Leppoistaja

Leppoistajan lokikirja

Ajoitusharjoituksia osakemarkkinoilla

Sijoittaminen on kolmen päätöksen summa: sijoittajan tulee päättää mitä ostaa, milloin ostaa ja milloin myydä. Sijoituskohteiden valinta vie usein keskustelussa suurimman tilan. Mutta vaikka valitsisi maailman parhaat sijoituskohteet, voi pieleen menneellä ajoituksella menettää rahaa, tai ainakin saada vähemmän tuottoa.

Tässä kirjoituksessa pohdin, mikä olisi paras tapa ajoittaa osakeostot.  Tämä postaus ei sisällä minkäänlaista sijoitusneuvontaa tai ohjeistusta. Sinun tulee tehdä kaikki sijoittamista koskevat päätöksesi itsenäisesti. Minä vaan vähän piehtaroin omissa asioissani ja mietin, miten minun itseni olisi viisainta toimia.

Olen laiska sijoittaja. En kauheasti tee läksyjä enkä jaksa etsiä sijoitusaarteita, vaan sijoitan main-stream-tyyppinä turvallisiin ja tuttuihin kansanosakkeisiin. Ja säännöllisyyshän on sijoittajan ystävä.  

Ajallinen Hajautus Palvelee Sijoittajaa

Kun ostaa aina tilipäivänä ilman että kyttäilee varmasti alimpia hintoja, tulee automaattisesti ostettua oletusarvoisesti keskihintaa alempaa. Ai miten niin?

Noh, jos ostaa tonnilla osakkeita, jotka ovat hinnaltaan sillä hetkellä vähän yläkantissa, eli vaikka 11 eurossa, saa tonnilla osakkeita 90 kpl. Ja jos seuraavassa kuussa kurssi onkin matalammalla kantilla, sanotaan vaikka 9 eurossa, saa tonnilla ostettua samoja osakkeita 111 kpl.

Osakkeen pitkän aikavälin keskihinnaksi muodostuu tässä esimerkissä 10 euroa. Eli minun pitäisi saada kahdella tonnilla ostettua 200 kpl osaketta. Mutta koska ostin ajallisesti hajautetusti, sain osakkeita 90 + 111 kpl, eli 201 kpl. Tuolloin minun ostojeni keskihinnaksi ei tule kymppiä, vaan 9,95€. Sain siis osakkeet 5% alennuksella, koska toteutin ajallista hajautusta.

Säännöllinen kuukausittainen sijoittaminen palvelee sijoittajaa siis myös monien muiden etujen lisäksi ajallisen hajauttamisen muodossa. Koska haluan olla leppoistaja, tyydyn useinmiten vaan tekemään tilipäivän ostoksen ja sillä selvä. Unohdan sijoitukset loppukuuksi ja hieman ennen seuraavaa tilipäivää tutkailen salkkuni läpi ja päätän, mitä osake-erää jo olemassa olevista osakkeistani täydennän. Ehkä kerran vuodessa lähden johonkin uuteen mukaan. Tuttu ja turvallinen on se minun juttuni.


Osinkosyksy Haastaa Miettimään Vaihtoehtoja

Vuoden 2021 osinkosyksy on runsaudessaan mielenkiintoinen. Maksuun tulee paljon sellaista, joka on odottanut irtoamista jo kauan, pisimmillään lähes kaksi vuotta. On siis monta taktisesti merkittävää päivämäärää joita ennen ostaessa voi vielä ehtiä osingoille.

Sijoittajia neuvotaan usein osinkoasioissa. Joko kehotetaan huomioimaan osingon irtoamispäivä, eli ohjataan ostamaan osaketta määräaikaan mennessä, jotta on uutena osakkeenomistajana oikeutettu saamaan pian maksuun tulevat osingot.

Tai sitten sijoittajalle annetaan täysin vastakkainen neuvo: kehotetaan hyödyntämään osinkodippiä. Osinkodippi tarkoittaa sitä, että osakkeen hinta pörssissä laskee yleensä heti sen jälkeen, kun osinko on irronnut ja osakkeen saa heti irtoamisen jälkeen joitakin prosentteja halvemmalla. Irtoamispäivän jälkeen ostaessaan ei siis saa juuri maksuun lähtenyttä osinkoa, mutta tuolloin myöhästyminen on tahallista.

Miksi Kannattaa Myöhästyä?

