Kerron tässä kirjoituksessa omasta sijoittajan polustani. Kerron miten jännityksestä huolimatta pääsin alkuun ja missä olen nyt, 9 vuotta myöhemmin. Toivon, että tämän luettuasi sinua aristaisi sijoittamisen aloittaminen hieman vähemmän. Sijoituspäätöksesi teet kuitenkin aina ihan itse. En tässä kirjoituksessa anna minkäänlaisia sijoitusvinkkejä tai sijoitusneuvontaa.

Aloitin sijoittamisen asuntokauppojen yhteydessä lokakuussa 2012. Minulle jäi muuton ja remontin jälkeen ylimääräistä rahaa 2000€. Olin tuolloin kiinnostunut sijoittamisesta, mutta kaikkine päätöksineen sijoittaminen tuntui pelottavalta ja vieraalta asialta. 

Miten Pääsin Alkuun?

Valmistauduin lukemalla Nordnetin blogitekstejä ja tilasin Jukka Oksaharjun kirjan Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen.  Oksaharju selitti mielestäni selkeästi ja kärsivällisesti sijoittamisen peruselementtejä siten että niistä pääsi kärryille myös täysin tavantallaajakin.

Tilin avaaminen Nordnetin palveluun on helppoa ja vaivatonta, mutta sekin toki jännitti. Olin vahvasti epämukavuusalueellani ja virheiden tekeminen pelotti kovasti. Päädyin ostamaan minulle tuttujen, tunnettujen ja vakaiden yhtiöiden osakkeita. Ensimmäiset ostoni olivat Fortumia ja Sanomaa.

Tavoitteeni sijoittajana on alkumetreistä lähtien ollut turvallisuus ja riskien välttäminen. Lisäksi olen etsinyt tasaista ja varmaa osinkovirtaa. En siis etsi kurssinousijoita vaan sijoitan yhtiöihin, jotka maksavat tuloksestaan merkittävän osan osinkoina ulos.

Aloitin siirtämällä Nordnettiin muutamia satasia aina palkkapäivänä. Ostin osakkeita aina, kun ostorahaa oli koossa 500€. Käytännössä pystyin aluksi tekemään yhden osake-erän oston joka toinen kuukausi.

Vain Yksi Neuvo 

Kirjoitin, etten anna neuvoja, mutta annan silti yhden: aloita. Aloita ja koita saada lapsesikin kiinnostumaan asiasta. Ainut sijoituspäätös, jota 100% varmuudella kadut jossain vaiheessa on se, ettet alkanut sijoittaa. Tai se, ettet alkanut sijoittaa aiemmin. Minä aloitin 38 vuotiaana. Pitkällehän minäkin olen ehtinyt, mutta yksi jossittelun paikka on se, kuinka pitkällä olisin jos olisin hoksannut aloittaa vaikka edes vähän ennen kolmea kymppiä.

Jos viisikymppisenä mietit, ettei enää kannata aloittaa, olet väärässä. Sinulla on hyviä sijoittajan vuosia edessäsi vielä paljon, ja ihan varmana kuusikymppinen sinä kiittelee viisikymppisenä tekemääsi aloituspäätöstä. 10 vuotta on hyvä aikajänne, 9 vuotta on jo palkinnut minut hyvin.

Uskon, että ihan kaikkia jännittää ja pelottaakin sijoittamisen aloittaminen. Ei tule hetkeä, jolloin on opiskellut tai perehtynyt niin paljon, että jännitys aloittamisen kynnyksellä poistuu. On ihmisiä, jotka aloittavat vaikka jännittää, ja on ihmisiä, jotka eivät aloita, koska jännittää.

