Tässä kirjoituksessa laskeskelen, miten meinaan vanhana elää, kun aion keski-ikäisenä lopettaa tienaamisen. Kirjoitan työeläkelaskelmasta, osinkotuloista, yksityisestä eläkevakuutuksesta ja vähän hoitovapaastakin.
Olen työurani aikana kaksi kertaa irtisanoutunut ilman varmaa tietoa seuraavasta työpaikasta. Toisen kerran epävarmuus kesti vain joitakin päiviä, toisella kerralla olin työelämän ulkopuolella puoli vuotta. Olin tuolloin väsynyt ja tarvitsin hengähdystauon. Saamani yllätyskutsu yt-neuvotteluihin ratkaisi asian: lähdin miettimättä mihin työllistyisin jatkossa: tärkeintä oli vain päästä pois ja saada itselle aikaa ja rauhaa hengittää sekä koota voimia.
”Oletko Sä Laskenut Miten Tää Kaikki Vaikuttaa Sun Eläkkeeseen?”
Kuukausinani työelämän ulkopuolella kuulin otsikon huolestuneita kommentteja: tuleva eläkkeeni laskee, jos en koko ajan ole työelämässä. Ajatus vanhuuseläkkeestä tuntui tuolloin, juuri neljäkymppiä täyttäneenä todella kaukaiselta. Toivoakseni vanhuus tulee kuitenkin olemaan osa elämänkaartani. Harva nuori ajattelee eläkkeensä määrää, mutta samaan aikaan toivoo saavansa elää pitkään. Hmm.
Osana työelämästä pois jättäytymistä on vastuullista miettiä myös sen pitkäkestoiset seuraukset. Kauaskantoisin seuraus lienee se, paljonko vanhana saa eläkettä.
Ainahan Voin Palata
Hoitajataustaisen henkilön työstä irrottautuminen on kohtuullisen turvallinen valinta. Tässä maailman ajassa voin olla varma, että jos milloinkaan tulen katumapäälle, pystyn työllistymään kohtuullisen helposti. Minulla on koulutus ja työkokemusta alalta, jossa on vuosi vuodelta kasvava työvoimapula. Ei siis hätää: jos päätökseni osoittautuvat vääriksi ja suunnitelmani paikkaansa pitämättömiksi, voin palata takaisin.
Mutta. Voin palata takaisin vain tietyssä iässä. Nainen on nykyisen elinajan odotteen mukaan eläkkeellä noin 20 vuotta ja tuon ajan tienesteistäni päätetään nyt. Päättämällä nyt olla tienaamatta, päätän etten tienaa myöskään eläkkeellä.
Eläkeasioita pohtiessani hoksaan ensimmäistä kertaa hoitovapaan vaikutusta vanhuuseläkkeeseen. Jokainen nainen, joka jää kotiin hoitamaan lapsia siksi, että miehen tulot ovat suuremmat eikä niistä raaskita luopua, päättää samalla, että tienaa myös eläkkeellä miestään vähemmän.
Perhepoliittisilla ratkaisuilla lisätään siis jo olemassa olevaa sukupuolten välistä tuloeroa. Tämä vuosikymmenien päässä siintävä omien tekojen taloudellinen seuraus ei aivan varmasti hetkauta niitä päätöksiä joita vauvaperhe tekee. Mutta nuo seuraukset voisi huomioida ja niitä voisi korjata. Toimenpiteisiin voi ryhtyä joko valveutunut nuoripari taikka sijoitusymmärrystä omaava tuore isovanhempi. Vink vink.
Milloin Saan Eläkettä Ja Kuinka Paljon?
Kävin tarkistamassa eläkkeeni tason, jota voin toimenpiteenä lämpimästi suositella jokaiselle. Olen ollut työelämässä 25 vuotta. Yllätyksekseni huomaan, että poissaoloja on kertynyt aika paljon, yli viisi vuotta. Olen saanut kaksi lasta, olen muutamaa tutkintoa varten ottanut loppurutistusta varten vapaata, olen huilannut tuon edellä mainitun puoli vuotta ihan tekemättä mitään ja lisäksi olin syövän takia sairaslomalla puolitoista vuotta. Aukkopaikkoja on siis kertynyt ihan normaalista elämästä ilman työttömyyshuolia.
