Leppoistaja

Leppoistajan lokikirja

Vuosi ilman palkkaa

Miten Saan Kokoon Tarvittavan Summan Vapaavuotta Varten?

Ollakseni vuoden ilman ansiotyötä tarvitsen 12 000 euroa, tonnin joka kuulle. Minulle tuo on suuri summa rahaa. Erittelin viime viikolla menoni ja perusteluni tuhannen euron kuukausibudjettiin. Kun minulla on nyt konkreettinen hintalappu tavoitteelleni, voin lähteä miettimään miten sen rahoitan.

Omista raha-asioista kirjoittaminen tuntuu minusta hieman kiusalliselta ja mauttomaltakin. Tämä on merkillistä, olenhan kertonut hyvin avoimesti esimerkiksi elämästäni paksusuoliavanteen kanssa, jolloin tarinat täyttyvät suolikaasuista ja muista yksityiskohdista, jotka jonkun toisen mielestä voisivat olla hyvin yksityisiä.

Juuri siitä minulle tuntemattomasta syystä, että omista tuloista ja varoista kirjoittaminen tuntuu vaivauttavalta, haluan kirjoittaa raha-asioistani perin pohjin. Kaltaiseni, avoimeksi julistautuvat naiset puhuvat avoimesti nykyisin vaikka mistä, mutta ei rahasta. En käsitä miksi. 

Lopputili Kantaa Pitkälle

Palkkapäiväni on aina kuun lopussa. Päättäessäni työsuhteeni vuoden lopussa saan joulukuun palkan sekä lopputilissä pitämättömiä lomia ja lomarahoja. Jos olen pitänyt normaalit kesälomat, minulla on vuoden lopussa käyttämättömiä lomia noin 10pv ja tulevia, jo tienattuja lomia 30pv. Uskallan ajatella saavani lähtiessäni yhden kuukausipalkan ja pitämättömiin vuosilomiin liittyviä korvauksia noin 40 arkipäivältä. 

Viimeisenä palkkapäivänäni tulen siis saamaan kutakuinkin kolmen kuukauden nettopalkan, noin 9000 euroa. Summa on minusta huikea. Palaan tarkistelemaan laskelmiani, mutta totean ne oikeiksi. Joten uskallan luottaa, että aloitan sapattivuoteni tällainen potti taskussa.

Kuukausisäästäminen Vapaavuotta Varten

Suunnitelman laatimishetkellä sapattini alkuun on neljä vuotta. Mikäli säästän joka kuukausi 100€ sapattivuottani varten, ehdin saada säästämällä kasaan 4800€. Aivan alusta ei tarvitse aloittaa, sillä olen laittanut satasen kuussa säästöön jo jonkin aikaa jonkinlaista erätaukoa silmällä pitäen. Nyt tuo tavoite on konkretisoitunut.

En ole siis aivan tarkkaan tiennyt millaista tavoitetta kohden säästän, mutta olen laittanut rahaa sivuun ajatellen, että jossain kohtaa otan jonkinlaisen irtioton, johon haluan lähteä varautumaan. Sijoittajaminäni ei ole antanut tuon rahan maata tilillä, joten olen ostanut pienillä summilla rahastoja. Näitä säästöjä minulla on suunnitelman laatimishetkellä 1300€.

Lopputilini, tuleva kuukausittainen satasen säästö ja jo säästämäni summa ovat yhteensä karkeat 15 000€. Laskelmani tuntuvat epätodellisilta: eikö tämä olekaan tämän hankalampaa?

Erityisesti lopputilin summa tuntuu päätä huimaavalta, mutta toisaalta hyväksyn kuukausittain noin sadan ihmisen nettopalkat maksuun ja tiedän, että kuka tahansa pitkään töitä tehnyt hoitaja saa lähtiessään mukaan lähes kuvaamani summan, joten totta tuo on.

 

Entä Ne Osinkotulot?

Koronavuoden 2020 osinkotuloni ovat nettona luokkaa 250€/kk. Olen siis saanut netto-osinkoja vuodessa jonkin verran yli 3000€. Tämä on ollut erikoinen ja poikkeuksellinen vuosi ja voisi varovasti ajatella, etteivät osinkotulot ainakaan tästä vähene, varsinkin kun aion vielä sijoittaa useamman vuoden ja käyttää kaiken osinkotulon uusien osakkeiden hankkimiseen.

Ymmärrän toki, että voin vaikka menettääkin kaikki osakkeisiin sijoittamani rahat, mutta olen koonnut salkkuni varovaisesti ja vastuullisesti, joten pidän sitä äärimmäisen epätodennäköisenä.

Todennäköisempää kuin salkkuni katoaminen taivaan tuulosiin on uusi sairastumiseni, sillä levinneisyysluokka III:n syöpä on sitkeä kumppani. Eli vaikka menettäisin koko osakesalkkuni, kestän myös sen. Tuolloinhan katoaisi vain numeroita pankkitililtä, ei eliniän odotteestani.

