hyvin varovaisesta osinkopolitiikasta ja ylimääräiset osingot liittyen fuusioon uuden norjalaisen kumppanin kanssa antoivat odottaa itseään, joten päätin alkuvuodesta myydä Altiat pois. Niiden arvo oli ehtinyt nousta 39% ja halusin tuon pääoman tuottamaan osinkotuloja, jotka siis ovat se lopullinen tavoitteeni. Siispä luovuin Altiasta ja ostin Tieto Evryä itselleni suuren erän. Minusta tämäkin ratkaisu näyttää näin jälkikäteen ihan kestävältä valinnalta.

Liian malttamaton taas olin konsulttiyhtiö Dovren kanssa, jota ostin pennosilla salkkuuni alkuvuodesta. Myin aika pian pois kaksinumeroisella tuotolla, mutta tätä kirjoittaessa Dovren osakkeen hinta on kaksinkertainen verrattuna ostohintaani, välillä senttiosakkeen kurssi kipaisi jopa kolminkertaisissa lukemissa ostohintaani verrattuna. Olisin siis saanut odottamalla huomattavasti suuremmat voitot. Onneksi mokasin satasen kaupan ja onnistuin tonnien kaupoissa.

Pulkkia ja pakasterasioita ostamassa

Tämän vuoden listautumisista osallistuin Orthexin pörssidebyyttiin. En ajatellutkaan, että omistaisin osaketta pitkään. Ajattelin, että Orthex vetoaa tuttuna merkkinä moneen pankkitilillään koronasäästöjä hautovaan suomalaiseen, joten ounastelin yli-intoilua ja kurssinousuja. Orthex ylimerkittiin enkä saanut kaikkea haluamaani. Minulle Orthex oli tämän vuoden pikavoitto.

2. neljännes

käymäläisiä salkussa

mitä	á-hinta	yhteensä, €
Aktia	10,30	566,50
Cibus	17,21	1170,28
Wulff	4,35	935,25
Nordea	8,60	817,00
Swedbank	15,00	795,00
Tieto	26,46	687,96

Palkkapäivinä on sijoituksiin lähtenyt edelleen säännölliset 600€ ja näköjään pieniä summia on jäänyt käytettäväksi tilanteissa, joissa jokin budjetoimani asia on soittautunut suunniteltua halvemmaksi. Ostosummia ovat kasvattaneet myös keväällä maksetut osingot.

Huhti-kesäkuussa olen näköjään jatkanut rahoituslaitosten osakkeiden hankintaa. Puolet hankinnoistani ovat olleet pankkien osakkeita. Myönnän, ne ovat ylipainotettuina salkussani, harjoittelen edelleen riittävää hajautusta.

Myös Cibus-kiinteistöyhtiö kävi salkussani. Yhtiö lupaa hyvän osinkotuoton ja ajatukseni oli sitä alkaa pikkuhiljaa tankkailla, mutta yhtiön kurssi nousikin niin reippaasti, että houkutuin lunastamaan tuoton arvonnousuna enkä jäänut osinkoja odottamaan.

Cibuksen kurssi nousi vielä omien myyntieni jälkeenkin. Jo toisen kerran virheeni on siis ollut malttamattomuus. Toisaalta haluan aina siirtää kurssinousun osinkovirraksi, sillä se on strategiani lopullinen tavoite. Vaikka osake olisi noussut satoja prosentteja omistuksessani, se ei tuota minulle mitään ellen myy sitä.

Haluan jatkossa elää sijoitusteni tuotoilla, mutten halua spekuloida mitä ja milloin salkustani myisin, jotta saisin rahaa elämiseen. Haluan että palkkasumman sijaan tililleni tulee osinkoja minun sitä erikseen joka kuussa pohtimatta. Eli sivujuonteena tässä tulen todenneeksi, että pitää olla oma strategia joka kirkastaa oman toiminnan suuntaa ja auttaa ratkaisuissa.

Yitti vaihtui Wulffiin

Toimistotarvikeyhtiö Wulffia ostin myymällä rakennusyhtiö YIT:n osakkeet. Keväällä rakennusyhtiön ennuste näytti huonolta. Osinkoa luvattiin jatkossa niukalti ja rakentamisen maailma näytti epävarmalta. Olin ostanut yhtiötä sen ollessa alamaissa, joten kotiutin YIT:stäkin riittävän kurssinousun ja ostin Wulffia, joka oli juuri tehnyt suuren yhtiökaupan ja osakkeen arvo oli kasvanut silloista hintaansa merkittävästi enemmän.