Siksi, että joskus osakkeen arvo laskee heti osingon irtoamisen jälkeen enemmän, kuin yritys maksaa osinkoa. Eli jos maksuun tulee 4% osinko ja osakkeen arvo laskee heti sen irtoamisen jälkeen 5%, niin sijoittaja voi saada paremman tuoton ostaessaan tilapäisesti halvennutta osaketta. Koska osakkeen arvo palautuu todennäköisesti pian ennalleen, saa sijoittaja paremman tuoton myydessään arvonsa palauttaneet osakkeet pois, kuin olisi saanut osinkona.

Osingot Maksanut Yhtiö On Vähän Köyhempi Yhtiö

Totta kai yhtiö on myös vähemmän arvokas heti osingot maksettuaan. Sen kassa on tyhjempi ja yhtiön omaisuutta on voinut siirtyä suurikin erä osakkeen omistajien taskuun. Eli kyllä, yhtiö on myös vähemmän arvoinen. Mutta jos yhtiö on laskenut vastuullisesti maksettavat osinkonsa, on se edelleen aivan yhtä toimintakykyinen kuin ennen osingonmaksua.

Yhtiö jatkaa laadukasta toimintaansa ja uusien voittojen kokoamista. Osinkodipillä on taipumus korjaantua. Tämä tarkoittaa, että osakkeen hinta palautuu aika nopeasti sille tasolle, jolla se oli ennen osingon irtoamista.

Osingon irtoamispäivää ennen ostajia on liikkeellä paljon. Sijoittajasivuilla mainitaan ilmiö termillä osinkokiima, eli osaketta ostetaan nousevin hinnoin hieman harkitsematta onko hintataso vielä järkevä. Ostopäätös tehdään vain siksi että saadaan omalle tilille ehkä vähän vaatimatonkin osinkosumma. Osinko ei siis kuitenkaan paljon lohduta, jos on päätynyt yli-innoissaan ostamaan liian kallista osaketta.

Miten Osingonmaksu On Historiallisesti Vaikuttanut?

Kauppalehdessä (30.9.2021) on käsitelty osinkojen irtoamispäivien ja maksun vaikutusta osakkeen hintaan. Osingon irtoamisen aiheuttama kurssilasku on keskiarvoisesti palautunut 28 päivässä, vuonna 2020 osakkeen hinta on palautuminen on kestänyt kahdeksan päivää. Artikkelin mukaan osakkeen arvo on pudonnut keskiarvoisesti 80% ulosmaksetun osingon määrästä.

Kauppalehden artikkeli perustuu vuodesta 2008 alkavaan tilastoon, jonka mukaan osakkeen hinta laskee 60% yhtiöistä vähemmän kuin maksettu osinko. 35 prosentilla kurssi on pudonnut enemmän. Tämän datan perusteella kannattaisi siis ostaa siten, että ehtii osingoille, sillä dippi ei kuittaisi osingosta saatua hyötyä.

Suoritan Syksyllä 2021 Oman Osinkokokeen

Suunnittelen täysin epätieteellisen karvalakkitestin. Kokeen tarkoitus ei ole neuvoa tai ohjata ketään.  Excelit ovat ystäviäni ja stressin hoidoksi möyrin aika-ajoin numeroiden ja päivämäärien pyörteessä. Teen testin tutkiakseni omistamieni kansanosakkeiden kurssien käyttäytymistä ja hahmottaakseni, miten minun itseni kannattaisi jatkossa ostamiset ajoittaa.

Edelleenkään en haluaisi ajoittaa yhtään mitään, mutta jos jokin kokeellisista ostostrategioistani on aivan huomattavasti edullisempi kuin toinen, pidättäydyn salkkuni kanssa jatkossa siinä.

Vaihtoehtoja on kolme:

1. Osinkohaukka

kellotan tarkasti osinkojen irtoamispäivät ja ostan jo saamillani osingoilla aina juuri sitä osaketta, jonka osinko irtoaa seuraavaksi. Ja kun se tulee maksuun, ostan seuraavaa vielä osinkojaan maksamatonta yhtiötä. Näin osinkotuotto kertautuu ja sama summa rahaa tuottaa minulle syksyn aikana osinkoja monta kertaa. Tässä vaihtoehdossa on siis kuitenkin se riski, että ostan liian kalliita osakkeita, koska kaikki muutkin haluavat osinkojuhliin mukaan.