Eläkkeeni koostuu lähihoitajan työvuosista kaksivuorotyössä, sairaanhoitajan päivätöistä ja esimiehen tehtävistä, oikeastaan kolmannes jokaista. Oman eläkkeen tason voi tarkistaa kätevästi netissä, tarkistukseen pääset tästä. Omista tiedoistani kävi ilmi, että:
- olen tienannut työeläkettä nyisellä työhistoriallani noin 950€/kk.
- alin mahdollinen eläkeikäni on 66v 1kk. (olen syntynyt v 1974)
- suositus eläkkeelle jäämisen ajankohdaksi on 68v 4kk
- minulle kertyy eläkettä 70 ikävuoteen asti.
Palveluun on laskettu myös arviot tulevista eläketuloistani, mikäli tulotasoni säilyy juuri siinä, missä se on ollut edelliset 3 vuotta. Järjestelmä olettaa, että jatkaisin samassa tai hyvin samankaltaisessa tehtävässä eläkeikään asti.
- 66v 1kk iässä eläkkeelle jäädessäni eläkkeeni olisi noin 2200€/kk
- 68v 4kk iässä eläkkeelle jäädessäni eläkkeeni olisi noin 2600€
- 70v iässä eläkkeelle jäädessäni eläkkeeni olisi noin 2900€.
Meitä näköjään todella kannustetaan jatkamaan ja jaksamaan työelämässä, varmasti vuosi vuodelta yhä aktiivisemmin. Vain neljän vuoden jatkaminen alimman mahdollisen eläköitymisiän jälkeen korottaisi bruttoeläkettäni yli 30%.
Minulle tärkeä tieto oli myös se, että nykyisellä tulotasollani jokainen työvuoteni kartuttaa kuukausittaista eläkettäni noin 70 euroa. Mikäli siis pysyn suunnitelmassani ja jatkan nykyisissä tehtävissäni vielä 3 kokonaista kalenterivuotta, ehdin kartuttaa tulevaa eläkettäni vielä yli 200 euroa kuussa. Tuleva työeläkkeeni ehtii ennen vakituisista töistä poissiirtymistä nousta noin 1150 euroon (brutto) kuukaudessa.
Ja toki aion tehdä työtä myös 50-vuotispäiväni jälkeenkin. Mutta tekemäni työmäärä tulee olemaan niin vähäinen, etten voi olettaa sen merkittävissä määrin kartuttavan eläkettäni. Siksi minun on leppoistamisratkaisujani tehdessäni päätettävä, olenko yhtenä sen seurauksena valmis tyytymään nyt selvittämääni eläkkeen määrään.
Olisinko Valmis Olemaan Pienituloinen Eläkeläinen?
Olisin. Sillä ellen jollain hyvin merkittävällä tavalla onnistu sotkemaan raha-asioitani, on minulla jo nyt muuta tuloa ja varallisuutta sen verran, että keski-ikäisenä tehty valinta ei romuta vanhuuteni päiviä, jos luoja minulle sellaisia joskus suo.
Osinkotulot Eläkettä Täydentämässä
Osakesijoitukseni tuottavat jo nyt tehdyillä sijoituksilla ja vielä ennen työelämästä luopumista tehtävillä lisäpanostuksilla noin 8000 euroa vuodessa, eli noin 450 euron nettotulot kuussa. Työelämästä lähdettyäni en luultavasti enää lisäsijoita, vaan elelen osinkojani pois. Pääoma, joka osinkoja tuottaa, ei siis enää kasva. Toivoakseni sen tuottama osinkomäärä kuitenkin kasvaa vähintään inflaation tahtia, ellei enemmän.
Voihan olla, etteivät sijoitukseni tuota toivotusti. Tai voi olla, että sijoitukseni menettävät arvonsa. Mutta ennen kuin kauhistelet tätä vaihtoehtoa ja mietit kuinka epävarmalla pohjalla tulevaisuuteni on, muistutan että meidän kaikkien eläkevarat – ne virallisetkin, ovat sijoitettuna samalla tapaa.
Mietteliääksihän tämä kuitenkin vetää. Mitä tällä hetkellä tiedän osakemarkkinoista 20 vuoden kuluttua? Entä jos tapahtuu jotain ihan odottamatonta tai olen itse tehnyt jo nyt tietämättäni jotain isoja mokia jotka paljastuvat vasta myöhemmin? Tai entä jos ryssin sijoitukseni siten, ettei minulle jääkään minkäänlaista turvaa?