Kaikki Tekevät Virheitä

Jokainen tekee sijoittajana myös virheitä. Ensin kokemattomuuttaan, ja sen jälkeen säännöllisesti muuten vaan. Ajan myötä virheiden määrä vähenee ja varmuus ja rohkeus kasvavat. Osakesijoittaja voi ostaa osakkeita, jotka eivät tuota odotetusti. Joskus odotettua pienempi tuotto johtuu siitä, ettei sijoittaja ole perehtynyt yritykseen riittävästi, joskus taas maailma muuttuu ympärillä ja yrityksen toimintaedellytykset muuttuvat. Epäonnistuminen voi siis johtua joko sijoittajasta itsestään tai ympäröivistä olosuhteista.

Pahimmassa tapauksessa yritys voi mennä konkurssiin, jolloin sijoitettu summa katoaa kokonaan. Tämä on riski, jota ei saa unohtaa, mutta hiukankaan harkitseva ja hajauttava sijoittaja on kyllä varoineen kohtuullisen turvassa.

Pohdin pitkään mitä kehtaan omista virheistäni tunnustaa. Pahin virheeni on varmasti ollut Talvivaara-seikkailu, eli myös minä ostin suomalaisen kaivosyhtiön osakkeita, joka päätyi lopulta menemään konkurssiin. Uskoin osakkeiden arvon kasvavan merkittävästi.

En missään nimessä enää sijoittaisi tuollaiseen vasta alkavaan yritykseen vaan ostan vain sellaisten yhtiöiden osakkeita, joiden toiminta on jo vuosikymmeniä vanhaa, tuttua ja vakiintunutta. Mielestäni virheeni oli tuolloin hyväuskoisuus. Lisäksi kaivosyhtiöön sijoittaminen ei arvomaailmankaan vuoksi enää tulisi todellakaan kyseeseen. Menetin sijoittamani pääoman, ehkä noin 1000 euroa.

Talvivaara oli minun mokani. Se on ihan selvä. Mutta on myös epäonnistumisia, jotka eivät johdu sijoittajasta itsestään. Esimerkiksi korona tuli meille kaikille ihan puun takaa ja vaikutti meidän jokaisen raha-asioihin ja sijoituksiin.

En mitenkään voinut tietää, että Viron matkailu pysähtyy kuin seinään maaliskuussa 2020 ja laivayhtiö lopettaa kokonaan osingon maksun ja osakkeen arvo putoaa merkittävästi. Laivayhtiöön sijoittaminen ei ollut virhe, mutta huono sijoitus se toki oli.  

Verovähennys Lievittää Tappioita

Verottaja on mokailijalle armollinen. Sijoittamisen tappiot, eli osake-erät jotka ovat menettäneet kokonaan arvonsa (konkurssissa) tai jotka on myynyt pienempään hintaan kuin ostanut, voi vähentää verotuksessa. Tämä lieventää tappion määrää mutta ei toki poista sitä kokonaan.

Osinkotuloista maksetaan pääomaveroa karkeasti karvan alle 30% eli tonnin osingoista jää siis normisti käteen 700€. Ennen kuin osinkotuloista maksaa veroa, niistä saa vähentää osakekaupoissa tulleet tappiot. Jos siis olisin saanut tonnin osinkoja ja tehnyt tonnin tappiota, on verotettavaa tuloa nolla euroa. Osingoista ei siis tarvitsisi maksaa veroa ollenkaan ja osingoista jäisi käteen 700 euron sijaan 1000€.

Tappiota ei siis tulisikaan koko häviämääni tuhatta euroa, ainoastaan 700e. Lisäksi tappioita saa vähentää seuraavat viisi vuotta, jos kuluvana kalenterivuonna ei ole riittävästi tuloja, joista vähennykset voisi tehdä. Nämä vähennykset voi tehdä ainoastaan arvo-osuustilillä olevista osakkeista. Et siis voi tehdä verovähennyksiä jos sinulla on osakesäästötili. Niiden ero on jo eri asia, joka avautuu sinulle kun lueskelet vähän. Minulla on kummatkin tilit.

Verohuojennuksen mahdollisus ei tarkoita sitä, että tappioihin voisi suhtautua jotenkin kevyesti. Aina ne harmittavat.