Salkkuni on tuottanut osinkoja reilut 6% viime vuodet ja kun sijoitan saamani osingot ja suunnittelemani 8000 euroa vuodessa, pääsen laskelmaan, että vuonna 2025 kuukausittaiset nettotuloni osingoista olisivat luokkaa 450 €.

En siis tarvitse osinkotuloja pitääkseni vapaavuoden, vaan pärjään lopputilillä ja säästöillä. Mutta tunnustan, että osinkotulot ja osakesalkku ovat selkänoja, jonka varassa uskallan irtiottoni tehdä. Jos ajattelisin, että sapattivuoteni lopussa tililläni olisi nolla euroa rahaa, en voisi nauttia joutilaisuudesta.

Nuuka On Aina Nuuka

Vaikka tuloja tuntuisi olevan mukavasti, aion kuitenkin tähdätä siihen, että käytän rahaa mahdollisimman vähän ja elän niukasti. Laskelmissani on itselleni kaksi yllätystä:

1. En tarvitsekaan osinkorahoja sapattivuoteen, vaan pärjään lopputilin ja tulevien, vain sapattivuotta varten säästettyjen rahojen turvin.

2. Lopputili ja ja tulevat säästöni riittävät näköjään pidemmälle kuin vuoden joutilaisuuteen. Tai ainakin voin rauhassa olla vuoden tekemättä mitään ja alkaa etsiskellä toimeentulon mahdollisuuksia vasta vuoden loputtua.

En halua elää vain yksi tavoite silmissä kiiluen. Matkallani sapattia kohti en halua pelkästään säästää vaan myös käyttää tuloja arjen mukaviin asioihin. Viime vuosina olen harjoitellut rahan käyttöä ja pyrkinyt ohjaamaan ajatteluani siihen suuntaan, että eurosta saa onnen muutoinkin kuin säästettynä tai sijoitettuna. On kiva ostaa pehmeä villamatto, joka on jalan alla mukavan tuntuinen tai käydä erityisen hyvin syömässä.

Tavara tuo harvoin iloa mutta laadukkaat käyttöesineet kyllä. Ymmärrän myös, että jos pidän vähintäänkin taukoa työnteosta, ei tuolloin matkustella tai tehdä keittiöremontteja. Näistä unelmista minun on joko luovuttava tai tehtävä niitä nopeutetussa tahdissa tiukkojen säästötoimien mahdollistamana ennen kuin tilipussia ei enää joka kuukausi tule.

Summa Summarum:

Yllätyn itsekin siitä, kuinka mahdollista työstä irrottautuminen on. Olin hämärästi tätä tavoitellut ja hahmotellut, mutta on kutkuttavaa huomata, että tavoite on taloudellisesti saavutettavissa. Kunhan vain:

* saan asuntolainan maksettua pois

* pysyn terveenä

* minulla riittää uskallusta.

Mikään näistä tavoitteista ei ole itsestäänselvyys, mutta ei mahdottomuuskaan. Ihan ratkaistavissa oleva yhtälö tämä on. Lapsenuskoisesti luotan, että työllistyn niin halutessani uudelleen, kunhan en ole turhan kranttu. Mutta en anna tulevaisuuden epävarmuuden haitata iloani siitä, että saan olla vuoden ihan jouten ilman työ- ja taloudellisia huolia.

Joku voisi ajatella, että jouten olon iloa hämärtää ajatus siitä, ettei vuoden jälkeen ole työtä, johon palata. Minä ajattelen päinvastoin: jos tietäisin mihin palaisin sapattivuoden jälkeen, harhautuisin murehtimaan työprojekteja ja vastuita omalla ajalla ja etukäteen. Avoin tilanne ei ole minulle uhka vaan ehdottomasti mahdollisuus.

Tapahtunut Tähän Mennessä

  1. Olen päättänyt pitää sapattivuoden irrottautumalla työelämästä
  2. Olen määrittänyt sen ajankohdan.
  3. Olen laskenut, paljonko tarvitsen sitä varten rahaa
  4. Olen arvioinut tulolähteeni ja suunnitellut miten vapaavuoteni rahoitan.

Seuraavaksi sitten miettimään mitä haluan tehdä, kun en käy töissä. Tänne astiko minun piti elää huomatakseni, että näin unelmia toteutetaan: askel askelelta. Miksei kukaan yllyttänyt minua tähän aikaisemmin?

Kokeile! Mieti itsellesi maali ja uskalla alkaa ottaa pieniä askelia. Mitä olet aina halunnut tehdä? Mitkä ovat sen konkreettiset kustannukset? Laske ihan aikuisten oikeasti unelmallesi hintalappu. Mieti miten ja missä aikataulussa saisit rahaa unelmaasi varten kasaan? Siitä se lähtee.

***************

Olen 46v hoitoalan esimies. Kirjoitan matkastani irti työelämästä säästäväisen elämäntyylin ja sijoitusharrastuksen avulla. Pääset parhaiten kärryille lukemalla postauksiani aikajärjestyksessä. Kirjoitan täsmentyvistä suunnitelmistani, vaikeilen ja viisastelen. Koitan omavaraistella, pohtia työelämää ja opetella ottamaan rennosti.

Jätä kommentti