Kaikki on toki mahdollista, mutta päätän olla murehtimatta. En ajattele sen olevan vastuuttomuutta, vaan luotan siihen että harjoitus ja harkinta kantavat minua sijoittajana vielä varttuneemmallakin iällä. Olennaista on kuitenkin laskea miltä oma omaisuuden tuotto näyttää tulevaisuudessa. Olisi hyvä, jos laskelmien pohjana olisi muutakin kuin toiveita tai arvauksia.
Eläkkeellä voisi toki ajatella realisoivansa jo omaisuuttakin elinkustannusten kattamiseen. Paras perunkirjoitushan on se, jossa alimmalle viivalle piirtyy pyöreä nolla. Elämä on tuolloin eletty tappiin eikä ole säästelty missään. En kuitenkaan pysty ajattelemaan noin, haluan jättää jälkipolville joitakin nollia omaisuutta. Se ei ole sijoittamiseni pääasiallinen tavoite, mutta yksi sen hyöty kuitenkin.
Yksityinen Eläkevakuutus Eläkettä Kartuttamassa
Olen ollut yksityinen eläkesäästäjä vuodesta 2007, eli 32-vuotiaasta asti. Aloitin eläkesäästämisen perustaessani toiminimen omia, varsinaisen virkatyön ulkopuolisia käsityöprojekteja varten. Koska en tarvinnut lisärahaa käyttööni vaan pärjäsin hyvin palkkatuloillakin, päätin laittaa käsityöprojektieni rahat säästöön ja nauttia niistä joskus myöhemmin. Yrittämisen ilo ja hyöty tulivat tuolloin käsillä tekemisen onnesta ja uusien asioiden haltuunoton kokemuksista.
Vaikka en viime vuosina olekaan ollut niin aktiivinen käsityöläinen, että olisin saanut toiminimeni kautta tuloja, olen jatkanut eläkesäästämistä pankin asettamalla minimisummalla, joka on reilut 50 € kuukaudessa. Eläkesäästämiseni etuna on ollut myös se, että eläkesäästöihin laittamani talletukset on saanut vähentää pääomatuloverotuksessa.
Verovähennys tarkoittaa sitä, että jos maksan 800 euroa vuodessa eläkevakuutusta ja saan 2000 euroa vuodessa pääomatuloja eli vaikka osinkoja, vähennetään pääomatuloistani ennen verojen maksua eläkevakuutukseen maksamani summa.
Kahden tonnin osingoista voi karkeasti laskea maksavansa veroa 560 euroa. Kun summasta vähentää yksityisen eläkevakuutuksen, 800 euroa, jää verotettavaa tuloa 1200 euroa, josta veroihin menee noin 340 euroa. 800 euron eläkesijoitus vuosittain jättää siis tililleni reilut 200 euroa enemmän osinkotuloja kuin tilanne, jolloin en maksaisi eläkettä itselleni lainkaan.
Moni kritisoi yksityistä eläkesijoitusta huonona vaihtoehtona. Summalle saisi paremman tuoton itse sijoittamalla. Minä uskon turvaan ja hajautukseen. Annan rahoistani pienen summan vuosittain jollekin toiselle salkun hoitajalle kuin itselleni, tämän on oman strategiani mukaista vahvasti turvallisuushakuista sijoittamista.
Aikaisempien sukupolvien etuna ovat olleet yksityiset eläkesäästöt, joiden talletukset on saanut vähentää ansiotuloverotuksesta. Minä saan tehdä vähennyksen pääomatuloverotuksesta. Tämä on etu on ymmärtääkseni poistunut uusista eläkesäästämisen vakuutustuotteista ja verovähennysoikeus on vain heillä, jotka ovat aloittaneet eläkesäästämisen jo aika kauan sitten.
Vaikka en työelämästä poisjäätyäni säästäisi enää euroakaan yksityistä eläkevakuutusta varten, saan nykyisen arvion mukaan omaa itse maksettua eläkettäni 250 €/kk 66-vuotiaasta 76-vuotiaaksi.