Näin jälkikäteen arvioiden myös vuoden toinen neljännes meni kivasti. Ihan hyviä ratkaisuja näin jälkikäteenkin ajatellen.

3. Neljännes

Jälleen listautumisanti ja uusi avaus kemian teollisuuteen

Kolmannella neljänneksellä kuukausittainen säästösumma nousi 600 eurosta tuhanteen euroon.

mitä	hinta	yhteensä, €
Puuilo	7,93	793,00
Aktia	10,90	741,20
Kemira	14,21	994,70
Kemira	14,24	1124,96
Swedbank	16,90	845,00
Kemira	14,28	599,79
Nordea	10,99	1372,00
Nordea	11,22	264,84

Hajautan minulle merkittävät myyntivoitot aina vähintään kahteen, ellen kolmeen. Kiinteistöyhtiö Cibuksen myynnillä ostin turvalliseksi katsomaani pankkisosake Aktiaa ja toisella puolikkaalla osallistuin seuraavan kansanosakkeen, eli Puuilon antiin.

Puuilon kanssa suunnitelmani oli sama kuin pakasterasioiden yhteydessä: päästä mukaan nousukurssiin ja myydä nopeasti pois. Näin tapahtuikin ja Puuilon osakkeet vaihtuivat jo samassa kvarttaalissa Swedbankin osakkeisiin. Kyllä, tätä kirjoittaessa huomaan rahoituspainotukseni hyvin tuskallisesti. Muistutan kuitenkin, että tämän vuoden ostokset ovat salkun täydennyksiä, eivät sen koko kattaus.

Toimistotarvikefirma Wulff tuli myös salkusta suunnitellusti myydyksi minulle riittävällä tuotolla. Tilalle ostin pidä-ajatuksella Kemiraa, jota olen itselleni uutena osakkeena ostanut pitkin vuotta. Ajattelen Kemiran tuotteineen olevan osa megatrendiä ja uskon yrityksen tuotteiden muunneltavuuteen, eli katsoisin olevani turvallisessa kelkassa.

4. neljännes

Rutiinireissut pörssiin ja pientä tasapainotusta

mitä	hinta	yhteensä, €
Aktia	11,95	167,30
Telia	3,57	1131,69
Kemira	13,72	1372,00
Nokian R.	32,55	455,70
Tieto	26,68	1387,36
Tokmanni	19,10	1337,00

Yhdeksänvuotisen sijoittajataipaleeni aikana yhä enenevä osa suomalaisista osinkoyhtiöistä on siirtynyt maksamaan osinkojaan kahdesti vuodessa. Aikaisemmin osinkohanat menivät kiinni toukokuulla koko loppuvuodeksi. Nyt syksyisiä maksajia on paljon ja tänä vuonna sikapaljon, kun pankit vapautuivat maksamaan pantattuja osinkojaan. Kuten todettu, minulla on painoa rahoituslaitoksissa, joten vikalla neljänneksellä salkkuun kertyi paljon pankkiosinkoja.

Mitään en loppuvuodesta enää myynyt, vaan täydentelin jo olemassa olevia omistuksia. Pyrin tietoisesti keskittymään muihin kuin osinkosijoittajan lemppareihin rahoitusalalla. Kuukausittaisen sijoitussumman nostin vuoden viimeisiksi kuukausiksi 1200 euroon. Huomasin lähestyväni tasalukua, ja pitihän minun siihen päästä, sen sortin ihminen kun olen. Eli koko vuoden aikana sijoitin yhteensä 10 000 euroa.

Ihan loppuvuodesta ostin itselleni uutta osaketta, Tokmannia. Vähittäiskauppa on salkussani huonosti edustettuna ja vaikka kotoilubuumi hellittäisikin, uskon suomalaisen tuulipukukansan asioivan lempikaupassaan edelleen.

Pientä kuumotusta kikkailuun

Vuodenvaihteessa kannattaaa verosuunnitella ihan jokaisella rintamalla, erityisesti sijoittajana. Jos on myyntiaikeissa, kannattaa epäsuotuisat sijoitukset myydä ennen vuoden vaihdetta ja kirjauttaa myyntitappiot kuluvan vuoden puolelle verohuojennuksia antamaan. Näin toki toimisin, jos tarvetta olisi.