Jokainen tekee aika-ajoin huonoja sijoituksia. Ihan jokainen. Elämässä ei kannata tehdä mitään, ei siis todellakaan mitään, jos ei hyväksy epäonnistumisia.

Jokainen autolija on joskus kolhinut oman tai toisen auton, jos ajokilometrejä on takana paljon. Tapahtuneet kolhut tai tulevien tötöilyjen mahdollisuus ei kuitenkaan estä meitä jatkamasta autoilua. Meillä jokaisella on siis arkikokemuksia siitä, että virheitä sattuu, mutta jatkamme silti toimintaamme. Vähän kolhuilla ja varovaisempana, mutta jatkamme silti.

Hajautus huojentaa

Verovähennysoikeutta tärkeämpi turva huonojen sijoitusten varalle on hajautus. Jokaisen sijoittajan salkussa ei ole yhtiötä, joka menee konkurssiin. Mutta ihan jokaisen sijoittajan salkussa on yhtiöitä, joiden arvo on laskenut. Se on sijoittamisen varma ja kiistaton elementti. Näistä tilanteista sijoittajan pelastaa hajautus. Hyvän, tai ihan keskiverronkin sijoittajan salkussa on yhtiöitä, joiden arvo on merkittävästi noussut. Nousijat yleensä kuittaavat tappiota tuottaneet sijoitukset moneen kertaan.

Itse ajattelen, ettei yksikään yhtiö saisi olla salkussani arvosta yli 10%. Tuolloin en pahimmassakaan tapauksessa menetä paljoa ja muut vetojuhdat kiskovat salkkuni arvon huonoimmassakin tilanteessa plussalle. Kannattaa siis keskittyä seuraamaan koko salkun kehitystä eikä jäädä tuskittelemaan yksittäistä virhettä. Leuka rintaan ja uutta päin.

Kärsivällisen Puuhaa

Noudatan itse tunnetun sijoittajan yksinkertaista ohjetta: sijoita siihen, mistä ymmärrät. Melkein kaikesta ymmärtää jotain, jos lähtee perehtymään. Mutta minä en ole halukas perehtymään sellaisten yritysten toimintaan, jotka ovat minulle omassa arjessani kaukaisia. Pysyn tutuilla ja minulle turvallisilla vesillä.

Sijoitan ajatuksella, että jos maailma jostain syystä horjuu pahasti, sijoitusteni kohteet ovat edelleen tarpeellisia. Ajassa kuin ajassa tarvitaan sähköä, autonrenkaita, pankkipalveluita ja puhelinyhteyksiä.

Sijoittaminen alkaa toden teolla palkita ensimmäisen kymmenen vuoden jälkeen, eli hätäisen hommaa tämä ei ole. Korkoa korolle ilmiö alkaa ruokkia salkkuasi vasta ajan kanssa. Kannattaa googlettaa muutama kurva tästä asiasta, hämmästyt.

Paljonko Olen Sijoittanut?

Olen yhdeksässä vuodessa sijoittanut noin 90 000 euroa. Korostan, että en yhdeksän vuotta sitten sijoittanut 90 000 euroa, vaan sijoitin 2000 euroa.  Olen sijoittanut säännöllisesti kuukausituloistani summan vaihdellessa joistakin kympeistä joihinkin satasiin. Lisäksi olen sijoittanut kaiken ”ylimääräisen”, kuten työpaikan vaihdoksissa tulleet lopputilit, vuosittaiset lomarahat, veronpalautukset  ja  autosta luopuessani sen myyntihinnan. 

Ihan kaikki sijoittamani raha ei ole ollut omia ansioitani. Vanhemmilta saatuja rahoja olen sijoittanut koko sijoittajaurani ajan reilut pari tonnia vuodessa. Kuukausittaiset nettotuloni ovat sijoittaja-aikanani olleet kaikkea tonnin ja kolmen tonnin väliltä, keskiarvoisesti varmaan noin 2500€. 