Enkä tykkää muistella mikä päivämäärä on tulossa ja mitä minun piti pörssistä tänään muistaa. Sijoitan leppoistaakseni: päästäkseni irti päivämääristä.

2. Dippikikkailija

Toinen vaihtoehto on, että vartoilen. Ostan saamillani osingoilla osakkeita vasta, kun osinko on juuri irronnut. Tässä ratkaisussa ostoon käytettävä rahasumma ei ehdi kasvaa, mutta voin ostaa aina edullisimmillaan olevia osakkeita.

Pitkällä tähtäimellähän tässä kyydissä ollaan, eli lopullinen tavoitteeni on vuosien saatossa koota osakesalkku joka tukee toimeentuloani, ei saada yhden syksyn aikana mahdollisimman paljon pikavoittoja.

 3. Leppoistaja

Kolmas vaihtoehto on, etten tee mitään. Eli ostan, kuten tähänkin asti, kerran kuussa osakkeita ja lisään palkasta ostoja varten siirtämääni summaan aina kuluvan kuun aikana tililleni tulleet osingot. Tämä olisi se leppoistajan vaihtoehto, jonka mukaan tykkäisin elellä. En ole pörssissä tai sijoituksissa roikkuvaa sorttia, vaan haluan uppoutua mieluummin islantilaisneuleisiin ja marjastukseen.

Miten Tämä Tehdään?

Suoritan aikuisten oikeat osakeostoni tänä syksynä osinkojen irtoamispäivät huomioiden. Eli leikin osinkohaukkaa. Tämä olisi menneiden vuosien tilastojen mukaan se tuottoisin tapa ajoittaa ostot. Tyydyn ottamaan sen riskin, että ostan vähän liian kallista, mutta osinkokukkaroni ainakin kiittää. Pidän kirjaa siitä, mihin asti osingoillani pääsen. Olen osta-ja-pidä-sijoittaja, joten haen tässä kokeessa tuottoa vain ajoituksella.

Rinnalla kuljetan kahta kuvitteellista tarkistuslaskelmaa. Eli ostan dippikikkailijan leikkisalkkuun niitä osakkeita, joita ostin ennen osingon irtoamista, heti osingon irtoamisen jälkeen. Tällä tavalla rakennan vertailua varten pienen kuvitteellisen verrokkisalkun.

Kolmas koesalkkuni muodostuu myös vain paperilla, eli tässä viimeisessä versiossa en taktikoi ollenkaan, vaan ostan kuin junan vessa. Teen hankinnan jokaisena tilipäivänä, jolloin ostan yhden osake-erän pohtimatta ajoitusta sen tarkemmin.

Alkupääomana kokeessani toimii Capmanin ja Cityconin syyskuussa maksetut osingot. Eli en sijoita tätä varten ”uutta rahaa” vaan sijoitan saamiani osinkoja. Jatkan matkaani Tiedon, Nordean, Evlin, Aktian, Telian, Kemiran ja  Nokian renkaiden osinkojen kautta takaisin Cityconiin. 

Osakehaukka ja dippikikkailija tekevät loppuvuodesta neljä osake-erän ostoa, leppoistaja ehtii ostaa kolmena jäljellä olevana tilipäivänä. Katsotaan vuoden lopussa, miltä laskelmani näyttävät. ”Tutkimusdataa” raportoin varmaankin vaihe vaiheelta instan puolella.

Kuka voittaa: no se kolmesta leikkisalkustani, joka on vuoden lopussa arvokkain.

Keep you posted.

ps. Ekassa erässä Kikkailija johtaa. Haukka osti Nordeaa ennen osingon irtoamista hintaan 11,22€. Tänään, heti osingon irtoamisen jälkeen Nordeaa olisi saanut hintaan 10,32 eli 90snt halvemmalla. Osinko, 72snt (toistaiseksi verottomana osakesäästötilille maksettavana) on vähemmän kuin osinkodipistä aiheutuva hinnan alennus. Leppoistaja on vielä unilla eikä ole tehnyt elettäkään.

Palaan asiaan. 

**********************

Olen 46v hoitoalan esimies. Kirjoitan matkastani irti työelämästä säästäväisen elämäntyylin ja sijoitusharrastuksen avulla. Leppoistajamatkastani pääset parhaiten kärryille lukemalla postauksiani aikajärjestyksessä. Kirjoitan täsmentyvistä suunnitelmistani, omavaraistelen, pohdin työelämää ja opettelen ottamaan rennosti.

Jätä kommentti