Ensimmäistä kertaa pohdin, myisinkö jotain tappiolla olevaa salkustani pois vuoden lopussa saadakseni verohyödyn ja ostaisin osakkeet takaisin heti alkuvuodesta, koska haluaisin kuitenkin jatkaa omistajana.

Tai toisin päin. Mietin ostaisinko vuoden lopussa osakkeita, joiden kurssi on pitkin vuotta laskenut. Koko vuoden laskenut kurssi voisi johtaa tulkintaan, että moni olisi vuoden lopussa myymässä osakkeitaan pois. Jos moni on myymässä, kurssi laskee vuoden viimeisinä päivinä hetkellisesti entisestään. Jos sijoittajia on etsimässä itselleen verohyötyä ilman lopullista halua luopua omistajuudesta, sama jengi haluaisi vuoden alussa ostaa osakkeet itselleen takaisin. Kysynnän nousu nostaisi tällöin inasen myös hintaa. Pienellä edestakaisella liikkellä voisi siis kuitata myyntivoittoja.

Eli myisinkö ja ostaisinko omat tappiolliseni, vai ostaisinko ja myisinkö jonkun toisen tappiolliset? Noup. Suunnan näyttää jälleen strategiani: leppoistaja haluaa ottaa pitkät pyhät välipäivineen lunkisti. En halua juhlapyhiini yhtään jännitysmomenttia tai hermoilua kurssimuutoksista suuntaan tai toiseen.

Otan itseasiassa kuukauden pörssiloman. En halua ajatella sijoituksia, haluan ajatella joulua. Ja joulun jälkeen haluan keskittää ajattelua varsinaisen elämän pohtimiseen pääomien sijaan. Joten pörssiliikkeillä vaurastumisen mahdollisuus ei ole minun kupilliseni teetä. Pörssivuoteni päättyi 9.12. Nokian Renkaiden osinkoon ja sen turvin tehtyihin viimeisiin hankintoihin.

Hullu vuosi

Vuoden 2021 aikana pörssikurssit ovat monen asian summana nousseet kohisten. Tämän vuoden eniten seuraamani sijoittaja on ollut Osakeapina, joka on hieno (ja vaarallisen tosi) parodia sijoittamisesta nousevaan markkinaan. Vanhan sanonnan mukaan tuolloin onnistuu sijoittamisessa sokeana tikkaa heittävä apinakin. Voit käydä Apinan youtube-kanavalla tutkimassa, oletko itse tänä vuonna pärjännyt häntä paremmin.

Tällaiset vuodet ovat ainutkertaisia ja tällainen kehitys ei jatku pitkään. Tai jos se jatkuu liian pitkään, seuraa siitä voimallinen korjausliike. Tästä syystä olen hieman huolissani kaikista korona-aikana sijoittajapolkunsa aloittaneista. Vähän samalla tavalla kuin teltassa asuminen voi tuntua mukavalta ajatukselta kesällä, ei se tunnu yhtä mukavalta marraskuussa. Ja marraskuu on ihan yhtä varmasti tulossa telttailijalle kuin sijoittajallekin.

Marraskuu tulee, mutta sitä ei pidä pelästyä, eikä silloin kannata tehdä äkkiliikkeitä koska eiköhän se kevätkin sieltä tule aikanaan. Mutta huoleni on siis se, että sijoittajan alku suunnittelee omaisuutensa tulevaisuuden tuoton tämän vuoden kehityksen perusteella. Jos näin tekee, on luvassa suuria pettymyksiä.

Mikään ei omassa (sijoittajan) vuodessani kaduta tahi harmita. Mutta korostan siis sitä, että tämä vuosi on mennyt niin ylenpalttisen vahvassa myötätuulessa, ettei vuotta voi oikeastaan kuin tarkastella päätään epäuskoisesti puistellen.

Loppuvinkki

Arvokkain, korvaamaton pääomasi on aika. Jatkuvasti nousevassa kurssissa on läsnäolo. Sijoita aikasi ja läsnäolosi niihin ihmisiin ja asioihin joita rakastat. Voin varmana tietona luvata aivan mahtavan tuoton.

*******************

Tämä kirjoitus, kuten mikään muukaan blogini sisältö ei sisällä sijoitusneuvontaa. Kerron vain omista ratkaisuistani enkä halua näyttää kenellekään esimerkkiä tai antaa ohjeita sijoitusomaisuuden hoidossa. Hoida itseäsi, se on minun neuvoni.