Sijoittamani summat ovat kasvaneet vasta viime vuosina.  Tätä kirjoittaessani osakesalkkujeni arvo on jossain 140 000 euron tuntumassa. Eli sijoittamani summa on tuottanut arvonnousua karkeasti 50%. Osa rahasta on ollut kiinni osakkeissa 9 vuotta, osa viikon.

Tapoja omien sijoitusten tuoton laskemiseen on useita. Minulle salkun arvonnnousu ei ole olennainen mittari, toisille salkun arvo on tärkeä seurattava asia. Kirjoitan salkun arvosta vain siksi, että sijoittamista miettivä voisi saada käsityksen siitä, miten hyvin varovaisenkin sijoittajan omaisuus voi kasvaa. Koska olen joka vuosi sijoittanut lisää, on hieman hankalaa laskea vuosittaista tuottoprosenttia, sillä salkkuni arvo on noussut jo pelkästään lisäsijoitusten muodossa.

Mihin Sijoitan?

Sijoitan pelkästään osakkeisiin ja omistan noin viittätoista pohjoismaista yhtiötä. Rahastoissa minulla on vain sapattivuotta varten säästettyjä käyttörahoja. Katson että osakeomistuksissa välistä vetäjiä on vähiten ja voin itse tehdä jokaisena hetkenä haluamani sijoituspäätökset.

Asuntosijoittamisesta minulla on kokemusta kahdesta eri elämäntilanteesta, jossa omistusasuntoni on jäänyt ”jälkeeni” siirtyessäni asumaan muualle. Olen kummassakin vaiheessa todennut vuokraemännyyden työlääksi ja omistamisen muotona myös riskialttiiksi toiminnaksi.

Vuokralainen voi päättää lähteä milloin vain ja tuolloin sijoituksiasi ei ole hajautettu, vaan kaikki tuotto lakkaa kokonaan menojen jatkaessa kulkuaan. En halua asuntosijoittaa, se ei ole osa sitä leppoisaa elämää, jota tavoittelen. Mielestäni asuntosijoittamista on hehkutettu mediassa liikaa, eikä ole avattu niitä riskejä, joita ison, kokonaisen omaisuuserän luovuttamisesta toisen käyttöön aiheutuu.

Tottakai asunto tuskin koskaan menettää arvoaan kokonaan, kuten osakkeille voi tapahtua. Eli riskejä on kaikessa sjoittamisessa, aina. Minulle asuntosijoittaminen ei vaan sovi.

Haluan sijoittaa siten, että voin milloin tahansa olla pitkiäkin aikoja tekemättä mitään tai jopa lähes unohtaa että minulla on sijoituksia. Koen, että osakeomistukset ovat minulle paras ja leppoisin tapa kasvattaa varallisuutta. Olen vuosien saatossa aktivoitunut. Mitään päiväkauppaa en toki tee, mutta olen alkanut ostaa osake-eriä, joista olen jo ostaessani tiennyt, että tulen myymään osakkeet melko pian pois. Nämä pistot ovat kuitenkin pienessä vähemmistössä, korkeintaan 10% salkkuni omistuksista.

Mikä On Sijoittamiseni Tavoite?

Minulle olennaisinta on osinkotuotto. Lasken salkun tuottoa sijoitetun pääoman tuotolla. Eli lasken montako prosenttia vuosittaiset osinkoni ovat alun perin sijoittamastani summasta. Tuottoprosentti on ollut nousujohteinen ja on vuonna 2021 reilut 6%. Vielä tähän mennessä olen sijoittanut kaikki saamani osingot.

Tämä on minulle riittävä taso, joka tuo minulle sitä turvallisuutta ja varmuutta, jota haen. Markkinoilla on paljon minua nälkäisempää ja huomattavasti menestyneempää porukkaa. Jokainen tässäkin tavallaan. 