Arvio Tulevasta Eläkkeestäni
- Työeläke 1150 €/kk
- Yksityinen eläkevakuutus 250 €/kk
- Pääomatulot 670€/kk
- Yhteensä: 2070 €/kk (brutto)
Kyllä, jos joskus olen niin onnekas, että olen saanut elää eläkeikään asti, tulen ihan mukavasti toimeen. Laskelmani on siis arvio tilanteesta 20 vuoden kuluttua. Inflaatio ehtii laukata siihen mennessä monen monta loikkaa. Kuten varmasti ehtii kasvaa myös rahastojeni tuotto tai osinkotuloni. Luotan että he kulkevat vähintään samaa matkaa.
Ymmärrän että yksityinen eläkevakuutus määritellään pääomatuloksi, joten minulle jää siitä käteen noin 160€. Pienestä työeläkkeestä ei mene juuri lainkaan ennakonpidätystä. Eli pääsen nettosummaan 1000€ + 160€ + 450€ /kk joka on kyllä kiva summa rahaa kuussa, puolitoista tonnia! Sillä pärjää reilusti.
Olen tehnyt sopimuksen eläkevakuutuksesta, jota maksetaan minulle 10 vuoden ajan. Tämä on oma valintani, joka tuntuu tässä vaiheessa hyvältä. Ekan kymmenen vuoden jälkeen lienee syytäkin jo vähän himmata elämäntyyliä ja pärjään ilman eläkevakuutustakin oivallisesti. Siinä iässä voi kuormastakin alkaa syödä aika rankalla kädellä, jos haluaa.
Jos nuoria kehotetaan budjetoimaan ja suunnittelemaan rahan käyttöä, katsoisin että se on aivan yhtä tärkeää eläkkeelle siirtymistä miettivälle. Kuten arviot omista eläkevaihtoehdoistani eri ikäisenä eläkkeelle jäädessä osoittivat, ajoituksella on valtava merkitys. Ei ole oikeaa, kaikille sopivaa aikaa jäädä eläkkeelle, eikä ole sopivaa eläkesummaa, joka olisi kaikille oikea.
Voihan olla, että vasta kuudenkympin kynnyksellä henkilö on saanut vihdoin rohkeutta toteuttaa jokin sellainen unelma, joka on vaatinut lainarahaa, vaikka oman eräkämpän hankinta. Tuolloin lainaa pitää maksella vähän pidempään pois. Ainoa oikea, kaikille sopiva ohje on: laske, suunnittele ja arvioi vaihtoehdot, ja tee sen jälkeen juuri sinulle sopivat päätökset.
Mummulta Mummulle?
Yksi asia jonka lupaan itselleni eläkkeitä laskeskeltuani on tyttäreni tukeminen. Jokainen hoitovapaavuosi on monta kymppiä pois jokaisen kuun eläkkeestä vanhuusiässä. Naiset antavat vanhuuden taloudellista turvaansa pois, jotta saavat hoitaa lapsiaan kotona. Se on toki ihan ok ja niin minäkin olen tehnyt, mutta koitan nyt reilu nelikymppinsenä olla fiksumpi kuin parikymppisenä tuoreena äiti-ihmisenä.
Jokainen oikeasti tasa-arvoinen pariskunta päättäisi aloittaa eläkesäästämisen sille puolisolle, joka jää kotiin ilman tuloja lasten kanssa. Eihän sitä tarvitse loppuelämää säästää, mutta sen aikaa nyt ainakin, kun muuta eläkettä ei kartu. Mikäli siis minulle siunaantuu lapsen lapsia, huolehdin tyttäreni eläkekompensaatiosta eläkevakuutuksen ottaen. Tuo asia ei varmasti ole hänen mielessään vauvakuplassa lainkaan. Voipahan sitten keinustuolissa kiitellä äitimuorinsa kauaskatseisuutta. 😊
*********************
Olen 46-vuotias hoitoalan sekatyöläinen. Kirjoitan matkastani irti työelämästä säästäväisen elämäntyylin ja sijoitusharrastuksen avulla. Pääset parhaiten kärryille lukemalla postauksiani aikajärjestyksessä. Kirjoitan täsmentyvistä suunnitelmistani, vaikeilen ja viisastelen. Yritän omavaraistella, ymmärtää esimiestyötä ja opetella ottamaan rennosti.