Jos kerran turvallisuus on minulle niin kovin tärkeä asia, miksi en sijoita rahastoihin? Siksi että haluan osinkotuottoa. Osake on minulle vähän kuin lehmä, joka tuottaa lypsyllä säännöllisesti. Vastuullisesti ja hyvin hoidettu lehmä tuottaa pitkään, mutta firma josta halutaan vain lypsää tuottoja pihalle ilman että yhtiötä hoidetaan kunnolla, ei tuota kauaa.

Jotta rahastoista saa tuottoja, täytyy niitä myydä. Myyntipäätös edellyttää aina anaysointia ja ajoitusta ja kuten sanottua, minä haluan vain ottaa rennosti. Siksi ostan turvalliseksi katsomieni yhtiöiden osakkeita ja kasvatan sitä osinkomäärää, joka tulee tililleni vuosittain.

Availen jatkossa tarkemmin salkkujani ja niiden sisältöjä. Se tuntuu jännittävän minua. Mutta mitä enemmän jonkun asian kertominen jännittää, sitä tärkeämpää siitä kirjoittamisen täytyy olla.

Aloitin sijoittamisen aikanaan ilman kirkasta tavoitetta. Nyt tiedän sijoittavani, jotta voisin merkittävästi vähentää työntekoa ja elää osin osinkotulojen turvin. Vuonna 2020 sain osinkotuloja verojen jälkeen tilille keskiarvoisesti 280€ kuukaudessa. Tänä vuonna osinkoina saamani laskennallinen nettotulo tulee nousemaan reilusti yli kolmeen sataan euroon kuukaudessa. Summalla ei vielä elä, mutta se kasvaa mukavasti joka vuosi.

Elämäsi Huonoin Sijoitus Lienee Jo Tehty

Jos pelkäät huonoja sijoituksia tai rahan menetystä, huoli pois! Mikäli olet koskaan ostanut ihan kokonaan uuden auton, olet varmasti jo tehnyt elämäsi huonoimman sijoituspäätöksen. Uuden auton arvo putoaa vuodessa 10-15 prosenttia  ihan varmasti jokaisena vuotena peräjälkeen. Pitää olla todella pölkkypää, että huolella hajautettu osakesalkku tuottaisi vuosi vuoden jälkeen pelkkää tappiota. Auton ostaminen tuskin kuitenkaan jännittää sinua kovin paljon.

Muutama Ajatus Evääksi:

• Sijoittaminen ei ole vain nuorten nälkäisten pukumiesten asia.
• Sijoittaminen ei ole vain mummon perintöosakkeiden siirtyminen sinulle ja niiden unohtaminen.
• Sijoittaminen ei ole pelottavaa.
• Sijoittaminen ei ole ahneutta, keinottelua tai kenenkään hyväksikäyttöä.
• Sijoittamista pitää opetella kuten mitä tahansa uutta taitoa.
• Sijoittamista voi oppia
• Sijoittaminen on hyvä keino luoda itselle turvaa.
• Sijoittaminen on erinomainen keino erilaisten unelmien toteuttamiseen.

Yes You Can!

Minä: keski-ikäinen hoitajataustainen, turvallisuushakuinen nainen olen matkalla kohti kokopäivätoimista pihalla puuhailua ja islantilaisneuleiden valmistusta, vain siksi että olen uskaltanut aloittaa sijoittamisen.

Tee siis itsellesi tämä hyvä teko tai harkitse edes. Kuuntele muutama hyvä podcast aiheesta, niitä riittää. Tai tilaa muutama hyvä kirja.  Jos minäkin osaan, niin osaat sinäkin. Tolkku, järki ja maltti mukaan, niin hyvä siitä tulee.

*********************************

Olen säännöllisesti pörssiosakkeisiin sijoittava hoitoalan esihenkilö. Kirjoitan matkastani irti työelämästä säästäväisen elämäntyylin ja sijoitusharrastuksen avulla. Leppoistajamatkastani pääset parhaiten kärryille lukemalla postauksiani aikajärjestyksessä. Kirjoitan täsmentyvistä suunnitelmistani, omavaraistelen, pohdin työelämää ja opettelen ottamaan rennosti.